Aamulehti: Asiantuntija: Maahanmuuttaja toimii sosiaalisessa mediassa sujuvasti

Aamulehti: Asiantuntija: Maahanmuuttaja toimii sosiaalisessa mediassa sujuvasti 23.10.2011

Ennakkoluulo, että maahanmuuttajat eivät hallitsisi tietotekniikka, ei ainakaan Helsingin sosiaaliviraston kokemusten mukaan pidä paikkaansa. Maahanmuuttajien sosiaalisen median käyttö on useimmiten edellä muuta väestöä.

Näin arvioi projektikoordinaattori Junno Kaarna Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta. Hän on työskennellyt pari vuotta Talent Studio -projektissa, jossa luodaan pitkäaikaistyöttömille virtuaalinen identiteetti työnhaun helpottamiseksi.

Asiakkaat ohjataan projektiin esimerkiksi sosiaaliasemien, sosiaalityön ja työvoimahallinnon kautta. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat alle 25-vuotiaat nuoret, koulutetut keski-ikäiset, maahanmuuttajat ja työnantajan mielestä akateemisesti ylikoulutetut.

Maahanmuuttajien taitavaan sosiaalisen median käyttöön on syynsä.

– Sosiaalinen media mahdollistaa säännöllisten yhteyksien ylläpidon kotimaahan ja eri puolilla maailmaa hajallaan asuviin sukulaisiin, Kaarna sanoo.

Kääntöpuolena on se, että tiivis yhteydenpito voi estää kotoutumista. Maahanmuuttajat käyttävät digitaalisissa yhteisöissään äidinkieltään tai englantia, mikä saattaa hidastaa suomen kielen opiskelua ja käyttöä.

Suoraan digiaikaan

Siirtyminen toisenlaiseen kulttuuriin, suomalaiseen tietoyhteiskuntaan, nopeuttaa Kaarnan mukaan myös itse tietotekniikan omaksumista.

– Maahanmuuttajat hyppäävät monta teknistä sukupolvea yli suoraan digitaaliseen aikaan. Heitä helpottaa se, ettei heillä ei ole vanhoja käyttäytymismalleja tai ennakkoluuloja. Kantaväestö jämähtää herkemmin vanhoihin toimintakaavoihin, Kaarna arvioi.

Vaikeinta työnhaku on Kaarnan mukaan nimenomaan niillä pitkäaikaistyöttömillä, joilla ei ole tietotekniikan perustaitoja. Atk-osaaminen on työstä riippumatta osa työttömyysturvaa.

– Maahanmuuttajien ongelma on suomen kielen taidon puute. Meillä hakija saa esitellä kielitaitonsa videolla netissä tai Skype-yhteydessä työnantajaan.

Nimi on hidaste

Kielen lisäksi myös vierasperäinen nimi on hidaste työnhaussa. Niin sanottu Muhammad-ilmiö on tuttu työnhaussa eli työnhakija käyttää toista etunimeään.

– Jos työnhakija pystyy esittelemään sosiaalisessa mediassa ja muualla netissä itseään hyvin, nimen herättämät ennakkoluulot saattavat kadota. Projektissamme olemme harvoin tavanneet työnvälttelijöitä, Kaarna arvioi.

Hänen mukaansa maahanmuuttajien kova halu saada töitä opettaa pitkäjänteiseen työnhakuun ja siihen, että modernit työnhakutaidot ovat osa ammattitaitoa toimialasta riippumatta.

– Työmotivaatio voi olla heillä suurempi kuin muilla, sillä heillä on usein sukulaisia elätettävänä synnyinmaassaan, Kaarna kertoo.

Vaitiolovelvollisuus

Tähän mennessä 300 asiakkaalle on luotu projektissa virtuaalinen identiteetti nykyaikaisen työnhaun mahdollistamiseksi. Valmennettaville on opastettu, miten visuaaliset ja viestivät henkilöesittelyt tehdään erilaisille media-alustoille.

Asiakkaiden kanssa toimitaan yksilöllisesti, eivätkä he tiedä, kenelle muulle on luotu netti-identiteetti.

– Kukaan ei itse asiassa tiedä, että he ovat sosiaaliviraston kautta tulleita. Meillä on vaitiolovelvollisuus, joten mistään ei voi päätellä, kuka on meidän asiakkaamme, Kaarna kertoo.

Projektilla on oma koulutus- ja valmennustila, jossa on tarvittava henkilöstö ja tietotekniikka identiteetin luomiseen. Projektissa mukana olevien työllistyminen vaihtelee 40 ja 80 prosentin välillä asiakasryhmästä riippuen. Työllistyminen tarkoittaa työharjoittelua, palkkatukityötä ja avoimille markkinoille työllistymistä.

– CV ja hakemus ovat tuoteselosteita. Työnantajat ovat kiinnostuneita yhä enemmän työnhakijoiden vapaa-ajan käytöstä, mikä mittaa aktiviteettitasoa, Kaarna kertoo.