Tori-lehti: Kämpät kovilla

Tori-lehti: Kämpät kovilla 26.10.2011

Tori-lehti, pääkirjoitus: Kulttuurit kohtaavat kerrostaloissa

Maahanmuuttajien asuntojen kodinkoneiden huolto ja muuttosiivoukset aiheuttavat enemmän kuluja kuin kantaväestön asuntojen vastaavat huollot. Myös maahanmuuttajien veden kulutus henkeä kohti on korkeampi.

Tiedot tulivat julki Turussa, missä TVT Asunnot Oy selvitti maahanmuuttajien asumisen kustannuksia. Selvitys oli tarkoitettu luottamukselliseksi, mutta se vuoti julkisuuteen.

Tampereella VTS Kodit ei ole tehnyt vastaavaa vertailua. Toiminnanjohtaja Ahto Aunela arvioi, ettei kyse voi olla merkittävästi summasta.

—  Erityisryhmien osalta, joihin maahanmuuttajat eivät siis kuulu, puhutaan noin 200 000 euron lisäkuluista vuodessa. Liikevaihtomme on 60 miljoonaa euroa, vertailee Aunela.
Myöskään VVO:ssa asumiseen kustannuksia ei tilastoida asukkaiden taustan perusteella. Siihen nähdä perusteita.

— Moni perhe on nykyään monikansallinen, esimerkiksi toinen puoliso on suomalainen. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä muiden joukossa, huomauttaa VVO:n aluepäällikkö Pertti Vuorinen.

Maahanmuuttajilla on Vuorisen mukaan usein lähipiirissä tai perheessä henkilöitä, jotka tuntevat suomalaiset tavat ja käytännöt. VVO:lla on maahanmuuttajien avuksi erikielisiä opaskirjoja. Erityistä asumisneuvontaa ei ole, mutta apua annetaan tapauskohtaisesti. Lähes jokaisessa VVO:n talossa toimii talotoimikunta.

VTS Kodit on ulkoistanut asukasneuvontaa Pakolaisapu ry:n Kotilo-projektille. Lisäksi apuna ovat tarvittaessa sosiaalitoimen ulkomaalaistoimiston asumisohjaajat.

—  Ongelmia on ilmennyt lähinnä pesutuvan ja kuivaushuoneen käytössä. Pääsääntöisesti maahanmuuttajien asuminen on mennyt hyvin, kertoo Aunela.

VTS Kotien asukkaista 10–15 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Aunela ennakoi, että heidän osuutensa nousee pikku hiljaa, mikä on otettava toiminnassa huomioon.

VVO:n strategiassa on asetettu tavoitteeksi työperäisen maahanmuuton edistäminen.

—  Meille maahanmuuttajat ovat työtämme ja asumiskulttuuria rikastuttavaa taloissamme. Usein he ovat äärimmäisen onnellisia saadessaan oman kodin. Se jos mikä palkitsee tässä työssämme, lausuu Vuorinen.

___________________________________________

Tori-lehti, pääkirjoitus: Kulttuurit kohtaavat kerrostaloissa

Kantaväestön ja niin sanottujen uussuomalaisten yhteiselämä ottaa välillä koville. Suomessa ei ole tapana, että elämästä lähtee ääntä. Olemassaoloaan pitää vähintään osata pyytää anteeksi.

On toki ymmärrettävää, että jos meteli on kovimmillaan öisin, se rassaa normaalia päivärytmiä noudattavia. Tosin päihdevammaiset suomalaiset ne vasta osaavatkin ölistä.

Ei tässä mitään uutta ole. Ilmiö on tuttu kaupungistuneille suomalaisille jo vuosikymmenten takaa. Keskustelu asumisen rauhattomuudesta oli kuulemma samanlaista 40 vuotta sitten, kun suuret ikäluokat siirtyivät massoittain maaseudun rauhasta etelän betonikolosseihin.

Suomalainen elementtitalo on kaiken lisäksi tehty niin, että voi kuulla kun naapuri laittaa takkinsa henkariin.

Maahanmuuttajien keskittyminen sosiaalisen asumisen lähiöihin antaa viitteitä siitä, millaista Suomeen kohdistuva maahanmuutto on. Useimmat eivät ole hyväosaisia. Ihmisten taustat ovat hyvin erilaisia, osa on itsenäisiä, osa tarvitsisi enemmän apua arjessa selviämiseen.
Moni maahantulija on sormi suussa koneellisen keittiön kanssa. Juomakelpoisen veden pulppuaminen hanasta on ihme.

Jos lähdetään siitä, että maahantulijoita ei asuteta telttaleireihin (tätäkin on joku valopää ehdottanut), niin asumisen taitojen edistämiseen kannattaa satsata. Se maksaa itsensä takaisin ja on sitä kuuluisaa kotouttamista.

Maahanmuuttajalähiöiden syntyminen on Suomessa hyvässä vauhdissa. Itä-Helsingissä, Vantaalla ja Turussa merkit ovat jo selvät. Tampereella ei olla vielä yhtä pitkällä.

Maahanmuuttajien keskittymisestä tietyille alueille kannetaan huolta. Ratkaisua kysymykseen ei ole. Taloja ei voi siirtää paikasta toiseen. Parempaan kaupunginosaan pääsee kuten ennenkin: rahalla.