HS: Pakolaiset keskittyvät Helsingin seudulla metropoliin ja radanvarsiin

Helsingin Sanomat: Pakolaiset keskittyvät Helsingin seudulla metropoliin ja radanvarsiin 28.10.2011

Helsinki, Espoo, Vantaa ja radanvarsikunnat Kerava ja Hyvinkää kantavat ylivoimaisesti suurimman vastuun Helsingin seudun pakolaisten asuttamisesta.

Helsingin Sanomat kävi läpi pakolaisten ensimmäisiä asuinkuntia Helsingin seudulla vuosina 1992–2011. Luvuissa on mukana kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja hyväksyttyjen perheenyhdistämisten kautta maahan tulleet.

Noin 10 000 pakolaisen ensimmäinen asuinkunta löytyi sisäministeriön tilastojen mukaan kyseisellä ajanjaksolla Helsingin seudulta. Pääkaupunkiseudun Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä radanvarren Kerava ja Hyvinkää ottivat näistä pakolaisista noin 9 000.

Metropolialueen ja radanvarsikuntien ympärillä aukeaa pakolaisten vastaanoton näkökulmasta melkoinen tyhjyys.

5 000 asukkaan Pornainen ei ole 20 viime vuoden aikana ottanut yhtään pakolaista, 20 000 asukkaan Mäntsälä on ottanut yhden ja 40 000 asukkaan Nurmijärvi kaksi.

Niiden tilasto näyttää tältäkin vuodelta nollaa, kuten on tilanne myös Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kohdalla.

Ilmapiiri on kiristynyt. Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen yhteinen kuntapaikkatavoite ensi vuodelle on 610 paikkaa, mutta peräti 400 paikkaa on vielä löytymättä.

"Asenteiden kiristyminen on yksi syy, taloudellinen tilanne on toinen ja liitoskeskustelut kolmas. Kunnat epäröivät tehdä päätöksiä kun eivät tiedä, mitä tulevina vuosina tapahtuu", Uudenmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio sanoo.

Metropolialuetta kirittää myös se, että pakolaiset hakeutuvat herkästi pääkaupunkiseudulle ystävien, sukulaisten ja maanmiesten perässä. Ympäryskunnissa taas ei ole vastaanottokeskuksia eikä verkostoja.

Lisää aiheesta ja juttu 14 pakolaista 20 vuoden aikana ottaneesta Sipoosta lauantain Helsingin Sanomissa.

_______________________________