Uusi Suomi: Tämä houkuttaa pakolaisia Suomeen? – Päivi Räsäsen kommentti suututtaa

Uusi Suomi: Tämä houkuttaa pakolaisia Suomeen? – Päivi Räsäsen kommentti suututtaa 25.10.2011

Outi Alanko-Kahiluoto: Inhimillisyyttä pakolaispolitiikkaan

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kritisoi sisministeri Päivi Räsäsen (kd.) ehdotusta siitä, että kohuttujen perheenyhdistämisien käytäntöjä tiukennettaisiin. Alanko-Kahiluoto kritisoi erityisesti sitä, että Räsänen näkee perheenyhdistämiset asiana, joka houkuttelee pakolaisia Suomeen.

- Pakolaisaseman tai turvapaikan Suomesta saaneen henkilön perheenjäsenellä on yhtäläinen syy ja oikeus hakea turvapaikkaa kuin jo Suomeen saapuneella. Muulla perheellä on todennäköisesti ollut samanlaisia kokemuksia, vaikkapa heihin kohdistunutta vainoa, ja he tarvitsevat turvapaikkaa yhtä kipeästi. Meidän tulisi muistaa, että pakolaisuudesta puhuttaessa pakeneva henkilö ei ole itse vapaaehtoisesti valinnut lähtöä kotimaastaan, vaan on joutunut pakenemaan suojellakseen henkeään. On sisäministeri Räsäseltä yksisilmäistä arvioida perheenyhdistämiskäytäntöjä "vetovoimatekijänä ", joka houkuttelee pakolaisia Suomeen, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa blogissaan.

- Turvapaikkamenettelyä ja perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tiukennettiin edellisen kerran vuosi sitten. Tiukennusten seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt noin 30 prosenttia, Alanko-Kahiluoto muistuttaa.

Suomi otti viime vuonna vastaan yhteensä 3207 pakolaista. Turvapaikka myönnettiin 181 henkilölle ja oleskelulupa 1603 henkilölle. Myönteisiä päätöksiä perheenyhdistämisen perusteella annettiin viime vuonna 423 kappaletta.

Helsingin Sanomat kertoi tänään paperilehdessään, että Räsäsen mielestä Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat vetovoimatekijä, jonka perusteella Suomesta haetaan turvapaikkaa.

- Monessa maassa kasvattilapsia ei ole hyväksytty ydinperheen jäseniksi kuten Suomessa. Se on yksi asioista, joita nyt tutkitaan, Räsänen sanoi.

_______________________________________________________

Outi Alanko-Kahiluoto: Inhimillisyyttä pakolaispolitiikkaan

Kävin eilen katsomassa Falun Gongista kertovan valokuvanäyttelyn. Tapasin samassa yhteydessä Suomessa asuvia pakolaisia, jotka kertoivat taustoistaan todella järkyttäviä tarinoita. Kyseessä oli ryhmä Suomen kiinalaisia, jotka kuuluivat kotimaassaan Kiinassa Falun Gong -liikkeeseen. Tämän vuoksi he joutuivat kotimaastaan myös pakenemaan.

Falun Gongin jäseniä kidutetaan, vainotaan ja tapetaan Kiinassa tänäkin päivänä. Kiina on ahdistellut Falun Gongin harjoittajia jo yli vuosikymmenen ajan. Syytä on vaikea ymmärtää, sillä perimmältään Falun Gongissa on kyse mietiskelystä, johon yhdistyy fyysisiä harjoitteita, voimistelua. Kiinalaisesta kulttuuriperinnöstä ammentavan Falun Gongin periaatteita ovat totuudellisuus, empatia ja kärsivällisyys - sekä ajatus siitä, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä, jos hyvyys vain pääsee esiin.

Tapaamani Falun Gongin harjoittajat olivat kokeneet Kiinassa raakaa kidutusta ja joutuneet elämään maan alla, kunnes onnistuivat pakenemaan Thaimaahan ja saamaan sieltä turvapaikan. Pakolaisleiriltä heidät valittiin kiintiöpakolaisiksi Suomeen.

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tulevat hyvin erilaisista taustoista, mutta kaikille yhteistä on se, että elämisen edellytykset omassa kotimaassa ovat sietämättömät, epäinhimilliset. Moni turvapaikanhakija on lähtömaassaan joutunut kokemaan äärimmäistä puutetta, kidutusta, vainoa tai sotaa. Humanitäärisin perustein Suomi on velvoitettu ottamaan tietyn kiintiön pakolaisia. Suomen kiintiö on tänä vuonna 750 henkilöä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Norjan tai Ruotsin kiintiö.

Maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen ryhmä. Valtaosa vajaasta 170 000 ulkomaalaistaustaisesta Suomessa asuvasta henkilöstä on muuttanut tänne työn, opiskelun tai perhesiteen vuoksi. Maahanmuuttopolitiikassa meidän tulee kuitenkin erottaa toisistaan pakolaisuus ja työperusteinen maahanmuutto. Pakolaisia Suomessa otettiin viime vuonna vastaan yhteensä 3207. Turvapaikka myönnettiin 181 henkilölle ja oleskelulupa 1603 henkilölle. Myönteisiä päätöksiä perheenyhdistämisen perusteella annettiin viime vuonna 423 kappaletta.

Tämän päivän (25.19.) Helsingin Sanomissa sisäministeri Päivi Räsänen pitää Suomen väljiä perheenyhdistämiskäytäntöjä yhtenä vetovoimatekijänä, jonka perusteella Suomesta haetaan turvapaikkaa. Hänen mukaansa Suomen pitää siis kiristää ehtoja, joiden perusteella tänne tulleet ja turvapaikkaprosessin läpikäyneet ihmiset saavat tänne myös perheenjäsenensä. Ennen muuta Räsänen tahtoisi "selvittää" niin sanottujen kasvattilasten pääsyä Suomeen perheenyhdistämiskäytännön nojalla.

Sodan keskellä toisistaan huolehtivat eivät välttämättä sulje ovea naapurin lapselta, vaikka tämä ei sukua olisikaan. Monissa kehitysmaissa perheeseen kuuluu kasvattilapsia, jotka ovat menettäneet omat vanhempansa sairauden tai sodan seurauksena. Lapsi saattaa päästä pakoon ja piiloutua, kun vanhempia tullaan hakemaan vangittaviksi ja kidutettaviksi. Valitettavasti yksin jäävät lapset ja nuoret on arkipäivää paitsi Kiinassa, myös monissa muissa ihmisoikeuksia rikkovassa tai sodasta kärsivästä maassa. Yksin tämä inhimillinen tosiasia on peruste siihen, että laajempi perheen käsite tulisi tunnustaa myös Suomen maahanmuuttopolitiikassa ja perheenyhdistämisprosessissa.

Pakolaisaseman tai turvapaikan Suomesta saaneen henkilön perheenjäsenellä on yhtäläinen syy ja oikeus hakea turvapaikkaa kuin jo Suomeen saapuneella. Muulla perheellä on todennäköisesti ollut samanlaisia kokemuksia, vaikkapa heihin kohdistunutta vainoa, ja he tarvitsevat turvapaikkaa yhtä kipeästi. Meidän tulisi muistaa, että pakolaisuudesta puhuttaessa pakeneva henkilö ei ole itse vapaaehtoisesti valinnut lähtöä kotimaastaan, vaan on joutunut pakenemaan suojellakseen henkeään. On sisäministeri Räsäseltä yksisilmäistä arvioida perheenyhdistämiskäytäntöjä "vetovoimatekijänä ", joka houkuttelee pakolaisia Suomeen.

Turvapaikkamenettelyä ja perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tiukennettiin edellisen kerran vuosi sitten. Tiukennusten seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt noin 30 prosenttia. Nyt sisäministeriö on ryhtynyt toimiin toteuttaakseen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulisi olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa. Kun näin tehdään, pitäisi kuunnella uutisia Tanskasta, jossa uuden hallituksen johdolla ollaan löyhentämässä aikaisempaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Tämän pitää olla Suomenkin suunta. Haluan asua maassa, jossa demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan niin paljon, että haluamme muidenkin kuin oman maamme kansalaisten pääsevän niistä nauttimaan. Ministeri Räsäsen olisi pitänyt kuulla, kun Falun Gongin jäsenet kertoivat rakkaittensa kohtaloista: kuolleista, kadonneista, kidutetuista, yhä vankiloissa olevista, tai maan alla elävistä ystävistä ja sukulaisista. Inhimillisyyttä pakolaispolitiikkaan, Räsänen!