Verkkouutiset: Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen takkuaa

Verkkouutiset: Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen takkuaa 25.10.2011

Suomen Lukiolaisten Liitto: Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen yskii

Pro Gradu: Lukioon vai ei? (pdf)

YLE Helsinki: Vuosaaressa valmennetaan maahanmuuttajanuoria lukioon

Nelonen: Tästäkö seuraava itkuvirsi? "Mamut vievät meidän lukiopaikat!"

Maahanmuuttajanuoret kaipaavat enemmän tukea peruskoulun jälkeisiin valintoihinsa. Kynnys siirtyä lukioon tuntuu monista maahanmuuttajanuorista korkealta.

Tämä selviää Suomen Lukiolaisten Liiton julkaisemasta Lukioon vai ei? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin helsinkiläisten toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten koulutusvalintoihin liittyviä haasteita.

- Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eli Suomeen vasta teini-iässä tai sen jälkeen muuttaneet ovat aliedustettuina etenkin lukioissa ja korkeakouluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän ja parempaa kielikoulutusta, muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

Toisen polven maahanmuuttajat eli Suomessa maahanmuuttajaperheeseen syntyneet tai Suomeen varhaisiällä muuttaneet hakeutuvat lukioon paremmin. Tutkimuksen mukaan heidän kohdallaan isoimman haasteen muodosti yläkoulun opinto-ohjauksen puutteellisuus.

He kuitenkin kaipasivat lisää yksilöllistä ohjausta ja tukea valintojensa tekemiseen, koska maahanmuuttajaperheiden tietämys koulutusmahdollisuuksista oli usein heikkoa vahvasta koulutusmyönteisyydestä huolimatta.

Yksilöllisen ohjauksen lisäksi tarvitaan muita tukimuotoja. Jo nyt maahanmuuttajille tarjotaan ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta. Liiton mukaan vastaavaa valmennusta pitäisi tarjota myös lukioon haluaville maahanmuuttajille.

Lukiolaisten liiton mielestä kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi myös olla henkilökunnan ja opiskelijoiden yhdessä laatima monikulttuurisuussuunnitelma, joka sisältää käytännön toimenpiteitä opiskelijoiden taustan huomioimiseksi, kotoutumisen edistämiseksi, suvaitsevan ilmapiirin luomiseksi ja henkilökunnan sekä muiden opiskelijoiden monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi.

___________________________________

Suomen Lukiolaisten Liitto: Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen yskii

Maahanmuuttajanuoret kaipaavat enemmän tukea peruskoulun jälkeisiin valintoihinsa. Kynnys siirtyä lukioon tuntuu monista maahanmuuttajanuorista turhan korkealta. Näin selviää Suomen Lukiolaisten Liiton julkaisemasta Lukioon vai ei? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin helsinkiläisten toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten koulutusvalintoihin liittyviä haasteita.

”Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eli Suomeen vasta teini-iässä tai sen jälkeen muuttaneet ovat aliedustettuina etenkin lukioissa ja korkeakouluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän ja parempaa kielikoulutusta, muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista”, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

Toisen polven maahanmuuttajat eli Suomessa maahanmuuttajaperheeseen syntyneet tai Suomeen varhaisiällä muuttaneet hakeutuvat lukioon paremmin. Tutkimuksen mukaan heidän kohdallaan isoimman haasteen muodosti yläkoulun opinto-ohjauksen puutteellisuus. He kaipasivat lisää yksilöllistä ohjausta ja tukea valintojensa tekemiseen, koska maahanmuuttajaperheiden tietämys koulutusmahdollisuuksista oli usein heikkoa vahvasta koulutusmyönteisyydestä huolimatta.

Yksilöllisen ohjauksen lisäksi tarvitaan muita tukimuotoja. Jo nyt maahanmuuttajille tarjotaan ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta. Liiton mukaan vastaavaa valmennusta pitää ehdottomasti tarjota myös lukioon halajaville maahanmuuttajille.

Liitto mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa pitää myös olla henkilökunnan ja opiskelijoiden yhdessä laatima monikulttuurisuussuunnitelma, joka sisältää käytännön toimenpiteitä opiskelijoiden taustan huomioimiseksi, kotoutumisen edistämiseksi, suvaitsevan ilmapiirin luomiseksi ja henkilökunnan sekä muiden opiskelijoiden monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi.

”Moninaisuus ja avoimuus ovat yhteiskunnan menestyksen takeita. Siksi on tärkeätä, että maahanmuuttajia ohjataan hakeutumaan entistä enemmän myös lukioon ja sitä kautta korkeakouluihin. Kyse on myös koulutuksen yhdenvertaisuudesta”, painottaa Aine.

Suomen Lukiolaisten Liitto julkaisi tutkimuksensa tiistaina 25.10. helsinkiläisessä Vuosaaren lukiossa, jossa on tänä syksynä käynnistynyt yksi ensimmäisistä maahanmuuttajia lukioon valmistavista pilottikoulutuksista. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan ja ensi vuoden talousarvioesitykseen on kirjattu, että hallitus käynnistää maahanmuuttajien lukioon valmentavan koulutuksen valmistelut.

__________________________________________

YLE Helsinki: Vuosaaressa valmennetaan maahanmuuttajanuoria lukioon

Vuosaaren lukiossa pilotoidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten lukioon valmentavaa koulutusta. Monikulttuurisessa 10 oppilaan ryhmässä osa oppilaista on syntynyt Suomessa, osa muuttanut maahan vasta muutama vuosi sitten.

Vuoden kestävän valmennuksen tarkoituksena on nostaa oppilaiden keskiarvoja ja opiskella suomea tehostetusti. Kaikkien tavoitteena on jatkaa opintoja lukiossa, niin myös somalialaisen Mohamed Husseinin.

- Minä olen syntynyt Suomessa. Olen yrittänyt lukioon, mutta en päässyt minun keskiarvojeni takia. Suomen kieli ihan vähäsen ärsyttää. Minä tulin sen takia tänne, Mohamed sanoo.

Lukiomenestys vaatii kunnollisen suomen kielen

Lukiossa menestyminen vaatii paitsi paljon työtä myös kohtuullisen koulumenestyksen. Riittävä suomen kielen taso on opintojen sujumisen kannalta sekin välttämätön, sanoo ryhmän ohjaaja Katja Mannerström.

- Kodeissa, joissa puhutaan toista kieltä kuin suomea, niin kyllähän sen huomaa sitten näissä nuorissa, että kumpikaan kieli ei välttämättä ole hirveän vahva. Tarvitaan vahvistusta suomen kielessä, Mannerström huomauttaa.

Syntyminen Suomessakaan ei välttämättä takaa hyvää suomen kielen taitoa. Sen on huomannut myös Mohamed Hussein.

Olisiko sinun pitänyt koulussa saada vielä enemmän suomen kielen opetusta tähän mennessä?

Joo, olisi pitänyt, uskon niin. Tällä kurssilla opetetaan ja selitetään asiat huolella niin, että ymmärrät, Mohamed iloitsee.

Myös Mohamedin kurssitoveri, englantia kotikielenä puhuva Leena Lohi, on innoissaan koulutuksesta.

- Minun oli ihan pakko hakea tänne. Minun mielestäni tämä tuntui niin hyvältä, etten tunne tuhalaavani kokonaista vuotta turhuuteen, Leena huokaa.

Valmentavaan koulutukseen olisi tarvetta nykyistä enemmän

Vuosaaren valmistava koulutus on maan ensimmäisiä, mutta onnistuessaan maahanmuuttajataustaisten nuorten valmennusta on tarkoitus lisätä. Ensimmäisen kurssin koko haluttiin pitää tarkoituksella kohtuullisena, sanoo ohjaaja Katja Mannerström.

Kurssilaisilla itsellään on selkeä käsitys kurssin hyödyistä.

Miksi haluat lukioon?

- Haluan sen takia, että minulla olisi parempi tulevaisuus. Haluan kulkea minun isosiskoni ja -veljeni jalanjäljillä. He kävivät juuri tämän Vuosaaren lukion ja he ovat nyt lääkiksessä ja minä haluan sinne myös, Mohamed painottaa.

__________________________________________

Nelonen: Tästäkö seuraava itkuvirsi? "Mamut vievät meidän lukiopaikat!"

Samaan aikaan kun tutkijat huolehtivat maahanmuuttajanuorten aliedustuksesta lukioissa, Vuosaaressa asian eteen on tehty töitä elokuusta lähtien.

Maahanmuuttajien preppausluokassa heille opetetaan nimenomaan lukio-opiskelussa vaadittavia taitoja.

Opettajalle hänen tehtävänsä on selvä.

- Kyllä kaikille täytyy antaa mahdollisuus lukio-opintoihin, ohjaaja Katja Mannerström Vuosaaren lukiosta kertoo.

- Ei maahanmuuttajia voi laittaa ammattikouluun sen takia, että on vähän puutteellinen kielitaito tai ei ole pystynyt tsemppaamaan yhdeksännellä luokalla. Voi olla niin, että vanhemmilla kotona ei ole koskaan ollut mahdollisuutta auttaa esimerkiksi läksyissä.

Preppausluokalla voi opetella kieltä ja korottaa arvosanojaan. Ainakin tänään koko luokka vaikutti erittäin motivoituneelta koulunkäyntiin. Muutenkin pilottihanke saa oppilailta silkkaa suitsutusta.

- Täällä opetetaan tosi perusteellisesti, Derin Gomeyi kehuu. - Mun kaveri on kymppiluokalla ja siellä vaan annetaan kirjat ja sanotaan että mene kotiin lukemaan.

- Meillä on sääntö, ettei saa puhua muuta kuin suomea, Italiasta viisi vuotta sitten muuttanut Karuna Iovine kertoo.

- Ja sitten autetaan kaikessa. Kysytään että tarvitsetko tukiopetusta.

Sekä oppilaat että opettaja toivovat pilottihankkeen leviävän koko maahan.

- Se on tärkeää, etteivät maahanmuuttajat jää alempaan sosiaaliluokkaan, Mannerström toteaa. - Että heillä on mahdollisuus saada kunnon työ.

Karuna haluaa esimerkillään todistaa, että myöhemminkin maahan muuttaneet pystyvät läpäisemään niin lukion kuin korkeakoulunkin. Hänellä itsellään on kavereita englanninkielisissä korkeakouluissa, muttei yhtään suomenkielisessä.

- Mä haluan todistaa, että mä pystyn siihen. Että käyn lukion ja pystyn saamaan kunnon työn.