Vantaan Sanomat: Nimimerkkipakko ei pure netin kylähulluihin

Vantaan Sanomat: Nimimerkkipakko ei pure netin kylähulluihin 31.10.2011

– Maahanmuuttajat vievät suomalaisilta naiset ja työt. Ne eivät tee töitä, mutta loistavat rikostilastoissa. Maahanmuuttajille maksetaan liikaa yhteiskunnan tukia, ylikonstaapeli Marko Forss luettelee maahanmuuttajiin kohdistuvia yleisimpiä myyttejä.

Forss on toivonut julkisuudessa, että poliittisen pelin ja juupas-eipäs -väittelyn sijaan pohdittaisiin vihapuheeseen johtavia syitä.

Esimerkiksi Ylen A-studion vihapuheillan väittely jäi Forssin mukaan poliittiselle tasolle.

– Kun väittelijät istutetaan puoluekannan mukaan oikealle ja vasemmalle, itse asia unohtuu ja väittely politisoituu liikaa.

Forss sanoo, että poliisi pyrkii nostamaan näkökulmiaan esille puolueettomasti ja objektiivisesti.

Pari viikkoa sitten hänen Facebookissa avaamansa keskustelu maahanmuuttajien raiskaustilastoista kuohutti väkeä. Saamiensa kommenttien perusteella Forss arvioi ainakin osittain onnistuneensa.

– Joidenkin mielestä avaukseni oli sontaa, kun toiset hehkuttivat, että nyt koko maailma näki, missä mennään. Jos ongelmia ei konkreettisesti nosteta esille ja avata, ei keskustelu etene.

Julkisuudessa pitäisi hänen mielestään kertoa avoimesti asioista, jotka aiheuttavat vihapuheita. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee maahanmuuttajien saamat tuet: mitä tukia maahanmuuttajat todellisuudessa saavat ja kuinka paljon.

– Närää syntyy, kun faktatietoja ei ole saatavilla ja huhumylly saa pyöriä.

Ylikonstaapeli kummeksuu, miksi rikollisten taustoista kertovissa tilastoissa mainitaan erikseen ruotsalaiset, virolaiset ja venäläiset, mutta muita kansalaisuuksia ei ole eroteltu.

Sosiaalisen median keskustelukulttuurissa vallitsee Forssin mukaan sukupolvien välillä reipas kuilu.

Siirtyessään IRC-galleriasta Facebookin puolelle Forss huomasi keskustelun jäykistyvän. Yli kolmekymppiset eivät hyväksy samanlaista huumoria. Verkkokeskustelun kirjoittamattomissa pelisäännöissäkin on huomattavia eroja.

– Aikuiset ovat selvästi tosikkoja. He provosoituvat nuoria herkemmin.

Piikittelemällä vastapuolen saa nopeasti hermostumaan. Tyyneyskin ajaa vastapuolen ennen pitkää raivon partaalle.

– Jos pysyt tyynenä ja perustelet väitteesi, keittää toisella jossain vaiheessa yli.

Rasistista keskustelua näkyy IRC-galleriaa ja Facebookia enemmän erilaisilla keskustelupalstoilla.

Forss muistuttaa, ettei keskustelufoorumeita pidä ampua alas yksittäisten mielipiteiden perusteella. Jussi Halla-Ahon ja kumppaneiden maahanmuuttokriittistä Hommafoorumia hän kuvailee hyvin moderoiduksi keskustelupalstaksi, joka sallii myös poliisin läsnäolon.

– Jos palstalla kirjoitettaisiin jotakin kansanryhmää vastaan kiihottavaa tekstiä tai selkeästi uhataan tai solvataan jotakuta henkilöä, poliisi puuttuu asiaan. Kokemukseni mukaan sivustolla ei esiinny ylilyöntejä yhtään enempää kuin muilla foorumeilla ja käsitystäni tukee myös poliisin rikosilmoitusjärjestelmä.

Forss toteaa, että kylähulluja on ja tulee aina olemaan. Nykypäivän kylähullut eivät pelkää kirjoittaa omalla nimellään. Liian rajua ennakkosensuuria Forss kuitenkin karsastaa.

– Keskusteluketjujen sabotoijat on poistettava tehokkaalla moderoinnilla. Muuten rakentava keskustelu tyrehtyy ja keskustelijat siirtyvät muille foorumeille.

Nettipoliisi myöntää, että maahanmuuttajat ovat heikohkon kielitaidon takia verkkokeskusteluissa altavastaajina. Poliisi on mukana muutamassa maahanmuuttajien suosimassa ryhmässä, mutta keskustelu niissä on vähäistä.

– Jos kieli ei ole hallussa, väittelyn häviää sanankäänteissä. Vastapuolet olisi paras kutsua kasvotusten paikalle ja puhua, missä mättää. Tähän molemmilla tahoilla on kanttia, Forss uskoo.

Kuka?

Ylikomisario Marko Forss, 35

Hänet tunnetaan myös lempinimellä Fobba.

Forss Työskentelee Helsingin poliisilaitoksen kolmihenkisen virtuaalisen lähipoliisiryhmän ryhmänjohtajana.

Valittiin lokakuussa 2010 vuoden poliisiksi.

Valintaperusteet: ennakkoluuloton asenne, jolla Forss on raivannut edestään monia virtuaalisen maailman haasteita. Sitkeä, pitkäjännitteinen työ, jolla hän on toteuttanut nykypäivän maailmaan sopivan jalkautumisen mallin.

Vuoden poliisi valittiin 36. kerran.

Valinnan tekivät Helsingin nuorkauppakamari, Suomen poliisijärjestöjen Liitto ja Poliisihallitus.



Lakimuutos lisäsi nettisivujen ylläpitäjien vastuuta

Helsingin virtuaalinen lähipoliisiryhmä on koonnut työssään kohdanneista käytännönkokemuksista muistion. Rikosnimike kiihottaminen kansanryhmää vastaan herättää monia kysymyksiä, jotka ovat tulkinnanvaraisia.

– Huomaa, että lainsäätäjät ovat pohdinnoissaan liikkuneet alueella, joka ei ole heille kovin tuttu, ylikonstaapeli Marko Forss kommentoi. Hän mainitsee esimerkiksi ylläpitäjän vastuun, jossa on monia tulkinnanvaraisia kohtia.

Kansanryhmän määritteleminen on ongelmallinen. Luokitellaanko kansanryhmäksi turkulaiset, työttömät, laihat vai punatukkaiset? Onko kunkin ryhmän tai uskonnon arvostelu yhtä vakavaa? Onko somalialaisten panettelu vakavampaa kuin venäläisten? Entä muslimien tai hindujen?

Muistiossa pohditaan myös internetin globaalia luonnetta. Miten suhtaudutaan, jos Ruotsissa kirjoitetaan suomalaisia vastaan kiihottava viesti?

Verkkosivustojen ylläpitäjän vastuuta lisättiin lakimuutoksella. Ylläpitäjällä on henkilökohtainen harkintavastuu sivujensa sisällöstä. Lakiin jää monia aukkoja, joihin Forss kiinnittäisi huomiota.

– Jopa ammattilaisten on tällä hetkellä vaikea vetää rajaa, mikä on oikein tai väärin. Miten kansalaiset osaavat tehdä sen lain edellyttämällä tavalla.

Omille sivuille lisätyistä linkeistä saattaa koitua harmia. Miten voit todistaa, että linkittämishetken jälkeen kyseinen sivusto on muuttanut luonnettaan.

Jos suljettua sivustoa tai profiilia seuraa riittävä määrä henkilöitä, onko kyse jo lain määrittelemästä yleisöstä?
Onko yksittäisellä henkilöllä yhtä iso vastuu kuin ison keskustelufoorumin ylläpitäjällä?

Forss mainitsee reagointinopeuden ja vastuun siirtymisen olevan myös tulkinnanvarainen.

– Kun hakkerit syöttävät kansanedustajan sivulle asiatonta sisältöä, kuinka nopeasti tilanne pitää korjata? Oletetaanko, että vastuu ylettyy myös kansanedustajan avustajaan?