Aamulehti: Puheenaihe: Onko meillä korjattavaa romaniasenteissamme?

Aamulehti: Puheenaihe: Onko meillä korjattavaa romaniasenteissamme? 31.10.2011

Eurooppa on valistuksen syntysija. Se on vaikuttanut syvästi sivistykseen. Nykyään se on maailman johtava demokratian ja ihmisoikeuksien edistäjä. Euroopalla on kuitenkin myös synkempi puolensa, joka juontaa juurensa vuosisatojen aikoina koettuihin kamppailuihin, epätasa-arvoisuuteen, vainoihin ja sotiin.

Samalla kun Eurooppa kamppailee vuosikymmenien vaikeimman talouskriisin kanssa, on ilmeistä, että sosiaaliset jännitteet ovat lisääntyneet ja tuoneet esiin joitakin eurooppalaisen mielenlaadun synkimpiä piirteitä. Tämä ilmenee esimerkiksi romanivähemmistöjen kokemissa levottomuuksissa ja konflikteissa.

Unkarissa puolisotilaallisten joukkojen mobilisoiminen ”mustalaisrikollisuutta” vastustaviin mielenosoituksiin sekä rasistiset murhat vauhdittivat äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen pääsyä parlamenttiin lähes 17 prosentin ääniosuudella. Tshekin tasavallassa koettiin väkivaltaisia yhteenottoja romaniväestön ja muun väestön välillä viime elokuussa.

Bulgariassa oli väkivaltaisia romanivastaisia mielenosoituksia viimeksi ennen maan presidentinvaaleja.

Miksi?

Mikä selittää romaniväestöön kohdistuvan pelon ja vihamielisyyden?

Menneisyyden taakkaa ei voi jättää huomiotta. Toisen maailmansodan aikana natsit liittolaisineen vainosivat, sulkivat keskitysleireihin ja murhasivat kymmeniä tuhansia romaneja. Nyky-Euroopassa romanit saavat valtaväestöltä vähän myötätuntoa.

Sen sijaan vihamielisyys on usein syvään juurtunutta. Eurooppalaisessa ajattelutavassa vaikuttaa olevan jotain vikaa, kun kyse on näistä yhteisöistä, jotka ovat eläneet kauan lähellämme – tosin harvemmin yhdenvertaisina. Meillä on sekä moraalinen että intellektuaalinen velvollisuus kohdata historiamme ja kulttuurimme pimeämpi puoli. Romanivaikuttajien ja -aktivistien viimeaikainen esiintulo kertoo siitä, että Euroopassa on jo alettu tarkastella uudelleen romaniväestön paikkaa yhteiskunnassa.

Euroopan komissiota kritisoidaan usein mediassa siitä, ettei se tee tarpeeksi Euroopan romaniväestön hyväksi. Komissiota on myös varoitettu suvaitsemasta tiettyjä kansallisten ja alueellisten viranomaisten käyttämiä toimia.

Perussopimusten valvojana toimivan komission keinot on kuitenkin tiukasti sidottu olemassa oleviin sopimuksiin. Ymmärrämme silti, että romaniväestön tilanne on saanut syystä huomiota ja muodostunut Euroopan yhteiseksi häpeäpilkuksi. Euroopan unioni on pyrkinyt helpottamaan romaniväestön tilannetta erilaisilla lainsäädännöllisillä, poliittisilla ja rahallisilla välineillä, joita se on saattanut jäsenvaltioidensa käyttöön.

Romanien kouluttautumiseen, työllistymiseen sekä terveydenhoidon ja asunnon saamiseen liittyvät mahdollisuudet ovat muuhun väestöön verrattuna heikommat, ja tämä ero on kurottava umpeen. Vastuu yhdistää koko Eurooppaa ja kuuluu romaniväestölle, kansalaisyhteiskunnalle sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille ja Euroopan unionille.

Rahaa olisi

Euroopan komission työryhmä tuli viime vuonna siihen tulokseen, etteivät jäsenvaltiot hyödyntäneet tehokkaasti EU:n varoja romaniväestön taloudellisen ja sosiaalisen integraation tukemiseksi.

Monivuotiset rahoitusnäkymät ja EU:n talousarvio vuosiksi 2014–2020 tarjoavat lisää mahdollisuuksia heikommassa asemassa olevien ja siten myös romanien integroimiseksi, kun sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen suunnattua rahoitusta uudistetaan.

Komissio pitää vakavana asiana romaneihin kohdistuvaa politisoitunutta vihamielisyyttä, joka on hivuttautumassa Eurooppaan. On tärkeämpää kuin koskaan, että jäsenmaat sitoutuvat EU:n romaneja koskevaan puitestrategiaan ja hyödyntävät mahdollisimman tehokkaasti epätasa-arvoisuuden vähentämiseksi tarkoitettuja välineitä ja resursseja, jotta Eurooppa voisi selvittää yhden osan synkästä menneisyydestään.

Vierailija


László Andor

Kirjoittaja on työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaava EU-komission jäsen