HS: Lappi ottanut enemmän pakolaisia kuin Turku tai Tampere

Helsingin Sanomat: Lappi ottanut enemmän pakolaisia kuin Turku tai Tampere 24.10.2011

Vihreä Lanka: Miksi Länsi-Suomessa ollaan nihkeitä auttamaan?

Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen osuus pakolaisten vastaanotosta on kolmen viime vuoden aikana kasvanut jo noin kolmannekseen.

Suhteellisesti suurin nousija on Lappi, johon on vuoden 2007 jälkeen muuttanut yli 700 pakolaista, eli enemmän kuin samana aikana vaikkapa Turkuun tai Tampereelle. Pohjamutiin puolestaan ovat juuttuneet Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta, joihin on muuttanut koko 2000-luvulla yhteensä vain parisataa pakolaista.

Suurin osa pakolaisista hakeutuu edelleen pääkaupunkiseudulle.

Pakolaisiksi lasketaan kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja hyväksytyt perheenyhdistämiset.

Koska vastaanottaminen on täysin vapaaehtoista, kuntien väliset erot ovat suuria.

Siinä missä pienet pohjoiskarjalaiset Lieksa ja Kontiolahti ovat vuodesta 2008 elokuuhun 2011 ottaneet yhteensä noin 400 pakolaista, pääkaupungin kainalossa köllivät kuntajätit Nurmijärvi ja Tuusula ovat ottaneet tasan 11.

Haja-asutusalueet ottavat pakolaisia harvoin silkasta hyvästä tahdosta. Harmaantuvat kunnat hakevat nuorta verta, työvoimaa ja valtion tukia.

Valtio maksaa yhdestä pakolaisesta iästä riippuen 2 300–6 800 euron vuosikorvausta kolmen vuoden ajan. Kiintiöpakolaisten kohdalla maksuaika on neljä vuotta. Lisäksi valtio korvaa esimerkiksi tulkkauskuluja sekä vammautuneiden henkilöiden sosiaali- ja terveyskuluja.

Kuntaliiton mukaan vuosikorvaukset eivät kuitenkaan tahdo riittää porkkanaksi.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa

Lieksa toivoo tulijoista nuorennusleikkausta, Nurmijärvi on keskittynyt 2000-luvulla omaan kasvuunsa
Teksti: Janne Toivonen HS

Nurmijärvi

Nurmijärvi otti vuonna 2008 kaksi pakolaista. Se on Matti Vanhasen asuinpaikkana tunnetun Nurmijärven ainoa pakolaissatsaus koko 2000-luvulla. Kalvaako moraalinen vastuu, kun pohjoisen pikkukunnat ottavat kymmeniä pakolaisia ja verraten rikas ja suuri etelän kunta ei, kunnanjohtaja Kimmo Behm?

"Moraalinen vastuu meillä varmaan on, mutta linjaukset ovat olleet tällaiset. Ehkä niitä mietitään jossain vaiheessa uudestaan."
"Väestönkasvu on ollut niin kovaa, että parhaana vuonna rakennettiin kolme päiväkotia, eikä meillä ole resursseja kaikkeen. Pohjoisen kunnissa on usein enemmän tyhjiksi jääneitä asuntoja, ja ehkä täällä päin on järkevämpää keskittää vastaanotto radanvarsikuntiin, joihin on hyvät yhteydet."

25 valtuutetun aloite kiintiöpakolaisten vastaanoton selvittämisestä on parhaillaan valmisteltavana.

Lieksa

Pohjoiskarjalaisesta Lieksasta on tullut maahanmuuttajakaupunki viime vuosina pikatahtia. Niin pikatahtia, että kantaväestön ja uusien tulijoiden välit ovat kiristyneet, kuten HS kertoi reportaasissa runsas viikko sitten (HS 13. 10.).

"Meille alkoi tulla pakolaisia vuonna 2009, kun asuntoja oli tyhjillään. Ajattelimme, että tänä vuonna meillä olisi 130 pakolaista, mutta perheenyhdistämiset ovat heittäneet luvut vähän toisennäköisiksi", sanoo vt. sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen. Vuoden loppuun mennessä Lieksassa asuu noin 250 pakolaista.
"Asuntoja ei ole enää hirveästi tarjolla, mutta sosiaalinen yhteisö vetää puoleensa. Nuorennustahan tämä meille tarkoittaa, ikääntyvään kuntaan. Valtion tuet ovat elintärkeitä mutta sen kokoisia, etten usko minkään kunnan ottavan niiden vuoksi pakolaisia."

Pudasjärvi

"Maahanmuuttajien ottaminen oli meillä selkeä valinta. Siitä on valtuuston yksimieliset päätökset", kertoo valtuuston varapuheenjohtaja, rehtori Marja-Leena Törrö.

Noin sadan pakolaisen Pudasjärvi on mallikaupunki. Se on mukana Osallisena Suomessa -kotouttamishankkeessa, on hakenut kaukaa etelästä Tampereelta yhteistyökumppanin ja sai valtiolta 130 000 euroa bonusrahoitusta tälle vuodelle.
"On meillä kriittisiäkin äänenpainoja, mutta tämä on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu kunta. Toivottavasti saadaan maahanmuuttajia pysyviksi asukkaiksi."

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaalla vain Seinäjoki on ottanut pakolaisia. Senkin 30 paikan vuosisopimuksen täyttyminen vuosina 2006–2010 on epätasainen kuin nyrkkeilijän hammasrivistö: 32–3–1–23–6. Ympäryskunnissa on hiljaista.

"Kiinnostusta vastaanottoon ei ole maakunnassa oikein ollut. Siihen liittyy ennakkoluuloja: jos Helsingistä tai Turusta kuuluu kriittisiä äänenpainoja, täällä on helppo yhtyä samaan linjaan", pohtii maakunnan ely-keskuksen ylitarkastaja Mauno Salmela.

Kuntastrategioissa puhutaan lähinnä työperäisestä maahanmuutosta.

_________________________________________________

Vihreä Lanka: Miksi Länsi-Suomessa ollaan nihkeitä auttamaan?

Pakolaisten vastaanottomäärissä on suuria eroja, ja erityisesti Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta ovat ottaneet 2000-luvulla nihkeästi pakolaisia, selviää Helsingin Sanomista. Pohjanmaa ja Lounais-Suomi erottuivat vähäisellä auttamishalullaan jo nälkävuosina 1867–68, kirjoitti tutkija Antti Häkkinen artikkelissaan Nälkä, valta ja kylä vuonna 1999.

"Kyllä voidaan ajatella, että suhteessa muualta tulevaan avuntarpeeseen on suuriakin eroja ja että muuri suhteessa ulkopuolisiin on Länsi-Suomessa isompi. Tietty suhtautuminen ja käytännöt saattavat olla hyvinkin pitkäikäisiä", Häkkinen sanoo.

Asennoituminen nälkäänäkeviin oli Pohjanmaalla ja vanhan Turun ja Porin läänin alueella muuta Suomea tiukempaa. Näillä alueilla kovasydäminen köyhäinhoitopolitiikka oli niin iso ongelma, että valtiovalta joutui puuttumaan asiaan ja pakko-ottamaan talollisilta avustusosuuksia köyhäinhoitoon.

Etelä-Pohjanmaalla vain Seinäjoki on ottanut pakolaisia eikä ely-keskuksen mukaan kiinnostusta maahanmuuttajien vastaanottoon ole ollut.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Helsingin Sanomien mukaan ottaneet voimakkaasti vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. Nälkävuosina kerjäläiset saivat inhimillisintä kohtelua Etelä-Suomessa.

"Sama ero Itä- ja Länsi-Suomen välillä näkyy myös suhtautumisessa ulkopuolisiin kulkumiehiin, mitä olen myös tutkinut", Häkkinen sanoo.