HS: Biaudet: Ihmiskauppaa ei vieläkään tunnisteta Suomessa

HS/STT: Biaudet: Ihmiskauppaa ei vieläkään tunnisteta Suomessa 17.10.2011

Verkkouutiset: Seksin myyjiä hakataan – Vähemmistövaltuutetun toimistosta kovia syytöksiä

Verkkouutiset/STT: Ihmiskaupan tunnistaminen ontuu Suomessa yhä

YLE Uutiset: Ihmiskauppa kukoistaa myös Suomessa

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n mielestä ihmiskaupan uhreja ei edelleenkään tunnisteta Suomessa. Puutteita on viranomaisten toimintatavoissa ja lainsäädännössä mutta myös yleisessä tietoisuudessa.

Suurin huolenaihe on, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon liittyvä ihmiskauppa jää tunnistamatta.

Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisohjelmaan on hakeutunut yhteensä parisataa ihmistä. Heistä alle kymmenen ohjattiin ohjelmaan seksuaalisen hyväksikäytön takia. Kansainvälisten arvioiden mukaan suurin osa ihmiskaupasta kuitenkin liittyy juuri seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Ylitarkastaja Venla Roth puolestaan ihmettelee keväällä Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltyä juttua, jossa prostituoituja oli uhkailtu tai pahoinpidelty. Hänen mielestään tapauksessa oli vahvoja viitteitä ihmiskaupasta ja muista rikoksista mutta tapausta tutkittiin vain parituksena.

Roth päivittelee myös sitä, ettei kukaan mediassa kysellyt tarkemmin asiasta.

Jutun tutkinnanjohtaja Jukka Larkio Helsingin poliisista tyrmää kritiikin. Hänen mukaansa ihmiskauppa-aspekti otettiin tutkinnassa huomioon.


____________________________________

Verkkouutiset: Seksin myyjiä hakataan – Vähemmistövaltuutetun toimistosta kovia syytöksiä

Jos nigerialainen nainen myy seksiä, kyse on lähes aina ihmiskaupasta. Suomessa poliisi ei silti puutu asiaan, sanoo Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Venla Roth.


Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Venla Roth arvostelee poliisin toimintaa seksikaupan yhteydessä. Jos parittaja pahoinpitelee prostituoidun, asiaa ei ehkä tutkita ollenkaan.

– Poliisin ja syyttäjän mielestä uhkailu, kiristys ja väkivalta kuuluvat paritustoimintaan, Roth toteaa.

Hänen mielestään poliisi selvittää aivan liian harvoin, onko kyse ihmiskaupasta. Kyse on maan tavasta, ihmiskauppaa ei ole ollut tapana tutkia, Roth arvioi.

Ihmiskauppaan kuuluu usein, että prostituoitu on velkaa parittajalleen ja että seksin myyntiin pakotetaan väkivallan avulla.

Roth arvioi, että Suomessa ei tiedetä, kuinka yleistä ihmiskauppa on. Sekä kansalaiset että viranomaiset ovat omaksuneet "ei voi olla totta" -asenteen.

Monissa Euroopan maissa nigerialainen nainen myymässä seksiä on lähes varma merkki siitä, että kyseessä on ihmiskaupan uhri. Suomessa näin ei ole.

Poliisi tutki taannoin tapausta, jossa toistakymmentä nigerialaista naista myi Suomessa seksiä. Kaikki olivat velkaa parittajalleen 30–70 000 euroa. Parittaja otti itselleen seksin myynnistä saadut rahat.

Suomalaiset viranomaiset lähettivät naiset joko Nigeriaan tai siihen EU-maahan, josta he olivat tulleet. Rothin mukaan poliisi ei selvittänyt kunnolla prostituoitujen taustoja.

Roth sanoo, että yhden naisen kotimaassa asuva perheenjäsen oli tapettu, jotta nainen voitaisiin pakottaa seksin myyntiin. Tämä tapahtui jo ennen kuin nainen tuli Suomeen. Pelko on tehokas pakotuskeino.

Nigerialaisnaisia pelotellaan myös voodoon avulla. Tästä on näyttöä useista Euroopan maista.

Ihmiskauppaa ei tunneta

Vähemmistövaltuutetun tilastot kertovat, että prostituution ja ihmiskaupan yhteyttä ei Suomessa nähdä.

Vuodesta 2006 lähtien auttamisjärjestelmän piiriin on hakeutunut 72 henkilöä. Heistä alle kymmenen on seksikaupan uhreja, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Kuitenkin kansainvälisten tilastojen perusteella suurin osa, yli 80 prosenttia, ihmiskaupan uhreista on nimenomaan prostituoituja.

Roth muistuttaa, että myös pakkotyö on ihmiskauppaa. Suomessakin on viety oikeuteen tapauksia, joissa yrittäjä on rajoittanut työntekijöiden liikkumista, teettänyt ylipitkiä päiviä alipalkalla tai ottanut työntekijän pankkitilin käyttöön. Monissa tapauksissa työntekijä on ollut velkaa työnantajalle. Tuomiota ei kuitenkaan ole jaettu.

Rothin mukaan pitkien alihankintaketjujen vuoksi on mahdollista, että ihmiskaupan lonkerot ulottuvat laajallekin. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on maksettu 1,5 euron tuntipalkkaa puolalaiselle sähkömiehelle.

Se ei vielä ole osoitus ihmiskaupasta, Roth korostaa.

– On mahdoton sanoa, onko tällaisessa tapauksessa syytä epäillä ihmiskauppaa. Miinä kuitenkin haluaisin tietää, miten asia on.
____________________________________


Verkkouutiset/STT: Ihmiskaupan tunnistaminen ontuu Suomessa yhä

Vähemmistövaltuutetun toimistossa ollaan tyytymättömiä ihmiskaupan tunnistamiseen Suomessa.


Toisinaan ihmiskauppaa ei havaita, vaikka uhri istuisi nenän edessä.

–Meillä tuntuu olevan vaikeuksia tunnistaa uhri silloinkin, kun hän tulee itse tilanteestaan kertomaan, sanoi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (rkp.) lehdistötilaisuudessa Helsingissä maanantaina.

Erityisen ongelmallisena Biaudet pitää seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon liittyvän ihmiskaupan tunnistamista.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on vuosien saatossa pyrkinyt parisataa ihmistä. Heistä vain kymmenkunta on ohjautunut avun piiriin Suomessa tapahtuneen seksuaalisen hyväksikäytön takia.

Suhde on kansainvälisesti vertaillen poikkeava. YK:n selvityksen mukaan suurin osa maailman ihmiskaupasta liittyy seksibisnekseen. Suomessa erimuotoisen ihmiskaupan uhreja arvioidaan olevan vuosittain yhteensä satoja.

Oikeudessa on puitu kuutta juttua, joista neljä liittyi seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja kaksi pakkotyöhön. Seksijutuissa syytteet ovat osin menestyneet, ja yksi jutuista on kesken. Työjutuissa syytteet on hylätty.


Oikeasti vaikea tunnistaa

Ylitarkastaja Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta sanoo, että ihmiskauppaa on usein oikeasti vaikea tunnistaa. Joskus tapaukset ovat niin vakavia, että niitä on vaikea uskoa todeksi.

Yleensä uhrit eivät kuitenkaan ole käsiraudoilla kiinni patterissa tai järjestäytyneen rikollisuuden talutusnuorassa.

– Uhri saa usein liikkua vapaasti, eikä häntä välttämättä kohdella väkivaltaisesti. Rikollinen saattaa olla poikaystävä, mies tai tavallinen työnantaja, Roth huomauttaa.

Hänen mielestään puutteita on lainsäädännössä, viranomaisten toiminnassa ja yleisessä tietoisuudessa. Uhreja on vaikea tunnistaa myös siksi, etteivät he halua tai uskalla puhua ongelmistaan.

Pyyhkeitä myös toimittajille

Roth arvostelee sekä poliisin että median toimintaa. Kesällä puitiin Helsingin käräjäoikeudessa romanialaisten paritusjuttua, johon liittyi pahoinpitelyä tai väkivallalla uhkailua.

Rothin mielestä jutussa olisi pitänyt avata esitutkinta ihmiskaupasta. Hän ihmettelee, etteivät toimittajatkaan nostaneet kysymystä esiin.

Jutun tutkinnanjohtaja Jukka Larkio tyrmää Rothin kritiikin. Hän sanoo STT:lle, että tapahtumia arvioitiin myös ihmiskaupan näkökulmasta. Sellaisesta ei löytynyt näyttöä.

Naisten kannalta on merkityksellistä, tutkitaanko juttu parituksena vai ihmiskauppana. Paritusjutuissa prostituoidut ovat todistajia, ihmiskauppatapauksissa asianomistajia eli uhreja.

Asianomistajilla on oikeus juristiin, korvauksiin ja he voivat myös valittaa tuomiosta.

"Nigerialaisjutut pitäisi tutkia"

Rothin mukaan ihmiskauppaepäilyjen pitäisi herätä aina, kun nigerialainen nainen myy seksiä Euroopassa.

– Heidän tilanteisiinsa liittyy kovaa velkaantumista ja väkivallan uhkaa.
Rothin ihannetapauksessa poliisi myöntäisi Helsingissä luvattomasti oleskelevalle nigerialaiselle prostituoidulle harkinta-aikaa, jotta ihmiskauppaepäilyt voitaisiin selvittää.

Roth myös uskoo, että naiset avautuisivat järjestöille paremmin kuin poliisille.
Komisario Jussi Huhtela sanoo, ettei poliisi voi juuri muuta kuin poistaa laittomasti oleskelevan, seksiä myyvän ihmisen maasta.

Jos jotain vakavampaa tulee ilmi, siihen puututaan. Huhtelakin toteaa, että prostituoidut harvoin uskoutuvat poliisille.
_____________________________________

YLE Uutiset: Ihmiskauppa kukoistaa myös Suomessa

Suomen arvioidaan olevan vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Myös suomalaisia on joutunut ihmiskaupan uhreiksi. Euroopan ihmiskaupan vastaista päivää vietetään tiistaina.

Yhä suurempi osa uhreista jää Suomeen.

- Suomi on kyllä myös ihmiskaupan kauttakulkumaa, mutta itse pitäisin sitä mahdollisena ja täysin todellisena, että Suomi on yhä enenevässä määrin myös ihmiskaupan kohdemaa, sanoo ylitarkastaja Venla Roth Kansallisen Ihmiskaupparaportoijan toimistosta.

Poliittisesti ihmiskaupan olemassaolo tunnustettiin Suomessa vasta vuonna 2005, kun kansallinen ihmiskaupan toimintasuunnitelma valmistui. Uhrien auttamisjärjestelmän toiminta aloitettiin vuotta myöhemmin.

Suomessa tunnetaan ihmiskauppatapauksia prostituution ja työelämän piirissä. Prostituutioon liittyvän ihmiskaupan uhreja on toistaiseksi tunnistettu Suomessa hyvin vähän. Tutkittuja, syytettyjä ja tuomittuja ihmiskauppatapauksia ei juuri ole.

- On oletettavaa, että ihmiskauppaa tapahtuu myös muissa tarkoituksissa. Esimerkiksi pakkoavioliitot on yksi ihmiskaupan tarkoitus. Lisäksi epäillään, että kerjäämisen piirissä on ihmiskauppaa, Roth kertoo.

Rothin mukaan uhrien tunnistaminen on avainasemassa ihmiskaupan vastaisessa työssä. Suomessa ihmiskaupan uhreja on toistaiseksi tunnistettu vain muutamia kymmeniä. Kaikki ihmiskauppa ei kuitenkaan päädy viranomaisten tietoon.

Myös suomalaiset voivat joutua ihmiskaupan uhreiksi.

- Tällaisia tapauksia on Suomessa havaittu ja niitä on käsitelty tuomioistuimissa asti.

Ihmiskauppa

* Toisen ihmisen paritusrikoksen kaltainen hyväksikäyttö.
* Pakkotyö tai muu sen kaltainen ihmisarvon loukkaus.
* Laiton elinkauppa.
* Uhri on erehdytetty, pakotettu tai alistettu riippuvaiseen asemaan.