Talouselämä: Uusi islamin oppikirja ala-asteelle: Allah loi Suomen järvi-idyllin

Talouselämä: Uusi islamin oppikirja ala-asteelle: Allah loi Suomen järvi-idyllin 22.10.2011

Adam ja Ali jonottivat koulun ruokalassa. ”Lihapyöryköitä ja muusia, nam!”

Pettymyksekseen he kuitenkin huomasivat, että lihapullat oli valmistettu sika-nautajauhelihasta.

Muslimeina he eivät voi syödä sikaa. Onneksi tarjolla oli myös kala- ja kasvispyöryköitä.

Pojat menivät pöytään, jossa odotti Praval. Hän on hindu, eikä sen vuoksi koske naudanlihaan. Vieressä istui myös Niko, mutta allergikkona hän ei syö kalaa vaan mieluiten lihaa.

Islamin opettaja seurasi poikia samalla kertoen, ettei ole helppoa hyväksyä toisten ihmisten erilaisia tapoja: ”Toisinaan ihmiset riitelevät keskenään, kun eivät pysty hyväksymään erilaisia ihmisiä. Profeetta Muhammed on opettanut meitä kohtelemaan hyvin myös eri tavoin uskovia ja antamaan heille rauhan elää ja noudattaa omaa uskontoa.”

”Virallinen koulukirja”

Yllä oleva katkelma on upouudesta suomalaisesta islamin uskonnon oppikirjasta ala-asteelle. Salam – islamin tie 1-2 on ensimmäinen Suomessa julkaistu varsinainen peruskoulun tekstikirja.

Se on ollut käytössä tästä syksystä lähtien peruskoulun 1. ja 2. –luokilla niissä suomalaiskouluissa, joissa opetetaan islamin uskontoa. Kirjan on kustantanut opetushallitus.

Opus on herättänyt kansainvälistä uteliaisuutta. Iranissa toimiva shiia-muslimien uutistoimisto Abna on luonnehtinut oppikirjaa ”Suomen valtion viralliseksi islamin uskonnon koulukirjaksi”.

Uutistoimiston arvio osuu melko oikeaan. Kirjan on kustantanut opetushallitus eli alan ylin viranomainen. Kirjan sisältö vaikuttaa käyneen monen tarkastajan silmien alla ennen kuin julkaisulupa on annettu.

Kirjan kaikki tarinat sivuavat Suomea tai sijoittuvat Suomeen eli meikäläisiin maisemiin ja ympyröihin. Kotouttamista opetuksen lomassa.

On oltava rohkea ja vahva

Kirjan päähenkilöinä ovat kaksoset Fatama ja Adam. Fatimasta ei ole kivaa olla erilainen lapsi.

Äiti lohduttaa: ”Täytyy olla vahva ja rohkea ihminen, jotta ei pelkää erilaisuutta.”

Lasten isovanhemmat, Rauha-mummi ja ukki Abdulrahman asuvat maatilalla Keski-Suomessa. Mummola sijaitsee kauniin järven rannalla.

Isovanhemmat kasvattavat lampaita, joista keritään villaa. Tilan päärakennus muistuttaa Kannustalon paraatimallistoa.

Fatima miettii tyytyväisenä: Allah elättää meitä kaikkia. Olemme saaneet Allahilta kaiken, mitä meillä on.

Neuvoja metsänhoidosta

Metsäretkellä ukki Abdulramman vie lapset suomalaiseen lehtipuumetsään, jossa näyttäisi kasvavan järeitä vanerikoivuja. Ihminen ei kuitenkaan hoida metsää hyvin, kirja kertoo.

”Metsään pitäisi jättää tiheikköjä ja pystyyn kuolleita puita. Silloin metsä pysyisi sellaisena, kuin Allah on sen tarkoittanut”, ukki sanoo kirjassa.

Lapset ihastelevat häikäisevän upeaa keskisuomalaista perinnemaisemaa: kalliorantaa ja maiseman peilaavaa tyyntä sinistä järvenselkää. ”Allahin läsnäolo tuntuu täällä niin vahvana, kun katselee Hänen luomistyötään”, Zainab-sisko huokaa kirjan sivuilla.

Abna-uutistoimiston haastatteleman kirjan kirjoittajan mukaan tarinat sijoittuvat Suomeen, jotta ne koskettaisivat oppilaiden elämänpiiriä. Koska islam on vähemmistöuskonto, painottuvat kertomukset suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden opetukseen.

Kirja laajenee myöhemmin sarjaksi. Ensi keväänä ilmestyy oppikirja yläasteelle. Suunnitteilla on myös ruotsinkielinen laitos.


Valtion valvonnassa

Suomalaisen viranomaisen kustantamalla oppikirjalla on epäilemättä myös vahva poliittinen tarkoitus, vaikka sitä ei erikseen korosteta oppiaineistossa. Islamin opetus halutaan pitää valtion hyppysissä, jotta voidaan sulkea peruskoulun ovi mahdollisilta äärimielipiteiltä.

Taka-ajatus pilkottaa oppikirjaa varten tehdyssä opettajan oppaassa. Koraanista puhuttaessa opas esimerkiksi neuvoo opettajaa muistamaan, ettei samalla puhuta muiden uskontojen pyhistä kirjoista niitä loukkaavalla tavalla.

”Olisi tärkeää opettaa oppilaat ymmärtämään, että myöskään kaikki muslimit eivät ole keskenään täysin samanlaisia ja että erilaisuus tässäkin asiassa tulisi ymmärtää rikkaudeksi”, opas niin ikään neuvoo.

Kotimainen imaamikoulu

Kotouttaminen on siirtymässä poliittisista sanoista teoksi, ja uusia askeleita mietitään. Keskustelussa on nostettu esiin ajatus kotimaisen yliopistotasoisen imaamikoulutuksen aloittamisesta.

Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi viime viikolla, että kotimaisen imaamikoulutuksen selvittäminen on ajankohtainen asia.

Imaamikoulutus voi Mäkisen mukaan olla yksi työkalu kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä; se voisi auttaa uskonnollisen yhteisön kotoutumisessa.

“On tärkeää, että islamilaisella yhteisöllä – kuten muillakin uskonnoilla – on vahvat siteet suomalaiseen yhteiskuntaan”, Mäkinen sanoi islamilaisen verkkolehden Onislam.net:in mukaan.