Verkkouutiset: Tutkija: Terrorismiin ei pidä ylireagoida

Verkkouutiset: Tutkija: Terrorismiin ei pidä ylireagoida 24.01.2011

Terrorismi-käsitettä ei pitäisi tutkija Leena Malkin mukaan käyttää liikaa, sillä se on provokatiivinen ja aiheuttaa voimakkaita reaktioita.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä maan historian ensimmäinen terrorismiin liittyvä esitutkinta, jossa kahta somalitaustaista henkilöä epäillään terrorismin rahoittamisesta sekä värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen.

Terrorismin voisi kuvitella olevan yksinkertaista poliisitoimintaa, jossa etsitään ja rangaistaan rikollisia. Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen, sillä terrorismi on jo pelkkänä käsitteenä erittäin ongelmallinen, koska siltä puuttuu yleisesti hyväksytty kansainvälinen määritelmä.

– Tulee helposti taipumus nähdä kaikki terrorismiin liitetyt asiat yhtenäisenä uhkana, jolloin sekoitetaan kouluampumiset ja jihad-terrorismi, toisiinsa. Vaikka teot ovat samantyyppisiä, niiden taustat ovat täysin erilaisia, arvioi Helsingin yliopiston tutkija Leena Malkki.

Jos käsitettä käytetään liian laajasti, häviää ymmärrys ilmiöiden luonteesta ja syistä. Malkki pelkää myös, että laaja poliittinen keskustelu terrorismista johtaisi helposti siihen, että ilmiö vaikuttaisi suuremmalta uhkakuvalta kuin se todellisuudessa on.

Ilmiöstä erilaisia käsityksiä

Malkki myöntää pohtineensa kaksi kertaa ennen kuin suostui kirjoittamaan osuuden viime viikolla ilmestyneeseen Suomi, terrorismi, Supo -artikkelikokoelmaan, jossa pohditaan syitä sille, että Suomi on toistaiseksi välttynyt terroristien iskuilta.

Kirjan toimittaneen tutkija Anssi Kullbergin mukaan jopa teoksen kirjoittajilla oli eriäviä käsityksiä terrorismin luonteesta. Terrorismin käsite riippuukin Kullbergin mukaan hyvin pitkälti siitä, keneltä asiaa kysyy, sillä tunnetusti toisen terroristi on toisen vapaustaistelija.

– Käsitettä ei kannata tehdä niin laajaksi, että se kattaisi kaiken mahdollisen, jokaisen poliittisen murhan ja graffitin töhrinnän seinään. Toisaalta käsitettä ei pidä määritellä liian suppeaksi, Kullberg toteaa.

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Supo halusi tuoda terrorismista Suomessa käytävään keskusteluun uusia avauksia julkaisemalla asiaa käsittelevän teoksen.

–  Julkaisemamme kirja on meiltä avaus, jotta näitä ilmiöitä pyrittäisiin käsittelemään tutkimuksen keinoin ja tuomaan julkiseen keskusteluun uusia aineksia.

Suomen suhtautuminen järkevää

Suomen tilanne muistuttaa Kullbergin mukaan esimerkiksi Baltian maita ja Puolaa siinä, ettei se ole voimakkaasti profiloitunut maailmanpolitiikassa, ja siten se ei ole ollut houkutteleva kohde terroristeille.

– Suomella on todella pienet tiedusteluresurssit, Kullberg arvioi.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi, että Suomen erityinen vahvuus on eri viranomaisten tekemä yhteistyö.

Leena Malkin mukaan Suomessa on osattu suhtautua terrorismiin maltillisesti ja käytännönläheisesti. Näin on kyetty välttämään ylireagointi.

– Terrorismi on ilmiönä sellainen, että sen vaikutukset määräytyvät suurelta osin reaktioiden pohjalta, Malkki toteaa.

Hänen mukaansa terroristien keskeisenä tavoitteena on usein saada hyökkäyksen kohteena oleva yhteiskunta muuttumaan, kun se ryhtyy reagoimaan iskuihin.

– Joskus näin on käynytkin.