HS: Sisäministeri kohtuullistaisi ulkomaisen työntekijän tulorajoja

Helsingin Sanomat: Sisäministeri kohtuullistaisi ulkomaisen työntekijän tulorajoja 25.10.2011

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) on valmis kohtuullistamaan tulorajoja, joiden perusteella ulkomainen työntekijä voi tuoda myös perheensä Suomeen.

"Se on oma ajatukseni, enkä ole sitä vielä tarkemmin selvittänyt. Yhden aikuisen tuloraja eli 900 euroa kuussa ei liene ongelma, mutta jos on puoliso ja lapsia, ovat vaatimukset aika kohtuuttomat", maahanmuuttoasioista vastaava Räsänen sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi äskettäin (HS 14.10.2011) Kauhajoella asuvasta vietnamilaisperheestä, jonka äitiä ja kuusivuotiasta tytärtä uhkaa käännytys Suomesta. Syynä on se, että perheen vakituisessa työssä oleva isä ei ansaitse tarpeeksi.

Suomessa oleskeluluvalla olevan työntekijän täytyy täyttää tietyt tulorajat, jotta hän saisi myös perheensä Suomeen. Puoliso ja lapsi tarkoittavat, että käteen pitäisi jäädä 1 980 euroa kuukaudessa.

Taka-ajatuksena on estää tilanne, jossa tulotaso jäisi niin pieneksi, että perheen täytyisi lopulta kääntyä suomalaisen sosiaaliturvan puoleen.

"Meillä joka tapauksessa on tarkoitus tarkistaa maahanmuuttoon liittyviä asunto- ja toimeentuloedellytyksiä, ja siinä yhteydessä voisi tarkastella myös työn perässä tänne tulleiden tulorajoja", Räsänen sanoo.

Hän pitää hyvänä, että asia nousee julkiseen keskusteluun. Räsäselle on tullut yhteydenottoja muistakin tapauksista.

Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen jatkuu Räsäsen ministerikaudella. Suomi aikoo tehdä muutoksia käytäntöihin, joilla turvapaikkaprosessin läpikäynyt henkilö saa jatkossa perheensä Suomeen.

Aiheesta lisää tiistain Helsingin Sanomissa.

_____________________________

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttolinja kiristyy

Sisäministerin mukaan perheiden yhdistämisessä on väljä käytäntö

Myös kasvattilasten asema perheissä tutkitaan, sanoo Päivi Räsänen.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pitää Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä muita maita väljempinä ja yhtenä vetovoimatekijänä, jonka perusteella Suomesta haetaan turvapaikkaa.

Räsäsen kaudella perheenyhdistämisen ehtoihin on tarkoitus saada muutoksia. Puolueet toivoivat sitä jo ennen vaaleja.

Se tarkoittaa, että vastedes Suomi tiukentaa kriteerejä, joiden perusteella tänne tulleet ja turvapaikkaprosessin läpikäyneet ihmiset saavat myös perheenjäsenensä Suomeen.

Maahanmuutosta vastaava ministeri Räsänen on vasta käynnistänyt selvityksen, mutta kaikki viittaa siihen, että kiristyksiä on tulossa. Selvitys valmistuu helmikuussa.

Linjan kiristys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jatkossa perheenyhdistäminen onnistuu vain silloin, jos sitä hakeva pystyy todistamaan kykenevänsä elättämään perheensä tuloillaan. Tulotasoon voidaan liittää myös vaatimus, että hakijalla on asunto, joka voi olla perheenkin koti.

Myös lähtölupaa odottavaan perheeseen voidaan liittää uusia ehtoja.

"Monessa maassa kasvattilapsia ei ole hyväksytty ydinperheen jäseniksi kuten Suomessa", Räsänen sanoo. "Se on yksi asioista, joita nyt tutkitaan."

Suomalaisviranomaiset ovat olleet helteessä perheenyhdistämishakemusten ruuhkautumisen takia. Niitä oli alkusyksystä jonossa peräti 10000, joista valtaosa eli 6300 on somalialaisten tekemiä.

Ruuhka johtuu siitä, että tutkintaan menee paljon aikaa - siis sen todistamiseen, että Suomeen haluavat ihmiset todellakin ovat hakijan perheenjäseniä. Sisäministeriö ei saanut lisäbudjetissa läpi lisämäärärahoja perheenyhdistämishakemusten käsittelyyn.

Turvapaikkahakemusten käsittelyyn sentään tuli varsinaisessa budjetissa 2,7 miljoonan euron lisärahoitus, jolla Maahanmuuttovirasto voi edelleen työllistää 40 hengen lisätyövoiman ja purkaa turvapaikkajonoa.

Maahanmuuttoasiat on nykyisessä kuuden puolueen hallituksessa jälleen palautettu sisäministerin hoitoon.

Edellisessä hallituksessa oli oma maahanmuuttoministeri, Astrid Thors (r), mutta Räsänen pitää nykyjärjestelyä järkevänä viranomaisten yhteistyön kannalta. Sisäministerinä hän vastaa Maahanmuuttoviraston lisäksi myös poliisitoimesta ja rajavalvonnasta.

Räsäsen mielestä hallitus ajaa maahanmuuttopolitiikkaa, jonka tavoitteena ei ole olla tiukkaa, vaan hallittua.

Räsänen muistuttaa, että vuodenvaihteessa on tulossa voimaan jo edellisen hallituksen tekemä päätös, joka sekin purkanee hakemusruuhkaa. Suomessa oleva perheenkokoaja - esimerkiksi somaliperheen isä - ei voi enää laittaa perheenjäsentensä oleskelulupahakemusta vireille Suomessa, vaan hakemus täytyy tehdä lähtömaassa eli esimerkiksi Somaliassa.

"Tarkoitus on vähentää turhia hakemuksia ja väärinkäytöksiä, joita joukossa on ollut. Yhdessä perheessä on saatettu esimerkiksi ilmoittaa useita kasvattilapsia, joiden etsiminen on ollut aikamoinen urakka", Räsänen sanoo.



----

TAUSTA: Väärinkäsitykset harmittavat ministeriä

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) harmittelee sitä, että maahanmuuttoon liittyy paljon väärinkäsityksiä ja sekaannuksia.

"Puhutaan suurista maahanmuuttajamääristä eikä huomata, että valtaosa on työn perässä tulevia - sellaisia ihmisiä, joita tänne oikein houkuttelemalla houkutellaan", Räsänen sanoo.

"Puhumattakaan sitten romanikerjäläisistä. Eivät he ole kansainvälistä suojelua tarvitsevia maahanmuuttajia vaan eurooppalaisia turisteja."

Räsäsen mielestä puolueilla ja poliitikoilla on vastuu oikoa väärinkäsityksiä, jos sellaisiin törmäävät.

Suomessa asuu vajaat 170000 ulkomaalaistaustaista. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia Suomeen tulijoita. Heistä valtaosa on työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella muuttavia. Turvapaikanhakija hakee niin sanottua kansainvälistä suojelua vieraasta maasta. Suomi myöntää harvoin varsinaisia turvapaikkoja, mutta sen sijaan hakija voi saada Suomesta oleskeluluvan esimerkiksi sillä perusteella, että häneen kohdistuisi henkilökohtainen uhka kotimaassaan.

Iso osa turvapaikkahakemuksista hylätään, eli hakija ei saa Suomesta edes oleskelulupaa.

Suomi ottaa vuosittain myös kiintiö pakolaisia eli ihmisiä, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Pakolaiskiintiö on 750 ihmistä vuodessa.