Verkkouutiset: "Keskustelun kärjistyminen tasoittaa tietä väkivaltaan"

Verkkouutiset: "Keskustelun kärjistyminen tasoittaa tietä väkivaltaan" 20.10.2011

Terrorismitutkija pelkää, että yhteiskunnallisessa keskustelussa tiukentunut vastakkainasettelu saattaa johtaa radikalismiin.

Suomi on ollut maailman mittakaavalla rauhallinen kolkka, joka välttynyt myös terrorismilta, joka on yleismaailmallinen ilmiö.

- On vaikea keksiä yleispätevää selitystä, miksi jotkut maat ovat säästyneet terrorismilta ja toiset eivät, toteaa tutkija Anssi Kullberg.

Ulkoministeriöstä virkavapaalla oleva Kullberg toimitti tällä viikolla ilmestyneen, suojelupoliisin ja puolustusministeriön yhteisenä tutkimushankkeena toteutetun Suomi, terrorismi, Supo -teoksen. Se pyrkii selvittämään, miksi Suomi on välttynyt terrorismilta.

Suunta huolettaa

Kullberg arvioi, että keskeinen huolenaihe on väkivaltaisten puhetapojen päätyminen osaksi yleisempää yhteiskunnallista keskustelua.

- Jos tämänkaltainen ajattelu päätyy valtavirtaan, se tarkoittaa yhteiskunnallista polarisaatiota, joka manifestoituu enemmin tai myöhemmin väkivallantekoina.

Keskustelun kärjistyminen on suurempi uhkakuva kuin esimerkiksi tiettyjen radikaalien järjestöjen – kuten Somalian al-Shabaabin – yksittäiset yhteydet Suomeen, sillä järjestöjen yhteydet ovat viranomaisten tarkkailun alla.

Kullberg mainitsee, että muun muassa Hommaforum-keskustelusivustolla on alettu pitää normaaleina ja yleisinä vinoutuneita käsityksiä maailmasta ja muslimeista. Islamistien parissa on Kullbergin mukaan vastaavia vihadiskursseja, jotka ovat kuitenkin pysyneet Suomessa toistaiseksi vähäisempinä.

- Monessa muussa maassa ääri-islamilainen vihadiskurssi on kuitenkin suuri ongelma, Kullberg täsmentää.

Ongelman ydin on hänen mukaansa se, että islamistinen ja islamofobinen keskustelu ruokkivat toisiaan.

Nykyään terrorismin monilla tavoin viranomaisille haasteellisin muoto ovat yksin toimivat terroristit eli "yksinäiset sudet". Kullberg arvioi, että haaste kohdistuu ensisijaisesti tiedustelulle, sillä turvatoimia ei voida kasvattaa määräämättömän paljon.

Terroristit kuuluvat Kullbergin mukaan lähtökohtaisesti marginaaliryhmiin ja he ovat usein myös oman aateryhmänsä äärilaidalla. Paras tapa torjua yksittäisiä terroristisia toimijoita on Kullbergin mukaan ihmisten oma valppaus. Joku saa yleensä lähes aina vihiä, mitä potentiaalinen terroristi suunnittelee.

- He harvoin ovat täysiä erakoita. Heillä on oma viiteryhmänsä, jossa he ajatuksiaan julistavat.

Ääriliikkeillä heikko jalansija

Suomalaisia ääriliikkeisiin perehtynyt Turun yliopiston Konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmän tutkija Thomas Jokinen kertoo, etteivät kotimaiset ääriliikkeet ole taipuvaisia väkivaltaisuuksiin.

- Suomalaisessa yhteiskunnassa kynnys lähteä laittomuuksien tielle on ollut korkea oikeastaan koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan.

Internetissä vellovaa keskustelua ja siinä esiintyvää vihapuhetta on pidetty viime aikoina laajasti esillä. On jopa esiintynyt vaatimuksia puuttumisesta keskusteluun viranomaistoimin. Jokinen ei pidä tällaisia näkemyksiä perusteltuina.

- Pidän paljon huolestuttavampana, jos internetissä käytävää keskustelua yritetään tukahduttaa, sillä silloin keskustelu käydään muualla, jossa sitä ei voida valvoa.

Jokinen muistuttaa, että internet-keskustelut saattavat itse asiassa olla turvallinen tapa purkaa turhautumista, niin kauan kun ei syyllistytä suoranaisiin laittomuuksiin.

Toisaalta Jokinen myös huomauttaa, että internet on mahdollistanut ääriliikkeiden kansainvälistymisen.