Savon Sanomat: Itä-Suomi vetää

Savon Sanomat, pääkirjoitus: Itä-Suomi vetää 25.10.2011

Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Pakolainen jää liian usein odottamaan

Lapin Kansa, pääkirjoitus: Myös Lappi tarvitsee maahanmuuttajia 31.10.2011

Suomen kunnat tarjoavat pakolaisille sijoituspaikkoja hyvin vaihtelevasti (Helsingin Sanomat 24.10.). Viime vuosina Itä- ja Pohjois-Suomi ovat alkaneet jakaa paikkoja ripeään tahtiin. Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen osuus vastaanotosta on kolmen viime vuoden aikana noussut noin kolmannekseen.

Epävirallisen laskennan tiedot ovat peräisin Maahanmuuttovirastosta ja sisäministeriöstä. Mielenkiintoista on esimerkiksi Itä-Suomen näkyvyyden voimistuminen. Esimerkiksi Lieksan kaupunki on ottanut ulkomaalaisia vastaan niin paljon, että paikkakunnalla on syntynyt jo kielteisiä reaktioita kanta-asukkaiden piirissä. Ulkomaalaiset ovat joutuneet rasististen rikosten uhreiksi.

Kuntien ei ole pakko ottaa vastaan pakolaisia. Yhteiskunnan porkkana kuitenkin houkuttaa monia kuntia, sillä valtio maksaa yhdestä pakolaisesta iästä riippuen 2 300 - 6 800 euron vuosikorvausta kolmen vuoden ajan. Valtio korvaa tämän lisäksi monia pakolaisten kunnille aiheuttamia kuluja.

Suuri kysymys on, kuinka pakolaiset voidaan kotouttaa ja myöhemmin työllistää esimerkiksi heikon työllisyyden Pohjois-Karjalassa. Kiinnostavaa on myös havaita, että varakas ja kasvava Nurmijärvi pääkaupunkiseudun kupeessa otti vastaan kaksi pakolaista vuonna 2008. Mistä se mahtaa kertoa?

_______________________________________________

Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Pakolainen jää liian usein odottamaan

Pakolaisen on edelleen vaikea löytää sitä ensimmäistä kotikuntaansa Suomessa. Ongelma on tuttu vuosien takaa, ja onnettominta onkin, että sitä ei ole saatu edes kohtuullisesti ratkaistuksi.

Vain pieni osa Suomeen saapuneista ulkomaalaisista on pakolaisia. Tällä vuosisadalla Suomeen on tullut 1 500-4 000 turvapaikanhakijaa vuosittain. Kiintiöpakolaisia on viime vuosina otettu 750 vuodessa. Lisäksi saapuu joitakin satoja pakolaisten perheenjäseniä.

Suomeen saapuu vain prosentti-pari EU-alueen turvapaikanhakijoiden virrasta. Tämän vuoden ensipuoliskon aikana teollistuneissa maissa jätettiin miltei 200 000 turvapaikkahakemusta. Arabimaiden kansannousut näkyvät luvuissa.
Suomessa pakolaisten vastaanotto on kunnille vapaaehtoista, ja moni kunta sanoo ei.

Vuoden 1992 ja tämän vuoden elokuun välillä on kuntiin muuttanut kaikkiaan 34 000 pakolaista (Helsingin Sanomat 24.10.). Viime vuonna kuntiin sijoitettiin 3 700 pakolaista.

Kun kuntapaikat eivät riitä, pakolaiset jäävät välitilaan odottamaan. Keväällä jonotti kuntapaikkaa 500-600 pakolaista. Osa oli jo valittuja kiintiöpakolaisia leireillä, osa odotti keskuksissa Suomessa.

Satojen ihmisten jono on aivan liian pitkä, ja odotus turhauttavaa. Se myös viivästyttää pakolaisen kotoutumista maahan. On ymmärrettävää, että vastaanottokeskukset ovat alkaneet kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan omaehtoisesti pois keskuksista.

Suomen kuntien ja alueiden välillä on hämmästyttävän isoja eroja pakolaisten vastaanottamisessa. Jokin Satakunta on miltei valkoinen läiskä kartalla, kun taas Helsinki on tehoimuri; kaupungissa on sitä osaamista, mitä ison joukon vastaanotto vaatii. Maahanmuuttajat myös asuvat mieluusti lähellä toisiaan. Viime vuosina ovat syrjä-Suomen kunnat kasvattaneet pakolaisten vastaanottoa.

Kunnat kieltäytyvät pakolaisten vastaanottamista yleensä samoin perusteluin: taloudelliset resurssit eivät riitä, henkilöresurssit eivät riitä ja valtion 3-4 vuodelle maksama korvaus vastaanotosta ei riitä.

Kaikki ovat päteviä perusteluita, mutta eivät yksin selitä alueiden suuria eroja. Ääneen sanomattomia syitä ovat todennäköisesti ennakkoluulot ja epäilyt pakolaisten tulon kielteisistä vaikutuksista.

Pakolainen ei ole vain menoerä; kotoutuessaan ja työllistyessään hän on lisätaitoa kuntaan tuova veronmaksaja.

Uusi kotoutumislaki lisää yleisesti kuntien vastuuta maahanmuuttajien kotoutuksesta. Kuntia on patisteltu paimenkirjein myötämielisemmiksi pakolaisten vastaanottoon, ja edellinen maahanmuuttoministeri jopa väläytti vastaanottopakkoa.
Pakko on huono ratkaisu, mutta hallituksen lupailu kuntakorvausten nostamisesta on järkevää - sitten kun se taloudellisesti voi toteutua.

__________________________________

Lapin Kansa, pääkirjoitus: Myös Lappi tarvitsee maahanmuuttajia

Lappi kantaa vastuunsa pakolaisten sijoittamisessa toisin kuin moni etelän maakunta.

Rovaniemi, Kemi ja Tornio ovat vastaanottaneet 2007-2011 yli 700 pakolaista. Se ylittää reilusti Turun ja Tampereen vastaavan luvun puhumattakaan Satakunnasta tai Etelä-Pohjanmaasta, minne on asettunut 2000-luvulla alle 200 pakolaista.

Pakolaisiksi luetaan kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleet.

Suomi on sitoutunut vastaanottamaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista. Turvapaikanhakijoita oli 2010 reilut 4 000, joista turvapaikan sai 1 800. Tänä vuonna hakijamäärä pudonnee 3 000:een.

Pakolaisten vastaanottaminen on vapaaehtoista. Enemmistö Suomen ja myös Lapin kunnista sanoo sijoittamiselle ei.

Moni pakolainen joutuu odottamaan sijoittamistaan pitkään, osa järjestää asuinpaikkansa itse. Viime vuonna kuntapaikan sai 1 000 pakolaista 3 000:sta.

Valtio on yrittänyt houkutella kuntia pakolaismyönteisiksi korvauksella, joka on 2 300-6 800 euroa pakolaista kohden 3-4 vuoden ajan. Myös tulijoista aiheutuvat ylimääräiset kulut, kuten tulkkipalvelut, korvataan.

Rahalla ei ole ollut suurta vaikutusta kuntien asenteeseen. Ei myöskään sillä, että iso osa pakolaisista on työikäistä ja -haluista väkeä, joka on joutunut jättämään kotimaansa pakon edessä.

Osa kunnista vetoaa korvausten pienuuteen. Jotkut sanovat suoraan, että asenteen takana ovat ennakkoluulot ja pelko siitä, että pakolaisista koituu enemmän kuluja ja harmeja kuin tuloja ja hyötyä.

Pakolaisvastaisuutta ovat ruokkineet osaltaan politiikkaan ryminällä tulleet vaikuttajat, jotka kutsuvat itseään maahanmuuttokriittisiksi. Jotkut heistä levittävät työkseen huhuja ja ”totuuksia” maahanmuuttajista – usein vitsin varjolla – tyylillä, joka kielii täydellisestä tietämättömyydestä.

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia selvitäkseen tulevaisuuden haasteista, joista pienin ei ole hoitoalan työtaakan hurja kasvu.

Pakolaiset, kuten muutkin maahanmuuttajat ovat tulevaisuuden työvoimaa ja veronmaksajia, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Se tarkoittaa sitä, ettei tulijoita syrjitä, eikä eristetä, vaan autetaan sopeutumaan yhteiskuntaan.

Lappi on vastaanottanut 22:n viime vuoden aikana noin 1 700 pakolaista, joista arviolta puolet asuu enää maakunnassa. Loput ovat muuttaneet etelään etupäässä työn perässä, koska maahanmuuttajan on ollut lähes mahdotonta löytää palkallista tekemistä pohjoisesta.

Tosin viime aikoina pakolaisten poismuutto on kääntynyt lieväksi paluumuutoksi.

Toivottavasti se kielii muuttuneista asenteista.