Iisalmen Sanomat, pääkirjoitus: Pakolaiskeskustelua ei kannata piilotella 28.10.2011
Yläsavolaiset kuntapäättäjät kertoivat eilisessä lehdessä, että he suhtautuvat pakolaisten ottamiseen myötämielisesti, mutta tietoa halutaan lisää.
Kommentti on helppo uskoa. Kun Iisalmen Sanomat kysyi yläsavolaisten mielipidettä pakolaisten ottamisesta elokuussa, verkkosivulla käyneistä 200 vastaajasta 65 prosenttia vastasi, ettei pakolaisia pitäisi ottaa.
Samassa yhteydessä kysymyksen ympärille tehtiin juttua ja kysyttiin kaupunkilaisilta tuoretta kantaa kiintiöpakolaisten ottamiseen. Siinä selvisi, ettei kovinkaan moni katugallupiin vastanneista yläsavolaisista osannut sanoa, mitä kiintiöpakolainen edes tarkoittaa.
Kun vastaajille kerrottiin, miten kiintiöpakolainen määritellään, muutamat heistä muuttivat mieltään.
Kiintiöpakolaiseksi luetaan henkilö, jolle YK:n pakolaisasian päävaltuutettu on myöntänyt pakolaisen aseman. Pakolaisuus määritellään YK:n Geneven sopimuksessa, jonka mukaan pakolaisuus vaatii sen, että henkilö on joutunut jättämään kotimaansa. Ei siis riitä, että haluaa jättää kotimaansa.
Pakolaisella on myös perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista voidaan vainota hänen rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.
Viime vuosina kuntapaikoista on ollut pulaa ja kiintiöpakolaiset ovat joutuneet odottamaan kuntapaikkaa lähtömaassaan tai joskus tilapäismajoituksessa vastaanottokeskuksessa. Samaan aikaan kun pakolaiset odottavat vastaanottopaikkoja ja sijoituspäätöksiä, Ylä-Savossa huoli osaavan työvoiman riittävyydestä kasvaa koko ajan.
Kunnissa on helppo sanoa, että tietoa tarvitaan lisää. Mutta odottavatko valtuutetut, että se jostain tulee valmiina? Useissa Ylä-Savon kunnissa on esimerkillisiä maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Suomeen ja Ylä-Savoon työn perässä.
Kun yhteistä halua on, asia kannattaisi ottaa reilusti esille ja käsittelyyn. Ei sitä kannata piilotella ja hyssytellä.