Taloussanomat: Liian pieni palkka – nämä työt eivät sovi ulkomaalaiselle

Taloussanomat: Liian pieni palkka – nämä työt eivät sovi ulkomaalaiselle 23.10.2011

3500 euroa kuukaudessa – sen verran pitää Suomeen työn perässä muuttavan ulkomaalaisen vähintään tienata, jos elätettävänä on puoliso ja pari lasta. Muuten ei oleskelulupaa heru, vaikka moni ulkomaalainen tyytyisi vähempäänkin. Katso ulkomaalaisten tulovaatimukset ja 2600 ammattia, joihin perheellisellä ulkomaalaisella ei ole tämän vuoksi asiaa.

Suomessa on tuhansia työpaikkoja, joihin tarvittaisiin kipeästi tekijää. Erityisen suuri ongelma on heikosti palkatuissa töissä esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla ja vähittäiskaupassa.

Suomeen tarvittaisiin runsaasti lisää ulkomaista työvoimaa, mutta viranomaiskäytännöt vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Viimeksi kohua on herättänyt tapaus, jossa Pohjanmaalle Vietnamista houkuteltujen työntekijöiden Suomi-ura on päättymässä maahanmuuttoviraston asettamiin tulorajoihin. Miehen palkalla elävien vietnamilaisperheiden ansiot ovat liian pieniä, jotta perheet saisivat elää yhdessä Suomessa. Pohjanmaalla vaimoja ja lapsia uhkaa nyt käännytys kotimaahan.

Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheen katsotaan tarvitsevan toimeentuloon 2 490 euron nettotulot kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 3 500 euron bruttotuloja.

Yhden aikuisen viranomaiset ovat laskeneet selviävän 900 eurolla kuukaudessa, mikä edellyttää noin 1 100 euron bruttotuloja kuukaudessa. (Katso viranomaisten tulovaatimukset taulukosta jutun lopussa.)

Rajat mukailevat vähavaraisuuden tasoa, jossa vastaavilla tuloilla suomalaisperhe saisi toimeentulotukea. Raja on siis asetettu niin, että ulkomailta töihin tulevat todella pystyvät itse elättämään itsensä ilman yhteiskunnan tukea.

Ilman riittäviä tuloja työlupaa työnhakijalle tai oleskelulupaa perheenjäsenille ei heltiä, vaikka he kokisivatkin tulevansa toimeen vähemmälläkin.

Ajatuksena on, että väliaikaisesti maassa oleville ei haluta tarjota samaa toimeentulon turvaa kuin vakituisille asukkaille, mutta kenenkään ei myöskään haluta joutuvan elämään alle minimitoimeentulon.

Siivoojan tai puutarhatyöntekijän palkka ei riitä perheelliselle

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on haikaillut Suomeen tuntuvasti lisää ulkomaisia työntekijöitä paikkamaan monia aloja vaivaavaa työvoimapulaa.

Siivoojan (1 858 e/kk), puutarhatyöntekijän (1 813 e/kk) tai sairaala-apulaisen (2 146 e/kk) töihin perheellisen ulkomaalaisen on kuitenkin Suomessa turha yrittää. Palkka on liian pieni.

(Katso lista ammateista, joihin perheellisen ulkomaalaisen ei kannata tulla – 2 600 ammattia palkkoineen.)

– Minä en näe ongelmaa näissä tulorajoissa. Voidaan ehkä keskustella siitä, että pitäisikö tuloraja olla muutaman satasen pienempi tai suurempi, mutta nämä on tarkoitettu ihmisten turvaksi. Varsinkin kun puhutaan kolmansien maiden kansalaisista, jotka tulevat tänne töihin. Se on ihmisoikeus, että jos tänne tulee, niin pystyy perheensä elättämään. Palkkatason pitää olla sellainen, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, puolustaa EK:n asiantuntija Riitta Wärn viranomaislinjaa.

Wärnin mukaan on ylipäätään epätavallista, että koko perhe muuttaa uuteen maahan kerralla ja elää esimerkiksi vain toisen aikuisen palkalla.

– Yleensä se, joka on saanut työpaikan, lähtee ensin ja asettautuu uuteen maahan. Sitten voi miettiä, että tuleeko loppuperhe mukana ja löytyykö puolisolle työpaikkaa. Näinhän se toimii Suomestakin lähtiessä, hän kertoo.

EK: Ongelmana työlupien tarveharkinta

EK:n mukaan ongelmana ulkomaalaisten, erityisesti kolmansista maista tulevien työntekijöiden työmarkkinoille pääsyyn eivät ole tulorajat vaan työlupajärjestelmän tarveharkinta. Työantaja ei saa järjestettyä ulkomaalaiselle työntekijälle työlupaa, mikäli alalla on paljon työttömiä suomalaisia työnhakijoita. Ei siitäkään huolimatta, että paikka ei suomalaisille ole toistuvista tarjouksista huolimatta kelvannut. EK:n mukaan tarveharkinnasta tulisi luopua.

– Aina kun henkilöllä on luvassa Suomesta työpaikka, jossa maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, niin se työlupa pitää myöntää. Sillä me saadaan tänne porukkaa, Wärn sanoo.

Työantaja voi pettää kaukaa palkatun

Jotkut kaukaa töiden perässä Suomeen tulleet ovat joutuneet pettymään. Työantaja on alun perin ehkä luvannut töitä vuodeksi tai kahdeksi, mutta lomautus tai lopputili onkin odottanut työntekijää jo paljon aiemmin.

Irtisanotulla työntekijällä on vain hetki aikaa etsiä uusi työpaikka toimeentulonsa turvaamiseksi ennen kuin työlupa peruutetaan ja oikeus Suomessa oleskeluun päättyy.

Tällaisissakin tapauksissa maahantuloa rajoittajat tulorajat voivat suojella koko perhettä joutumasta taloudellisiin vaikeuksiin. Wärnin mukaan työnantajalla on kuitenkin vastuu pitää sanastaan kiinni.

– Joskus ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, kuin että ihminen on lähtenyt omalla kustannuksella takaisin kotimaahansa. Silloin monta kertaa säästöt ovat huvenneet siihen matkaan. Eli kyllä työnantajalla on minusta korostettu vastuu näistä kolmansien maiden kansalaisista, jotka tänne työluvilla palkataan, Wärn linjaa.


Maahanmuuttoviraston tulovaatimukset
Nettoansiot, €/kk Vastaava bruttoansio*, €/kk
1 aikuinen 900 n. 1 100
2 aikuista 1 530 n. 1 900
1 aikuinen ja 1 lapsi 1 350 n.1 700
2 aikuista ja 1 lapsi 1 980 n. 2 700
2 aikuista ja 2 lasta 2 430 n. 3 500

*Arvio perustuu Veronmaksajien keskusliiton laskemiin tuloveroprosentteihin, jotka sisältävät muun muassa valtion tuloveron, keskimääräisen kunnallisveron sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Lähde: Maahanmuuttovirasto, Veronmaksajien keskusliitto