YLE: Lapset ja nuoret törmäävät yhä näkyvämpään rasismiin

YLE Uutiset: Lapset ja nuoret törmäävät yhä näkyvämpään rasismiin 6.7.2011

Lasten ja nuorten arjessaan kohtaama rasismi on yhä näkyvämpää. Tutkija arvelee, että viime kevään vaaleissa esille nousseet maahanmuuttokriittiset puheenvuorot ovat tehneet kärjekkäästä ja näkyvästä maahanmuuttokriittisyydestä aiempaa hyväksytympää.

15-vuotiaalle suomalais-yhdysvaltalaiselle Marc Pattersonille solvaavat huudahdukset ja uhkaavat tilanteet ovat tuttuja.

- Yleisesti ottaen käytetään neekeri-sanaa, mikä on aika hävytöntä. Kerran kun olin menossa kotiin, törmäsin matkalla aika isoon porukkaan. He alkoivat huudella ja lähtivät kävelemään perässäni. Siinä olisi voinut ehkä tulla turpiin, Patterson miettii.

Rasismi ilmenee näkyvimmin kärjekkäinä solvauksina ja fyysisenä väkivaltana, mutta myös syrjivinä ilmeinä ja eleinä sekä ivallisena nauruna. Kadulla herjauksia huutelevat useammiten iäkkäämmät henkilöt. Aikuisen hyökkäys lasta tai nuorta kohtaan jää pitkäksi aikaa mieleen.

- Kyllä se jää pyörimään päähän, jos rasismia tulee vastaan. En tykkää siitä, ja kyllä se vähän pelottaakin, Patterson kertoo.

Näkyvä rasismi hyväksytympää

Itä-Suomen yliopiston tutkijan Anne-Mari Soudon mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat arjessaan yhä enemmän rasismia. Kevään vaalit tarjosivat tilaa kärjekkäällekin maahanmuuttokeskustelulle. Souto arvelee, että näkyvä maahanmuuttokriittisyys onkin nyt aiempaa hyväksytympää.

- Viimeaikainen keskustelu Suomessa antaa hälyttäviä merkkejä siitä, että rasismi on tullut ehkä julkisemmaksi, Souto pohtii.

Vaikka Suomessa puhutaan paljon monikulttuurisuudesta ja erilaisten kulttuurien arvostamisesta, ei käytännön arki aina kohtaa puheiden kanssa.

- Maassa maan tavalla -periaate vesittää moninaisuuden huomioimisen. Suositaan esimerkiksi sitä, että täytyy osata puhua kunnolla suomea, käyttäytyä suomalaisittain, tervehtiä, pukeutua ja meikata. Se vie meiltä tämän dialogisuuden ja hidastaa uudenlaisten kulttuuristen tapojen oppimista, Souto sanoo.

Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä

Vaikka rasismi on vaikea asia, on tutkijan mielestä erityisen tärkeää, ettei esimerkiksi kouluissa kielletä rasismin läsnäoloa.

- "Meidän koulussa ei ole rasismia" on aika vaarallinen lause. Jos esimerkiksi opettajat ja rehtorit toistavat tätä hokemaa, yksittäisen nuoren tai lapsen on vaikea mennä sanomaan aikuiselle, ettei ole heidän kanssaan samaa mieltä, Souto toteaa.

Rasismia kohdanneet nuoret haluaisivat puhua syrjinnästä sen oikealla nimellä. Esimerkiksi kouluissa teemaa lähestytään usein positiivisesti virittyneiden käsitteiden kautta ja vaikea ilmiö kierretään puhumalla rasismin sijaan esimerkiksi suvaitsevaisuudesta. Tutkija Anne-Mari Soudon mukaan monikulttuurisessa nuorisotyössä olisikin parantamisen varaa.

- Rasisminvastaisissa projekteissa lähdetään usein liikkeelle maahanmuuttajatyöstä käsin. Mutta rasismi on ilmiö, jota pitäisi käsitellä myös pelkästään suomalaisten keskuudessa.

Marc Patterson toivoo muutosta vallitsevaan ilmapiiriin.

- Ihmiset eivät itse saa tietää miltä se tuntuu. Se ottaa sydämeen, kun ei ole tehnyt mitään väärää niitä ihmisiä kohtaan, ja ne tulevat huutelemaan. Voit vaan ajatella, miltä se tuntuu.