Yle: Turvapaikanhakijoille haravat kouraan – ”Emme ole tulleet Suomeen nukkumaan”

Yle: Turvapaikanhakijoille haravat kouraan – ”Emme ole tulleet Suomeen nukkumaan” 12.10.2015

Yhdessä tekeminen on parasta kotoutusta, ajatellaan Punkalaitumella. Paikallinen vanhainkotiyhdistys järjesti viime lauantaina pihatalkoot vanhustentalojen pihamaalla. Talkoisiin osallistui myös turvapaikanhakijoita.

Vanhustentalojen pihalla käy kuhina. Paikalla on vanhuksia, vanhainkoti- ja kotiseutuyhdistyksien jäseniä, vanhainkodin työntekijöitä, turvapaikkaa hakevia lapsiperheitä ja pari jo aiemmin Punkalaitumelle tullutta ja sinne kotiutunutta entistä kiintiöpakolaista.

Talkoolaiset haravoivat lehtiä rivakasti.

– On todella tärkeää, että saamme tehdä jotakin. Emme ole tulleet tänne vain nukkumaan. Työn avulla pystymme integroitumaan yhteiskuntaan., Irakista perheensä kanssa paennut Muhannad Yusif, 29, uskoo.

Vanhainkotiyhdistys on vuokrannut rivitaloistaan kahdeksan asuntoa turvapaikanhakijoiden majoitukseen. Suurin osa sinne majoittuneista on irakilaisia lapsiperheitä.

29-vuotias Shaima Ali on Yusifin kanssa samaa mieltä. Talkoot on hyvä tapa saada kontakti paikallisiin ihmisiin, vaikka yhteinen kieli vielä puuttuisikin.

– Mieheni on aina kysymässä paikan työntekijöiltä, että voisiko hän tehdä jotakin. Pelkkä paikallaan olo on rasittavaa sekä henkisesti että fyysisesti.

Sekä Yusifin että Alin perheet ovat paenneet Irakista Turkin kautta Eurooppaan. Ali kertoo olleensa vangittuna Makedoniassa 17 päivän ajan.

– Haluamme työskennellä yhdessä suomalaisten kanssa ja osoittaa näin myös kiitollisuutta, Muhannad Yusif toteaa.

Koko kylä kotouttaa – mukana myös yli satavuotias

Punkalaitumella on käynnissä hanke nimeltä Maahanmuuttajat maaseudun arjessa. Se on jatkoa viime vuonna loppuneelle onnistuneelle ja palkitulle kotouttamishankkeelle. Projektilla pyrittiin murtamaan kulttuurien välisiä ennakkoluuloja.

– Se on pitkäjänteistä ja hidasta myyräntyötä. Askel askeleelta lähdimme tekemään asioita. Opastettiin työhön, opiskeluun ja arjen hallintaan, hankkeen vetäjä Maarit Tiittanen kertoo.

Punkalaitumen vastaanottokeskus suljettiin viime syksynä, mutta avattiin jälleen kesällä pikavauhtia. Uusien turvapaikanhakijoiden kanssa lauantain talkoot on ensimmäinen yhteinen tapahtuma.

– Väen väkisin yritämme saada ihmiset yhteen ja tutustumaan toisiinsa. Talkoot on hyvä keino, esimerkiksi omenoiden poimiminen. Tiittanen sanoo.

– Tärkeintä on, että koko kunta kotouttaa. Siihen osallistuu monia eri sektoreita: yhdistyksiä, yrityksiä ja yksittäisiä ihmisiä.

Aiempina vuosina saapuneet kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat muun muassa tutustuneet työpaikkoihin ja erilaisiin harrastuksiin, viljelleet pienviljelyksillä ja tehneet mustikkabisnestä.

– Tänäkin vuonna toistasataa ämpäriä myytiin kantaväestölle. Ne menivät kuin kuumille kiville, Tiittanen kertoo.

Punkalaitumen kunnassa asuu 3200 asukasta. Heistä 70 on maahanmuuttajia.

Nopeasti kiinni työelämään

Turvapaikanhakija voi päästä töihin Suomessa kolmen kuukauden karenssiajan jälkeen. Ilman henkilöpapereita tulleilla karenssiaika on kuusi kuukautta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä mietitään parhaillaan keinoja helpottaa työntekoa ja myös mahdollisuutta karenssiajan lyhentämiseen.

Maarit Tiittasen mielestä työkokeilu olisi hyvä vaihtoehto turvapaikanhakijoille.

– Suomen kielen taito olisi tietenkin tärkeä, mutta kyllä kielitaidottomanakin pärjää joissakin töissä. Esimerkiksi muovialan yrityksissä on oltu hyvin joustavia, hän kertoo.

Varastomiehenä Irakissa työskennellyt Muhannad Yusif olisi valmis monenlaiseen työhön.

– Kaikkea voi oppia. Kaikki me nuoret miehet olemme valmiita opettelemaan ja tekemään työtä, hän vakuuttaa.

Shaima Ali on valmistunut yliopistosta. Hän on opiskellut kasvatustieteitä ja psykologiaa.

Punkalaitumella päivät kuluvat perheen arkea pyörittäen. Perheeseen kuuluu mies, pieni lapsi ja kaksi ala-ikäistä veljeä.

– Tietysti haluaisin tehdä töitä, mutta ensin pitää opetella suomen kieli. Se avaa mahdollisuuksia, hän uskoo.

Punkalaitumelle majoittuneet aikuiset turvapaikanhakijat opiskelevat suomen kieltä yhtenä päivänä viikossa. Lapset käyvät päivittäin koulussa. Vanhainkodin kerhohuoneessa aikuisia on ollut opettamassa muun muassa talon 102-vuotias asukas.

– Meillä on naapureiden kanssa hyvät suhteet. Rauhallista yhteiseloa. He leikkivät joskus lasten kanssa, Shaima Ali kiittelee.

Talkoopäivän päätteeksi väki paistaa grillikatoksessa makkaraa ja lettuja.