HS: Jussi Halla-aho: Enemmistö suomalaisista ei vastusta kaikkea maahanmuuttoa

Helsingin Sanomat/mielipide: Jussi Halla-aho: Enemmistö suomalaisista ei vastusta kaikkea maahanmuuttoa 20.3.2010
Helsingin Sanomat/mielipide: Yonca Ermutlu: En halua olla kulttuurikoriste 23.3.2010
Helsingin Sanomat/mielipide: Riitta Linkola: Kaiken takana on väestönkasvu 23.3.2010
Helsingin Sanomat/mielipide: Tuomas Vesterinen: Haluammeko periferiaksi? 24.3.2010
Helsingin Sanomat/mielipide: Pekka Laine: Lukutaitoko turvapaikan kriteeriksi? 25.3.2010

Helsingin Sanomat julkaisi maahanmuuttoasenteita kartoittavan tutkimuksen. Kysymys kuului: "Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?" Lähes 60 prosenttia vastanneista sanoi "ei". Tulos on saanut lehtien pääkirjoittajat ja toimittajat vääntelehtimään suoranaisen kansallismasokistisen orgasmin kourissa.

Hesarin pääkirjoituksessa (16. 3.) melkein oivallettiin jotakin hyvin oleellista: "HS-gallupin kysymys 'Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?' on oikeastaan mieletön. – – niin tulehtuneet asenteet nyt ovat, että enemmistö suomalaisista ei vastauksensa mukaan halua tänne enää yhtäkään ulkomaalaista." Pääkirjoitustoimittaja on täysin oikeassa kysymyksen mielettömyyden suhteen, mutta johtopäätökset menevät metsään.

Enemmistö suomalaisista ei nimittäin suinkaan vastusta kaikkea maahanmuuttoa. Omituinen tulos johtuu kysymyksenasettelusta: Haastateltavat tietävät, että jos he vastaavat tuollaiseen kysymykseen "kyllä", vastaus tulkitaan tuenilmaisuksi Astrid Thorsin ja Matti Vanhasen epäonnistuneelle maahanmuuttopolitiikalle.

Kysymyksenasettelu ei tietenkään ole vahinko. Kun kysymyksen asettaa tuolla tavoin, saa aina tyydyttävän vastauksen. Jos ihmiset vastaavat "kyllä", heidän voidaan tulkita sanoneen "kyllä" lukutaidottomien somalien maahanmuutolle. Jos he vastaavat "ei", heidän voidaan tulkita sanoneen "ei" Karl Fazerille, James Finlaysonille ja Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työntekijöille. Sellaisen "ein" tiedostava toimittaja voi helposti osoittaa tyhmäksi "eiksi". Tämä saa toimittajan tuntemaan itsensä älykkääksi ja antaa samalla mahdollisuuden piehtaroida vähän lisää tyhmien suomalaisten rasistisuudella.

Ei ole vahinko, ettei Hesari esittänyt informatiivisempia kysymyksiä: Pitääkö Suomen myöntää enemmän oleskelulupia Somaliasta ja Irakista tuleville turvapaikanhakijoille, jotka eivät täytä kansainvälisten sopimusten määritelmää pakolaisesta? Pitääkö Suomen myöntää enemmän oleskelulupia Somaliasta ja Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden perheenjäsenille? Pitääkö Suomen myöntää kansalaisuus myös kielitaidottomille maahanmuuttajille, kuten Astrid Thorsin uusi kansalaisuuslaki edellyttää?

Kävisi ilmi, että suomalaiset vastustavat vain sellaista maahanmuuttoa, josta on Suomelle taloudellista ja yhteiskunnallista vahinkoa. Pääkirjoitustoimittaja joutuisi perustelemaan lukijoille, miksi lukutaidottomat somalit ovat välttämätön rikkaus Suomelle.

Maahanmuutto itsessään ei ole hyvä eikä huono asia. Osa ihmisistä on kaikkina aikoina jättänyt kotimaansa ja siirtynyt muualle. Ongelma ei ole siinä, että kukaan pitäisi kaikkea maahanmuuttoa huonona asiana, vaan se, että aikamme kollektiivinen mielisairaus nimeltä monikultturismi pitää kaikkea maahanmuuttoa hyvänä asiana.

Haluan pitää kiinni pilkatusta termistä "maahanmuuttokriittinen". Maahanmuuttokriittiset eivät vastusta maahanmuuttoa vaan suhtautuvat siihen kriittisesti. He tunnistavat ja tunnustavat maahanmuuton monimuotoisuuden ja arvioivat sen eri tyyppejä erillisinä ilmiöinä.

Maahanmuuttohysteerikoille, niin sanotuille "suvaitsevaisille", mitään sävyjä ei ole. Heille kaikki maahanmuuttajat ovat tasalaatuista, ihanaa, väistämätöntä, luonnollista, sykkivää ja värähtelevää toiseusmassaa.

Jussi Halla-aho
kaupunginvaltuutettu (perus)
Helsinki

_______________________________________


Yonca Ermutlu: En halua olla kulttuurikoriste

Olen asunut Suomessa sen verran pitkään, että oletan minulla olevan oikeuden osallistua keskusteluun maahanmuutosta ja maahanmuuttajista Suomessa.

Meitä on monenlaisia, joten en voi ryhtyä edustamaan muita kuin itseäni. Silti tämä kirjoitukseni on teidän suomalaisten silmissä maahanmuuttajan puheenvuoro. Muualta tänne muuttaneiden Suomen kansalaisten näkökulmasta tämä on suomalaisen puheenvuoro. Kysyttäisiinkö vielä turkkilaisilta, kenen puheenvuoro tämä on, sillä olen muuttanut tänne sieltä? Olen välillä opiskellut Englannissakin, joten ehkä pitää kysyä myös heidän mielipidettään.

Ehdotan, että Suomi nimeäisi vaikka Jussi Halla-ahon asiantuntijana valitsemaan meistä maahanmuuttajista halutut ja sopivimmat. Asettuisimme riviin. Hän katsoisi meitä jokaista silmiin ja sanoisi, että sinä sovit, sinä et. Ehkä hän valitsisi minut jäämään ja edustamaan niitä haluttuja maahanmuuttajia – voi, mikä onni!

En halua kunniaa "koristella" tätä maata valittuna maahanmuuttajana. Olen näet saanut oppini Aleksis Kourokselta, enkä minäkään halua olla koristemaahanmuuttaja. Haluan, että kaikki maahanmuuttajat hyväksytään tähän yhteiskuntaan tasavertaisina ihmisinä. Haluan, että kaikilla on oikeus ja välineet tuoda mielipiteensä ja asiansa esille. Haluan, että maahanmuuttajat edustaisivat asioitaan, omia ja yhteiskunnallisia, Suomen lukuisissa toimikunnissa.

Yonca Ermutlu
suunnittelija
Helsinki

____________________________________


Riitta Linkola: Kaiken takana on väestönkasvu

Jussi Halla-aho kirjoitti (HS Mielipide 20. 3.) maahanmuuttohysteerikoista ja maahanmuuton jyrkistä vastustajista. Tämä kahtiajako osoittaa, millainen on suomalaisen julkisen keskustelun taso: vain mustavalkoista juupas–eipäs-kinastelua.

Miten julkisessa keskustelussa on onnistuttu lakaisemaan maton alle se tosiseikka, että kun ilmasto lämpenee, miljoonat nälkää näkevät lähtevät joka tapauksessa liikkeelle ainakin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja muilta elinkelvottomilta alueilta? Suunta on jo nyt vahvistunut: pohjoista kohti.

Vaikuttaa naurettavalta, että meillä jatketaan kiistelyä siitä, kuuluuko isoäiti perheeseen tai mikä on minkin asennetermin merkitys. Miksi meillä ummistetaan silmät siltä, että pian olemme kaikki samassa hukkuvassa laivassa? Maailman väestöhän lisääntyy joka vuosi 80 miljoonalla ihmisellä eli yli 14 kertaa Suomen koko väkiluvun verran.

Suurin osa globaaleista nykyongelmista juontaa juurensa siihen, että ihmisiä on huimasti liikaa. Nyt olisi korkea aika alkaa käyttää kaikki mahdolliset keinot ehkäisyn opettamiseen.

Riitta Linkola
Espoo

________________________________________

Tuomas Vesterinen: Haluammeko periferiaksi?

Jussi Halla-aho (HS Mielipide 20. 3.) ja muut "maahanmuuttokriittiset" jakaisivat maahanmuuttajia nykyistäkin tarkemmin parempiin ja huonompiin vetoamalla ominaisuuksiin, joita ei voi valita: synnyinmaahan, ihonväriin, äidinkieleen.

Tulevat Karl Fazerit tai James Finlaysonit eivät ilmeisesti voisi olla somali- tai irakilaistaustaisia. Näin ajattelee varmasti myös moni työnantaja. Pahimmillaan näkemys voi ruveta toteuttamaan itseään. Miten silloin käy niille koulutetuille suomalaisille, joilla on somalialainen tai irakilainen tausta?

Maa, joka haluaa vastaanottaa vain hyvin koulutettua "samuusmassaa", ajattelee lyhytnäköisesti. Miksi korkeasti koulutetut haluaisivat jäädä yhteiskuntaan, joka pyrkii homogeenisuuteen? Koulutetut arvostavat kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtävät monokulttuurisuuden mahdottomuuden.

Halla-ahon toivomuksesta Suomesta tulisi jähmettynyt, itseensä kääriytynyt periferia, joka ei kiinnostaisi maailmaa nähneitä ja Suomen kipeästi tarvitsemia moniosaajia.

Helsinki

__________________________________________

Pekka Laine: Lukutaitoko turvapaikan kriteeriksi

Jussi Halla-aho (HS Mielipide 20. 3.) katsoi oikeudekseen kertoa, millaista maahanmuuttoa "enemmistö suomalaisista" kannattaa ja minkälaista vastustaa. Kirjoituksessa Halla-aho kahteen kertaan palasi käsitteeseen "lukutaidottomat somalit".

En tiedä, mihin tutkimukseen Halla-aho perustaa käsityksensä Suomessa asuvien somalien lukutaidosta. Yhtä kaikki, ilmaan jää leijumaan kysymys, onko "maahanmuuttokriittisten" mukaan jokaisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä hakevan täytettävä ainakin seuraavat kolme "vähimmäisvaatimusta": ensinnäkin on oltava lukutaitoinen, toiseksi on tultava mistä muualta tahansa kuin Somaliasta ja kolmanneksi pystyttävä osoittamaan etukäteen, ettei missään vaiheessa tule tuottamaan taloudellista ja yhteiskunnallista vahinkoa Suomelle.

Kaksi ensimmäistä ehtoa on sinänsä helppo todentaa, vaikkakin ne voivat herättää negatiivista huomiota muissa YK:n jäsenmaissa. Viimeinen ehto on taas kaikenkattavuudessaan kätevä, mikäli humanitaarisistakin syistä Suomeen suuntautuva maahanmuutto on tarkoitus lopettaa kokonaan.

Tuntuu siltä, että Halla-ahon "mamu-kriittinen" ajattelu todistaa enemmän Suomessa käytävän maahanmuuttokeskustelun kuin itse maahanmuuton "monimuotoisuudesta".

Pekka Laine
Espoo