perjantai 3. syyskuuta 2010

HS: Astrid Thors: Tehokas turvapaikkaprosessi tuo säästöjä

Helsingin Sanomat, mielipide: Astrid Thors: Tehokas turvapaikkaprosessi tuo säästöjä 3.9.2010
Perttu Salmenhaara, mielipide: Turvapaikanhakijoiden määrä halutaan tahallaan nähdä suurena 30.8.2010

Tutkija Perttu Salmenhaara kirjoitti (HS Mielipide 30. 8.), että turvapaikanhakijoiden määrä halutaan nähdä tahallaan suurena. Salmenhaara on oikeassa siinä, että turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pieni, jos sitä vertaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Ennätysvuonna 2009 Suomeen tuli 5 988 turvapaikanhakijaa.

Määrä on tämän jälkeen lähtenyt laskuun. Heinäkuun loppuun mennessä tänä vuonna on hakijoita tullut 2 371. Käänne nähtiin jo viime syksynä.

Muiden Pohjoismaiden osalta luvut vuonna 2009 olivat: Ruotsi 24 194, Norja 17 226 ja Tanska 3 855. Suomeen ja Tanskaan haetaan siis vähiten.

Julkisuudessa keskustelun kohteena olevien somalialaisten osalta todettakoon, että Ruotsiin on saapunut kuluvana vuonna yli 3 800 somalialaista turvapaikanhakijaa, kun Suomen vastaava luku on 318.

Tehokas turvapaikkaprosessi tuo säästöjä yhteiskunnalle. Turvapaikanhakijat odottavat päätöstä vastaanottokeskuksissa, ja jokainen päivä maksaa. Tehokas käsittely, johon Maahanmuuttovirasto pyrkii, on myös hakijan etu. Epävarmuudessa eläminen on raskasta. Yhteiskunnan kannalta tehokas käsittely on järkevää: ne, jotka saavat oleskeluluvan, saadaan nopeammin kotouttamisen piiriin ja osaksi yhteiskuntaa.

Olemme pystyneet lisäämään resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn, mutta perheenyhdistämishakemusten käsittely on ruuhkautunut. Kyse ei siis ole säästötalkoista, kuten Salmenhaara esitti, vaan päinvastoin. Perheenyhdistämishakemusten osalta Maahanmuuttovirasto pyrkii ruuhkan purkamiseen prosesseja ja yhteistyötä parantamalla.

Samanaikaisesti lainmuutoksilla (muun muassa kasvattilapsen määrittely) on tiukennettu perheenyhdistämissäännöksiä. Muutokset tulivat voimaan elokuun alussa. Mielestäni on hyvä, että maahanmuuttoasioista keskustellaan, vaikka Salmenhaara piti keskustelua näillä luvuilla turhana.

Maahanmuuton lisääntyminen on tosiasia. Keskustelu on kuitenkin painottunut turvapaikanhakijoihin, vaikka yhä enemmän maahanmuutto on työperusteista.

(r)
maahanmuutto- ja eurooppaministeri

__________________________________________________

Perttu Salmenhaara, mielipide: Turvapaikanhakijoiden määrä halutaan tahallaan nähdä suurena

Kohu somalialaisten turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisistä ja maahanmuuttoministerin lausunto asiasta osoittaa suomalaisen maahanmuuttokeskustelun olevan yleiseurooppalaisella tasolla: asiasta noussut kohu ei ole järkevässä suhteessa siihen ihmis- saati työ- ja resurssimäärään, josta on kyse.

Turvapaikkakäsittelyn ruuhkautuminen ei automaattisesti merkitse, että hakemuksia olisi valtava määrä. Se merkitsee, että hakemuksia on valtava määrä suhteessa niihin resursseihin, joita käsittelyyn on varattu. Käsittelyn hitaus on ongelma, ei hakemusten määrä. Määrä on pieni.

Itse prosessista ei tiedetä kovinkaan paljoa, koska suuri osa päätöksiä tekevän Maahanmuuttoviraston asiakirjoista on salaisia.

Se tiedetään, että sumaa on koitettu purkaa niin sanotun turvallisten alkuperämaiden luettelon pohjalta, joka mahdollistaa hakijoiden palauttamisen nopeutetun käsittelyn jälkeen. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat tuominneet tämän käytännön, koska se ei mahdollista hakemusten asianmukaista oikeuskäsittelyä ennen karkotuksen toimeenpanoa. Tämä rikkoo ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita, mutta se ei viranomaisia kiinnosta.

Hakijoiden absoluuttisia määriä arvioitaessa tulisi näiden itse aiheutettujen ruuhkautumispulmien ja ruuhkan kyseenalaisten purkamiskeinojen lisäksi muistaa kaksi asiaa. Vaikka Suomessa taas vaihteeksi painettiin asiassa paniikkinappulaa, eurooppalaisessa vertailussa Suomen hakijamäärät ovat pienimmästä päästä, samoin maahanmuuttajien väestöosuus. Esimerkiksi ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä on reilut kaksi prosenttia.

Asiasta noussut kohu ei myöskään ole järkevässä suhteessa siihen ihmismäärään, josta on kysymys. koko maahanmuuttoaiheen nouseminen kunnallisvaaliteemaksi vuonna 2008 ja eduskuntavaaliteemaksi vuonna 2011 on siksi surkuhupaisaa.

On kiinnostavaa, että ministeritasoa myöten lähdetään mukaan epäloogisiin resurssein säästötalkoisiin. Ennen Astrid Thorsia asialla on ministereistä ollut vain Kari Rajamäki, joka vuonna 2003 totesi, että pakolaiset tulee valita muulla perusteella kuin sillä, kuinka hyvin he käyttävät hyväksi turvapaikkajärjestelmää. Kyllä tällaisilla heitoilla kansansuosiota saa, mutta niissä ei ole järjen hiventäkään.

Maahanmuuttajaväestö ja turvapaikanhakijoiden määrät ovat Suomessa niin pieniä, että aiheesta ei saa poliittista kiistakapulaa kuin oikein pinnistämällä.

Perttu Salmenhaara
tutkija, tutkijaopiskelija
Helsinki