Satakunnan Kansa: Suomen tie ei voi olla eristäytymisen tie

Satakunnan Kansa, mielipide: Suomen tie ei voi olla eristäytymisen tie 12.9.2010

Julkinen keskustelu maahanmuutosta on hakoteillä. Maahanmuutto nähdään liian usein yksisilmäisesti joko uhkana tai työvoimakysymyksenä. Keskustelusta tuntuu puuttuvan kokonaisnäkemys.

Suomi on perinteisesti lähdetty. Viimeisen sadan vuoden aikana on yli miljoona suomalaista muuttanut muualle. Ilman maastamuuttoa Suomessa olisi nykyään 6-7 miljoonaa asukasta. Siirtolaisuuden motiivi on aina ollut parempien elinmahdollisuuksien etsiminen. Suomalaiset ovat käyttäytyneet samalla tavalla ja samoin perustein kuin koko muu maailma.

Suomesta on tullut vasta kahden viime vuosikymmenen aikana muuttovoittomaa. Vuonna 2009 Suomessa oli ulkomaan kansalaisia 155 705 henkilöä. Ulkomaalaisten osuus on 2,9 prosenttia väestöstämme ja meillä Satakunnassa vain 1,2 prosenttia. Suomen luku on seitsemänneksi alhaisin 27 EU-maan joukossa ja matalin Länsi-Euroopan maista. Satakunnassa ulkomaalaisten osuus on toiseksi alhaisin Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Tänään Suomi on ”maailman paras maa” kuten Newsweekin tutkimuksessa ilmeni. Suomi on turvallisuuden, taloudellisen vaurauden ja hyvinvoinnin ansiosta entistä houkuttelevampi muuttokohde. Suomi ei kuitenkaan ole mikään paratiisi minne kaikki haluavat. Suomi on kaukana. Kieli on outo. Suomella ei ole historiallisia erityissiteitä moneenkaan maahan. Ulkomaalainen kohtaa usein suvaitsemattomuutta ja erilaisuuden pelkoa.

Suomi joutuu kilpailemaan jatkossa muiden maiden kanssa osaavista maahanmuuttajista. Monikulttuurinen ja suvaitsevainen ilmapiiri ovat tämän vuoksi A ja O niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin kouluissa. Suomi ei voi perustaa tulevaisuuttaan monokulttuurisuuden ja eristäytymisen varaan niin kuin ehkä joskus ennen. Suomen on oltava avoin maahanmuutolle ja nähtävä uusi kulttuurinen pääoma enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.

Maahanmuuttopolitiikka ei voi olla tiukkaa tai löysää sen mukaan, miten maahanmuuttaja hyödyttää tai ei hyödytä Suomea. Emme hyväksy valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja maahanmuuttajien jakoa hyviin ja huonoihin, toivottuihin ja ei-toivottuihin, oikean ja väärän värisiin, hyviin ja huonoihin kansallisuuksiin tai muitakaan menneisyydestä kumpuavia lokerikkoja. Suomen vahvuus kumpuaa yhteiskuntamallista, joka takaa kaikille ihmisille perusturvallisuuden ja joka on samalla joustava muutoksille. Suomen tulee olla jatkossakin tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa noudatetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa.

Suomi tarvitsee niin työperustaista maahanmuuttoa kuin maassa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyyden kohentamista puhumattakaan kantaväestön työllisyysasteen nostamisesta. Väestömme ikärakenteen muutos on EU-maiden rajuimpia.

On alhaista esittää työperustainen maahanmuutto ja 300 000 suomalaista työtöntä toistensa vaihtoehtoina. Näiden kahden täysin erilaisen ryhmän asettaminen vastakkain on vähän sama kuin suunnistuskilpailussa muutettaisiin rastien paikkoja kesken kilpailun.

Maahanmuuttajat työskentelevät usein sellaisilla aloilla ja ammateissa, joihin suomalainen työnhakija ei syystä tai toisesta halua tarttua. Matalapalkka-aloilla työskentelevät maahanmuuttajat eivät ole ongelma, vaan ulkomainen vuokratyövoima. Vuokratyöläiset ovat oikea ongelma niin työehtojen, palkkauksen kuin elinolojensa puolesta.

Suomella on varaa kantaa vastuunsa humanitaarisesta maahanmuutosta. Suomi on sitoutunut ottamaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista, joka on noin 0,01 prosenttia maamme väkiluvusta. Maailman yli 20 miljoonasta pakolaisesta suurin osa on naisia ja lapsia. Pakolaisuus on osa globaalia maailmaa, halusimme tai emme. Emme voi sulkea silmiämme inhimilliseltä kärsimykseltä, kidutukselta ja vainolta, mutta järjestelmämme väärinkäyttöä emme hyväksy. Turvapaikan saamisen kynnys on Suomessa korkea toisin kuin asian saamasta julkisuudesta voisi päätellä. Suomesta haki vuosina 2003-2008 turvapaikkaa 18 484 henkilöä, kun vastaavat luvut olivat esimerkiksi Norjassa 54 941, Ruotsissa 156 998, Belgiassa 83 268, Itävallassa 117 549 ja Sveitsissä 82 876. Turvapaikan sai Suomesta joka neljäs hakija.

Kaikille taloudellisesti menestyneillä valtioilla on yksi yhteinen piirre: ne ovat olleet avoimia ja liberaaleja maahanmuuttopolitiikassaan. Suomen maahanmuuttovastainen mielipideilmasto nakertaa pohjaa Suomen tulevaisuudelta ja kilpailukyvyltä.

Muuttoliike Suomesta ja Suomeen sekä lisääntyvä monikulttuurisuus ovat tapahtuneita tosiasioita. Maahanmuuttopolitiikan on vastattava tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin.

Suomen tie ei voi olla eristäytymisen tie.

Timo Aro, VTT

Heikki Rantala, HTT

Esa Rintala, LT