perjantai 1. lokakuuta 2010

Frank Johansson: Ilmiöstä pitää päästä eroon

Frank Johansson: Ilmiöstä pitää päästä eroon 1.10.2010

Sisäministeri Anne Holmlund puhui 18.9. YLE:n haastattelussa työn alla olevasta lakiesityksestä, jossa tarkoituksena on kieltää kerjääminen Suomessa. Hän käytti useita kertoja ilmaisua ”ilmiö, josta pitää päästä eroon”. Hän ei kuitenkaan kertaakaan puhunut köyhyydestä, ei syrjinnästä, ei poliisiväkivallasta, ei EU-kansalaisten perusoikeuksista, joihin mm. kuuluu oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. Sitä vastoin hän viittasi lisääntyneeseen rikollisuuteen, organisoituun toimintaan ja ihmiskauppaan.

Samanaikaisesti komissio, jonka tehtävänä on vaalia unionin sääntöjä ja arvoja, on antamassa Ranskalle vakavan huomautuksen EU:n perussopimusten rikkomisesta, kun maa on karkottanut tuhansia romanialaisia. Komission mukaan Ranska on tietoisesti syyllistynyt etniseen syrjintään. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg on moittinut Ruotsia laittomista romanien karkotuksista. Vaikka kaikki tietävät, että romanien kohtelu Kosovossa on surkeaa, niin useat EU-maat ovat palauttamassa sinne tuhansia sieltä aikanaan pakolaisina tulleita romaneja.

Italia hajottaa laittomasti romanien leirejä. Unkarissa, Slovakiassa, Tshekeissä, Romaniassa, Bulgariassa lista romanien syrjinnästä on pitkä ja masentava. Kaikissa EU-maissa kuulee jatkuvasti romaneja leimaavaa ja ajoittain vihapuheeksi muuttuvia heittoja viranomaisilta.

Romanit ovat ns. hyvä vihollisia, meille vieraita toisia, johon voi projisoida valtavasti ongelmia ilman, että kukaan asettuu heitä puolustamaan. Hyvän vihollisen esille nostamisella voidaan myös piilottaa yhteiskunnassa huomattavasti suurempia rakenteellisia ongelmia.

EU:n, Euroopan Neuvoston ja useiden eri kansalaisjärjestöjen raportit kertovat yksiselitteisesti, että ala-arvoiset asumisolot, puutteellinen koulutus, vajavaiset terveyspalvelut, puuttuvat henkilöllisyyspaperit, poliisin väkivalta ja ympäröivän yhteiskunnan rasismi ovat kaikki toisiaan vahvistavia tekijöitä siinä köyhyyden kierteessä, johon Euroopan romanivähemmistöt ovat joutuneet. Nämä ihmisoikeusloukkaukset eivät näytä vähenemisen merkkejä, päinvastoin.

Kun koti on kaatopaikalla ja koulunkäynti keskeytyy rasismin takia, kiertolaisuus ja kerjääminen ovat ihan ymmärrettäviä vaihtoehtoja. Köyhyyden kierrettä pakenevat kerjäläiset ovat keskeneräisen eurooppalaisen hankkeen kääntöpuoli, eurooppalaisen köyhyyden kuva, jonka katsominen tekee kipeää.

Mutta Suomessa siis halutaan kriminalisoida tämä köyhyys, sillä köyhät halutaan vain siirtää muualle pois meidän siististä katukuvasta. Jos näin tapahtuu, kaikkien oikeusoppineiden vastalauseista huolimatta, Suomikin pääsee komission moitittavaksi syrjinnänkiellon rikkomisesta.

Ei siis ole mikään ihme, jos muu maailma ei ota EU:n ihmisoikeusvalituksia tosissaan. Eihän kukaan voi tällaisia tekopyhiä, muista valittavia, mutta omia vähemmistöjään surutta sorsivia maita ottaa tosissaan.

Mikä olikaan se ilmiö, josta pitää päästä eroon?


Frank Johansson

Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja