Kainuun Sanomat, pääkirjoitus: Ilmapiiri kylmenee 3.10.2010
Ilmasto lämpenee, mutta ilmapiiri kylmenee.
Taantuma on koventanut suomalaisten asennemaailmaa ja käyttäytymistä. Samalla kun ilmasto lämpenee, ilmapiiri näyttää kylmenevän. Arvojen koveneminen näkyy yhteiskunnallisessa keskustelussa ja korostuu, kun puolueet valmistautuvat eduskuntavaaleihin.
Kansainvälinen Risc Monitor -tutkimus on seurannut suomalaisen asenneilmapiirin kehitystä jo yli kolmekymmentä vuotta. Viimeisin tutkimus paljastaa suvaitsemattomuuden huolestuttavasti kasvaneen. Erityisesti se näkyy suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Vaikka valtaosa suomalaisista pitää tutkimuksen mukaan itseään edelleen suvaitsevaisina, asennoituminen maahanmuuttajiin on muuttunut jyrkästi viimeisen vuoden aikana.
EVAn arvo- ja asennetutkimus havaitsi saman käänteen suomalaisten asenteissa jo vuosi sitten. Tämän vuoden uusi selvitys paljastaa ilmapiirin vain koventuneen.
Yleisen asennemaailman muuttuminen itsekkäämmäksi ei koske vain maahanmuuttoa. Karsastus kaikkeen yhteisvastuuseen kasvaa ja erilaisuuden sietäminen vähenee.
Kreikan pelastamista talousahdingosta ei hyväksytä, vaikka maan talouden kaatuminen olisi tiennyt ongelmia myös pelastajille. Presidentinvaaleihin valmistuva Sauli Niinistö on huomannut tämän pohjavireen. Hän oli hyväksymässä eurokelvottoman Kreikan rahaliiton jäseneksi, mutta hän ei hyväksy euron pelastamista Kreikka-paketin avulla.
Puolustusvoimien entisen komentajan Gustav Hägglundin mukaan afgaanit voisivat tappaa toisiaan kansainvälisen yhteisön sotkeutumatta siihen.
Yleisen ilmapiirin kylmeneminen ei koske vain Suomea. Ilmiö on yleismaailmallinen. Kuukausi sitten Saksaa ravisteli maan keskuspankin johtokunnan jäsenen Thilo Sarrazin kohukirja, jossa hän väitti maan hävittävän itse itsensä hyväksymällä muslimimaista suuntautuvan maahanmuuton.
Raskasta menneisyyttä kantavassa Saksassa eliitin taholta ei aikaisemmin ole julkisesti lausuttu näin rasistisia kannanottoja. Sarrazin joutui eroamaan.
Asenneilmapiirin koveneminen ei rajoitu pelkästään ääriliikkeiden ja protestipuolueiden kannatusten kasvuun eri maissa. Se ulottuu kaikkiin yhteiskuntaryhmiin.
Itsekkyyden lisääntyminen näkyy myös kansainvälisessä politiikassa ja taloudellisessa kanssakäymisessä. Maailmantalous on ajautumassa kylmään sotaan.
Kiinan vaikutusvallan kasvu muuttaa kansainvälistä kanssakäymistä. Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuoreen raportin mukaan Kiinalta on turha odottaa lännen kaipailemaa kansainvälistä vastuuntuntoa. Kiinan harjoittama politiikka on päinvastoin käymässä entistä kansallismielisemmäksi eikä sovinnolliseksi.
Kiinan itsekäs valuuttapolitiikka koettelee Euroopan ja Yhdysvaltojen välejä. Kiina ja Yhdysvallat ovatkin ajautumassa taloussotaan.
Edustajainhuone hyväksyi selvin numeron lain, joka mahdollistaa rangaistustullit Kiinan tuonnille. Laki on vietä vielä läpi senaatissa, sillä ahdinkoon joutuneet demokraatit haluavat laista, kuinka ollakaan, vaaliaseen marraskuun täytevaaleihin.