Savon Sanomat: Kerjuu ei kuulu tapoihin Suomessa

Savon Sanomat, pääkirjoitus: Kerjuu ei kuulu tapoihin Suomessa 7.10.2010

Ilkka, pääkirjoitus: Kurilla vai uudistuksilla?

YLE Uutiset: Kerjäämiskielto saa tyrmäävän vastaanoton

Verkkosanomat/STT: Oikeusoppinut: Mikä on sallittua ja mikä kiellettyä kerjäämistä

Svenska YLE: "Kriminalisering av tiggeri ingen bra idé"

HBL: Oenig arbetsgrupp får hård kritik

MTV3: Poliisi: Kerjäämisen kieltäminen ei ratkaise kerjäämisongelmaa

MTV3: Paatero: Poliisi tarvitsee selkeät säännöt kerjäämisen kitkemiseen

YLE Uutiset: Kokoomuksen ajama kerjuukielto vastatuulessa hallituksessa

Verkkouutiset: Missä luuraa keskustan kerjäläiskanta?

Niklas Herlin: Kerjääminen sallittava (blogi)

Outi Alanko-Kahiluoto: Kerjäämisen kieltäminen olisi sydämetöntä (blogi)

Ulkomailta Suomeen tullutta kerjäläisongelmaa selvittänyt valtiosihteeri Antti Pelttarin työryhmä on päätynyt odotettuun lopputulokseen: kerjäämiseen ja siihen liittyvään elämäntapaan on syytä puuttua lain voimalla.

Oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat jättivät mietintöön eriävän mielipiteensä, mutta työryhmän enemmistön kanta vastaa poliisiasioista vastaavan sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) aiemmin esittämiä näkemyksiä. Näin Pelttarin työryhmän esityksiä lähdetään myös viemään eteenpäin tarvittavien lakien aikaansaamiseksi.

Kerjäläisongelman ovat synnyttäneet lähinnä Romaniasta tulleet romanit. Pääosa heistä on asettunut pääkaupunkiin, mutta pienempiä ryhmiä on hajaantunut myös suurempiin maakuntakaupunkeihin. Silloin tällöin kerjäläiset ovat kadonneet suomalaisten silmistä joko omasta halustaan tai viranomaisvoimin, mutta kerta toisensa jälkeen he ovat palanneet tutuille kadunkulmilleen. Helsingissä romanikerjäläisille näyttää vakiintuneen suorastaan tiettyjä leiripaikkoja.

Kerjäläiset ovat toki tuiki tuttu ilmiö myös Suomen omasta historiasta. Erityisesti nälkävuosina teillä liikkui todellisia kerjäläisarmeijoita, kun sadat tuhannet ihmiset joutuivat etsimään elantonsa armopaloina hyväosaisemmiltaan. Vasta 1930-luvulla nuorella tasavallalla oli varaa ryhtyä rakentamaan sosiaalihuoltoa, joka turvasi jokaiselle kansalaiselle elämisen ehdot kaikissa oloissa. Perusturva on säilynyt toistaiseksi niinäkin aikoina, kun maan kansantalous on ajautunut syvään ahdinkoon joko omien talouspoliittisten virheiden tai maailmantalouden dramaattisten käänteitten seurauksena.

Euroopan unioni lupaa jäsenmaittensa kansalaisille oikeuden vapaaseen liikkumiseen koko unionin alueella. Romaniasta tulleilla kerjäläisilläkin on näin ollen laillinen perusta jatkuvalle vaellukselleen pohjoiseen.

Suomalaiset itsekin käyttävät tätä oikeutta täysimääräisesti hyväkseen. He eivät tee sitä kuitenkaan kerjätäkseen kuten ne kutsumattomat vieraat, joille kerjääminen on elinkeino. Tässä on se suuri ja ratkaiseva ero suomalaisen kantaväestön ja kadunkulmissa päivystävien avunpyytäjien välillä. Kerjääminen ei ole ollut Suomessa maan tapa enää vuosikymmeniin, ja sen vuoksi sen näkeminen tuntuu pahalta ja vastenmieliseltä.

Kerjuun kieltävälle laille ja siihen liittyville leiriytymisen rajoituksille on olemassa siis sosiaalinen tilaus ja hyväksyntä. Pohjoismaistakin vauras Tanska on säätänyt jo vastaavat lait, joten suomalaisia ei voi syyttää poikkeuksellisen kylmäkiskoisiksi ja tylyiksi kutsumattomia vieraita kohtaan.

Sen sijaan liika ymmärrys ja avokätisyys saattavat johtaa hyvinkin arvaamattomiin seuraamuksiin, jotka ovat aivan päinvastaisia kuin mitä vapaan liikkumaoikeuden puoltajat toivovat. Maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien tuore vaalivoitto läntisessä naapurimaassa antaa Suomelle esimakua, mihin suuntaan yhteiskunnallinen ilmapiiri kehittyy, jos vapaus päästetään liian valloilleen.

______________________________________________________

Ilkka, pääkirjoitus: Kurilla vai uudistuksilla?

Suomessa poliisiin ja armeijaan luotetaan enemmän kuin oikeuslaitokseen, poliittisista päätöksentekijöistä ja tiedotusvälineistä puhumattakaan. Siksi ei ole ihme, että yhteiskunnallisiin ongelmiin etsitään ratkaisua mieluummin kurin kuin uudistusten kautta.

Tämä näkyy poikkeuksellisen räikeästi suhtautumisessa romanikerjäläisiin. On kuvaavaa, että asiaa on pohdittu sisäministeriön asettamassa työryhmässä. Ministeriötä ei tunneta sosiaalisten ongelmien ratkaisijana.

Työryhmän ehdotus kerjäämisen kieltämisestä järjestyslailla sopii hyvin ajan henkeen, jossa päättäjät pelkäävät joutuvansa tilille liiasta pehmoilusta. Ryhmän enemmistöä ei tuntunut haittaavan sekään, että kyse on tosiasiassa yhteen etniseen ryhmään kohdistuvasta lainmuutoksesta.

Kaikki myöntävät, että kerjäläisongelmaan liittyy rikollisuutta ja järjestäytynyttä toimintaa. Kyse on kuitenkin ihmisryhmästä, jolla kaikkien sosiaalisten mittareiden mukaan menee Euroopassa huonoimmin. Ongelma pitäisi ottaa EU:n yhteiseen käsittelyyn eikä jättää sitä suomalaisten poliisien murheeksi.

______________________________________________________

YLE Uutiset: Kerjäämiskielto saa tyrmäävän vastaanoton


Sisäministeriön asettama työryhmä esitti keskiviikkona, että ammattimainen kerjääminen ja kerjäämisen organisointi kiellettäisiin. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö jättivät esitykseen eriävän mielipiteen, koska ministeriöt pitivät esitettyjä lakimuutoksia syrjivinä. Asiantuntijan mukaan myös kerjäämisen määrittelyssä on ongelmia.

- Toivon, ettei Pelastusarmeijan joulupatojen pitäjille aleta antaa sakkoja. Esityksessähän lukee, että kerjäämisessä on kyse yleisellä paikalla näkyvillä olosta, rahan tai aineellisen hyödykkeen vastikkeettomasta vastaanottamisesta ja toistuvuudesta. Sitähän joulupatojen pitäjät tekevät, naurahtaa Turun yliopiston prosessioikeuden dosentti Mikko Vuorenpää tutustuttuaan työryhmän esitykseen.

Rikoslain pitäisi ehkäistä ongelmia

Vuorenpää muistuttaa, että rikoslakiin pitäisi turvautua vasta, kun kaikki muut keinot asian ratkaisemiseksi on tutkittu. Hänen mukaansa kerjäyskiellossa ei näin olla tehty.

- Lisäksi rikoslain pitäisi ennaltaehkäistä ongelmia tai vähentää niitä. Minä epäilen, että jos kerjäläiselle määrätään sakko, niin se ei heitä auta.

Tasavertaisuuden toteutuminen epäilyttää

Myös vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet näkee esityksessä ongelmia.

- Tällainen toimenpide on syrjivä, koska se kohdistuu yhteen etniseen ryhmään. Vaikka se puetaan yleiseen kerjäämiskieltoon, niin todellisuudessa se on tarkoitettu romaneille.

Biaudet'n mukaan kerjäämiskiellon sijaan pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä, ettei kukaan joudu kerjäämään elannokseen.

- Ei varmaan kukaan koe kerjäämistä myönteisenä, mutta kerjäävä ihminenhän on enemmän uhri kuin rikollinen ja siksi on väärin, että heihin kohdistuu tällaisia toimenpiteitä.

Työryhmän mukaan lakiehdotuksella on tarkoituksena suojella heikoimmassa asemassa olevia ihmiskaupalta. Biaudet ei usko, että kerjäämiskielto auttaa tässä.

- Tällaiset toimet voivat sen sijaan heikentää entisestään näiden ihmisten heikkoa asemaa. Voidaan miettiä, ajetaanko kerjäämisen kieltämisellä ihmisiä seksikaupan piiriin. Onko väliä hyväksikäyttäjien kannalta, mihin rikolliseen toimintaan he heikossa asemassa olevia käyttävät?
______________________________________________________

Verkkosanomat/STT: Oikeusoppinut: Mikä on sallittua ja mikä kiellettyä kerjäämistä

Asiantuntijat pitävät lakiesitystä kerjäämisen kieltämisestä epäselvänä ja syrjivänä. Lakia arvostellaan myös kiireellä tehdyksi ja tarkoitushakuiseksi.

Perustuslakiasiantuntija, oikeustieteen tohtori Mikael Hidén pitää lakiehdotusta ongelmallisena. Hän sanoo, että lakiesityksen muotoilu ei vastaa selkeästi siihen, mikä lopulta olisi sallittua ja mikä kiellettyä.

Työryhmän puheenjohtajan, valtiosihteeri Antti Pelttarin mukaan kerjäämisen määrittelisi lopulta yksittäinen poliisi. Poliisi voisi myöskin määritellä, olisiko esimerkiksi kukkien kauppaaminen tai katusoitto kerjäämistä.

Esitykseen jättivät eriävän mielipiteensä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. Heidän mukaansa työryhmän toimintaa on leimannut kiire ja tarkoitushakuisuus.

Työryhmä on vain etsinyt syitä kerjäämisen kieltämiseksi sen sijaan, että olisi selvittänyt tasapuolisesti eri vaihtoehtoja, kirjoittavat lainsäädäntöneuvos Camilla Busck-Nielsen oikeusministeriöstä ja ylitarkastaja Hannele Syrjä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

-Tällainen perusasenne on johtanut yksipuoliseen tarkasteluun ja tarkoitushakuisiin painotuksiin.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet pitää lakiesitystä syrjivänä.

-Käytännössä kiellon kohteena ovat romanit, vaikka kerjääminen kiellettäisiinkin kaikilta.

-Kerjäämisen kieltämiseksi suunnitellut yksipuoliset toimet heikentävät jo ennestään erittäin haavoittuvassa asemassa olevien romanien tilannetta.

Kerjäämisestä saisi päiväsakkoja

Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) kertoi vievänsä esityksen hallituksen neuvotteluun tai iltakouluun. Tavoitteena on, että lakiesitys ehtisi vielä nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi.

Jos esitys menisi sellaisenaan läpi, kerjäämisestä voisi seurata päiväsakkoja.

-Ensisijaisesti käyttäisimme kuitenkin lievempiä keinoja, Pelttari sanoo.

Kerjäläisten olemattomilla tuloilla sakko olisi noin 60 euroa. Käytännössä näitäkään rahoja ei saataisi koskaan perittyä. Pelttarin mukaan laki antaisi poliisille kuitenkin keinon puuttua kerjäämiseen.

Ryhmä esittää myös, että myös luvaton leiriytyminen ja kerjäämisen organisointi kiellettäisiin.

Työryhmän mukaan kielloilla vaikeutettaisiin järjestäytynyttä kerjäämistä ja ehkäistäisiin siihen liittyvää rikollisuutta.

Kerjääminen on lisääntynyt kahden viime vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kesäkuussa kerjäläisiä arvioitiin olevan Suomessa kolmisensataa.

______________________________________________________

Svenska YLE: "Kriminalisering av tiggeri ingen bra idé"

Ett förbud mot tiggeri skulle vara diskriminerande och skulle inte lösa det verkliga problemet, säger minoritetsombudsman Eva Biaudet. Inte heller Justitieminister Tuija Brax (Gröna) tycker att förslaget om att kriminialisera tiggeri är en bra idé.

Enligt Biaudet riktar sig ett förbud i praktiken mot romer, även fast förbudet gäller alla. I grundlagen finns förbud mot diskriminering och det gäller också sådana åtgärder som indirekt leder till diskriminering.

Biaudet oroar sig också för att ett eventuellt tiggeriförbud skulle stärka de förutfattade meningarna som finns om romer och försämra de finländska romernas situation.

Arbetsgrupp vill förbjuda tiggeri

En arbetsgrupp vid Inrikesministeriet vill förbjuda så kallat professionellt tiggeri i ordningslagen. Enligt arbetsgruppen har tiggeriet ökat märkbart under de två senaste åren i synnerhet i huvudstadsregionen. Tiggeriet har också blivit mer störande och aggressivt än tidigare.

Enligt arbetsgruppen kan man genom att förbjuda tiggeri förebygga sådan verksamhet där människors utsatta ställning utnyttjas. Arbetsgruppen anser att ett förbud mot tiggeri skulle minska antalet tiggare.

I ordningslagen ska dessutom ingå bestämmelser om olagligt upprättande av läger. Arbetsgruppen föreslår också för Justitieministeriet att organisering av tiggeri ska förbjudas i strafflagen.


"Problematiska detaljer"

Enligt justitieminister Tuija Brax innehåller förslaget många ur lagteknisk synvinkel problematiska detaljer. Ett möjligt lagförslag hinner enligt Brax under inga omständigheter behandlas under denna valperiod.

Justitieministeriets och social- och hälsovårdsministeriets representanter lämnade in avvikande åsikt mot rapportens slutsatser. Minoritetsombudsmannen håller med dem.

Grundlagsutskottets ordförande Kimmo Sasi (Saml) säger att utskottet får dryfta frågan när den blir aktuell. Sasi säger ändå att det är möjligt att ingripa i grundläggande rättigheter om den allmänna ordningen så kräver. Den samlingspartistiska riksdagsgruppens ordförande Pekka Ravi förespråkar för sin del ett förbud.

Socialdemokraternas Marit Feldt-Ranta tror inte att tiggeriet kommer att bli en tvistefråga mellan regering och riksdag. Feldt-Ranta tror själv inte att ett förbud fungerar.

Arbetsgruppen överlämnade sin slutrapport till inrikesminister Anne Holmlund (Saml) i förmiddags.

Målet är att förhindra organiserat tiggeri.
________________________________________________________

HBL: Oenig arbetsgrupp får hård kritik

Förslaget att förbjuda tiggeri är problematiskt såväl ur diskrimineringssynpunkt som vad gäller kriminaliseringsgrunderna. Det finns inget trängande behov av en kriminalisering, anser man vid Justitieministeriet och Social- och hälsovårdsministeriet.

I går överlämnaande den arbetsgrupp som utrett ett eventuellt tiggeriförbud sin rapport till inrikesminister Anne Holmlund (Saml). I rapporten förslås att upprepat, professionellt tiggeri på allmän plats förbjuds i ordningslagen, liksom upprättandet av olagliga läger. Dessutom uppmanar arbetsgruppen Justitieministeriet att bereda en ändring i strafflagen för att förbjuda organisering av tiggeri.

Men det är ingen enig arbetsgrupp som står bakom förslagen. I sin reservation konstaterar Justitieministeriets och Social- och hälsovårdsministeriets representanter i arbetsgruppen att arbetet med rapporten präglats av brådska och en förutbestämd agenda. ”Arbetsgruppen har inte koncentrerat sig på att opartiskt utreda och överväga kraven på förbud och kriminalisering ur ett grund- och människorättsperspektiv eller ett kriminaliseringsperspektiv, utan på att hitta grunder för ett förbud”, heter det i reservationen.

– Arbetsgruppen har inte kunnat påvisa på vilket sätt tiggeri är farligt för den allmänna ordningen och säkerheten, som ordningslagen stipulerar. Kriminaliseringsgrunderna uppfylls inte då det inte finns något trängande samhälleligt behov, säger Camilla Busck-Nielsen, lagstiftningsråd vid Justitieministeriet.

Dessutom kan här finnas ett grundlagsproblem, vilket också bland annat minoritetsombudsmannen påpekat i sitt utlåtande till arbertsgruppen.

– Att förbudet skulle rikta sig mot fattiga och utsatta ger ett grundantagande om diskriminering.

Att förbudet i praktiken dessutom riktar sig mot en särskild etnisk grupp gör inte saken mindre problematisk, även om lagen förstås formellt gäller alla.

– I arbetsgruppen har det hela tiden talats om romer. Det här är en form av indirekt diskriminering. Arbetsgruppen har inte heller varit intresserad av att höra juridisk expertis om saken, säger överinspektör Hannele Syrjä vid Social- och hälsovårdsministeriet.

Minoritetsombudsman Eva Biaudet är också oroad över vilka konsekvenserna kan bli för de finländska romerna.

– De planerade ensidiga åtgärderna för att förbjuda tiggeri skadar romerna, som redan från förr är i en mycket sårbar situation.

Syrjä och Busck-Nielsen tycker att arbetet med rapporten har varit starkt vinklat.
– Sporadiskt tiggande skulle enligt förslaget inte förbjudas. Det finns en mycket klar agenda, säger Syrjä.

Som att det inte ska vara förbjudet att tigga en slant till bussbiljetten på nattkröken, som finländare gör ibland?

– Så kan man se det.

Enligt inrikesminister Anne Holmlund har ledstjärnan varit att ingripa i det organiserade tiggeriet och att folk utnyttjas.

– Grundmotivet är inte att bötfälla tiggare, utan att få bukt med det organiserade tiggeriet. Meningen är att förbudet skulle ha en preventiv effekt. Om vi nu ser mellan fingrarna blir problemen bara värre. Det behövs också sociala åtgärder, men vi klarar oss inte utan också en ändring i ordningslagen.

Holmlund köper inte argumentet om diskriminering.
– Förslaget gör ingen skillnad på folk och folk. Förbudet skulle gälla alla, såväl finländare som EU-medborgare och medborgare från tredje land. Liknande förbud finns redan i flera EU-länder.

– Att bara en viss grupp skulle göra sig skyldig till en viss typ av brott kan inte vara ett hinder att reglera det. Argumentet håller inte, säger arbetsgruppens ordförande, statssekreterare Antti Pelttari.
_________________________________________________________

MTV3: Poliisi: Kerjäämisen kieltäminen ei ratkaise kerjäämisongelmaa

Poliisi ei usko, että kerjäämiskielto ratkaisee koko kerjäämisongelmaa. Sisäministeriön työryhmä esitti eilen, että kerjääminen julkisella paikalla kiellettäisiin Suomessa.

Kiellon tarkoitus on vaikeuttaa järjestäytynyttä kerjäämistä ja ehkäistä siihen liittyvää rikollisuutta.

Kerjäämiskieltoa pohtineen työryhmän jäsen, rikoskomisario Juha Laaksonen Helsingin poliisilaitokselta myöntää, ettei kerjäämisen kieltäminen ole yksiselitteinen ratkaisu.

- Kerjäämisongelma ei ole pelkästään vain Suomen ongelma. Tämä on yksi tapa reagoida kansallisesti, mutta myös laajempimittaisia toimia EU:n tasolta tarvitaan.

Laaksosen mukaan työryhmän ehdotus vaatii lisäksi vielä tarkennusta. Tällä hetkellä lakiesityksessä ei esimerkiksi määritellä selkeästi sitä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Nykyisen ehdotuksen perusteella kerjäämisen määrittelisi lopulta poliisi.

- Yksi peruste tälle voisi olla, että onko kerjääminen häiritsevää vai eikö se ole. Uskon, että jatkotyöskentelyssä tätä tullaan määrittelemään vielä tarkemmin.

Esityksen mukaan poliisi voisi myöskin määritellä, olisiko esimerkiksi kukkien kauppaaminen tai katusoitto kerjäämistä. Sitä Laaksonen ei kuitenkaan usko, että katusoittaminen kiellettäisiin tai tehtäisiin kokonaan luvanvaraiseksi.

Kerjäläisistä varkaiksi?

Kerjäämiskieltoa on jo ehditty kritisoida syrjivänä. Muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet näkee kiellon leimaavan romaneja.

Pelkona on myös se, että kerjäämisen kieltämisen myötä kerjäysongelma muuttaakin muotoaan näpistely- tai varkausongelmaksi.

Laaksonen pitää asiaa mahdollisena, mutta korostaa silti, että kerjäämiskielto antaisi poliisille mahdollisuuden puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

- Varkauksia ja näpistyksiä tapahtuu jo nyt aika paljon. Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tällä pystytään antamaan jo alkuvaiheessa se signaali, että tällaista toimintaa ei hyväksytä

Erääksi keinoksi kerjäämisen suitsimiseen lakiesitys tarjoaa sakkorangaistusta. Kerjäämisestä voisi tällöin napsahtaa kerjäläiselle noin 60 euron sakko.

Rangaistuksen teho on kuitenkin ehditty jo kyseenalaistaa, sillä varattomilta kerjäläisiltä ei välttämättä saataisi sakkoja koskaan perittyä.

Rikoskomisario Juha Laaksosen mukaan sakko olisi kuitenkin viimeisin keino puuttua kerjäämiseen

- Liikkeelle lähdetään lievemmillä keinoilla, kuten kehotuksilla, käskyillä ja neuvoilla. Osa näistä henkilöistä, jotka kerjäämistä harrastavat, eivät välttämättä edes tiedä, että se on kiellettyä.

_________________________________________________________

MTV3: Paatero: Poliisi tarvitsee selkeät säännöt kerjäämisen kitkemiseen

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero puolustaa sisäministeriön työryhmän esittämää kerjäämiskieltoa. Työryhmä esitti eilen, että kerjääminen julkisella paikalla kiellettäisiin Suomessa.

Paateron mukaan kielto antaisi poliisille yksiselitteisen keinon puuttua kerjäämiseen liittyvään rikolliseen ja häiritsevään toimintaan.

- Poliisilla pitäisi olla paremmat mahdollisuudet puuttua tähän toimintaan, ja silloin varmasti kerjäämisen kieltäminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö olisi oikea tapa.

Paatero myöntää kuitenkin, että työryhmän eilen jättämään esitykseen tarvitaan vielä tarkennuksia varsin paljon. Nykyisen ehdotuksen perusteella poliisi esimerkiksi määrittelisi, lasketaanko katusoitto tai kukkien kauppaaminen kerjäämiseksi. Paatero ei pidä tätä kuitenkaan hyvänä ratkaisuna.

- Säännösten pitäisi olla yksiselitteisiä, niin että poliisin tulkintaa ei kauheasti tarvittaisi.

Paatero muistuttaa, että kerjäämiseen liittyy paljon muutakin kuin vain se, että istutaan kadulla mukin kanssa.

- Siihen on selvästi liittynyt esimerkiksi aggressiivista myyntiä, ja jopa asiakkaisiin kiinnikäymistä. Ja myös sitä, että kerjäläisten mukit käydään keräämässä aivan toisten ihmisten toimesta, jotka eivät suinkaan asu kerjäläisleireillä.

Toiminnan järjestelmällisyydestä kielii Paateron mukaan myös se, että Romaniassa on parhaillaan käynnissä oikeudenkäynti, jossa yli 20 henkilöä on syytteessä kerjäämistoiminnan järjestämisestä ulkomailla.

Paatero uskoo, että poliisin resurssit riittävät ongelman hoitamiseen, jos kerjäyskielto astuu voimaan.

- Poliisi joutuu jo nyt puuttumaan häiriökäyttäytymiseen varsin paljon, joten en näe tätä asiaa resurssikysymyksenä.

Myös Paatero myöntää, että koko kerjäläisongelmaa tuskin kiellolla ratkaistaan. Hän pitää silti jonkinasteista kerjäämiskieltoa ainoana oikeana mahdollisuutena.

- On vaikea kuvitella, että löytyisi joku muu keino kuin se, että kerjääminen jollain tavalla kiellettäisiin.

__________________________________________________________


YLE Uutiset: Kokoomuksen ajama kerjuukielto vastatuulessa hallituksessa


Kokoomus saattaa jäädä hallituksessa yksin kerjäämiskiellon kanssa. Hallituspuolueista vihreät ja RKP vastustavat ehdotettua ankaraa kerjäyskieltoa, ja myös keskusta arvostelee esitystä. Oikeusministeriön mukaan esityksen läpimeno voisi kiristää Suomen lainsäädännön yhdeksi Euroopan tiukimmista.

Sisäministeriön työryhmän keskiviikkoinen esitys kerjäämisen kieltämisestä lailla sai tuoreeltaan täystyrmäyksen. Lakiesitystä moititaan surkeasti valmistelluksi, romaneja syrjiväksi ja ihmisoikeuksien vastaiseksi. Lunta tuli tupaan ihmisoikeus- ja romanijärjestöiltä, oikeusoppineilta, vähemmistövaltuutetulta ja ministeriöiltä.

Myöskään muut hallituspuolueet eivät näytä tukevan kerjäyskieltoa ajavaa kokoomuslaista sisäministeriä Anne Holmlundia. RKP ja vihreät vastustavat kerjäämisen kieltämistä, myös keskusta pitää sisäministeriön työryhmän esitystä ongelmallisena. YLE Uutiset tiedusteli puolueiden kantoja kerjäämiskieltoon puoluesihteereiltä.

- Meillä tietysti ministeriryhmä joutuu tämän ensi kädessä harkitsemaan, jos ministeri Holmlund haluaa tätä hallituksessa viedä eteenpäin. Voisi kuitenkin sanoa, että ensimmäinen reaktio on aika kriittinen, sanoo keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

- On suuria epäilyksiä, että kohdistuisiko tämä syrjivästi vain yhteen kansanryhmään, Laaninen jatkaa.

Kerjäyskielto ei yleinen Euroopassa

Oppositiosta kerjäyskieltoa kannattaa vain perussuomalaiset. Vasemmistoliitto vastustaa ja kristilliset sekä SDP kallistuvat suunnilleen siihen että kieltolinja tuskin ratkaisee mitään. Ministeri Holmlundilta ei saatu kommenttia.

Oikeusministeriön mukaan kieltoesityksen läpimeno voisi kiristää Suomen lainsäädännön Euroopan kerjäläisvastaisimpiin, jos kadulla istuvia hiljaisia kerjäläisiä todella aletaan sakottaa. Yhtä tiukka linja on lähinnä Tanskassa ja Britanniassa, mutta ainakin saarivaltakunnassa poliisi puuttuu käytännössä vain aggressiiviseen kerjäämiseen.

Kerjäläistyöryhmän yhteenvedon perusteella kerjäyskielto ei ole Euroopassa tavallinen, vaan yleisin on Suomen nykylinja eli se että vain häiritsevä käyttäytyminen on kielletty.

________________________________________________________

Verkkouutiset: Missä luuraa keskustan kerjäläiskanta?

Keskusta ei ole kertonut julki kantaansa kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän raporttiin, jossa ehdotetaan ammattimaisen kerjäämisen kieltämistä lailla.

STT kysyi kaikilta eduskuntaryhmiltä mielipidettä työryhmän esityksiin eilen raportin julkistamisen jälkeen. Kaikki muut puolueet paitsi keskusta kertoivat kantansa.

- En ole nähnyt esitystä, joten en voi vielä kommentoidakaan, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) ilmoitti STT:lle. Verkkouutiset ei tavoittanut Kallia tänään.

Verkkouutisten tietojen mukaan pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) suhtautuu kriittisesti kerjäämisen kieltämiseen lailla.

Asiasta keskusteltiin eilen keskustan puoluejohdossa. Selvää kantaa asiaan ei kuitenkaan kerrottu julki.

Keskustan ministeriryhmän viestinnästä vastaava Kiviniemen erityisavustaja Annika Saarikko (kesk.) kirjoitti keskustan näkemyksistä Verkkouutisille sähköpostitse näin:

"Kyseessä on asiaa selvittäneen työryhmän raportti ja ehdotus. Hallitus ei ole vielä ottanut asiaan kantaa. Hallituksessa tultaneen asiaa käsittelemään vielä syksyn aikana.


Asia on monitahoinen ja vaikea. Se vaatii pohdintaa eri näkökulmista. Toisaalta on nostettu esiin tarve yleisen järjestyksen ylläpitoon. On arvioitava kuinka vakaavaa häiriötä kerjääminen aiheuttaa yleiselle turvallisuudelle.


Ihmisillä on EU-alueella vapaa liikkuvuus eikä siihen voi puuttua. Yhteisillä työmarkkinoilla lähtökohdan tulee olla, että ihmisillä on kuitenkin velvollisuus elättää itsensä.
Mikäli ilmiöön liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, järjestäytyneeseen rikollisuuteen pitää puuttua riittävin ja toimivin keinoin. Niitä on raportissa haettu.


Kuten käydyssä keskustelussa on noussut esiin asiassa pitää toisaalta ottaa huomioon perustuslakinäkökohdat esim. syrjinnän kiellon osalta. Jos perusoikeuksia kavennetaan, säännökset on rajattava tarkasti. Lisäksi niiden on oltava lainmuutoksen tavoitteiden kannalta välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Ihmisoikeusnäkökohdat vaativat asiassa pohdintaa."

Maahanmuuttoraporttikin jätti kysymyksen avoimeksi

Keskustan kaksi viikkoa sitten julkaistussa maahanmuuttoraportissa kerjäläisistä kirjoitetaan näin:

"Kerjäämisen yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen on selvitettävä.


Kerjääminen on Suomessa sallittua. Poliisi voi puuttua häiritsevään kerjäämiseen.


Sisäasiainministeriön työryhmä on esittänyt järjestyslain muuttamista niin, että kerjääminen kiellettäisiin julkisilla paikoilla. Myös luvaton leiriytyminen halutaan kieltää. Lisäksi työryhmä haluaa pohdittavan kerjäämisen organisoinnin kieltämistä lailla.


Suomen on toimittava aktiivisesti ihmisoikeustilanteen parantamiseksi muissa EU-maissa kerjäläisongelman vähentämiseksi."

Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) aikoo viedä kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän ehdotukset hallituksen neuvotteluun lähiaikoina.

STT:n kyselyyn vastanneista eduskuntaryhmien puheenjohtajista ainoastaan kokoomuksen Pekka Ravi ja perussuomalaisten Raimo Vistbacka kannattivat työryhmän esityksiä ammattimaisen kerjäämisen kieltämisestä julkisella paikalla ja luvattoman leiriytymisen kieltämisestä järjestyslailla sekä kerjäämisen organisoinnin kieltämistä rikoslailla.

Keskustan kanta on olennainen lainmuutosesitysten eteenpäin viemisen kannalta.
_________________________________________________________

Niklas Herlin: Kerjääminen sallittava (blogi)

Siis onhan tämä ihan sairasta. Meillä on elinkeinovapaus ja oikeus työn tekemiseen on valtion erityisessä suojeluksessa. Ei kukaan voi kieltää kerjäämistä. Kieltohan löisi korvalle perustuslakia.

Olen lisäksi äänestänyt Suomen EU-jäsenyyden puolesta, olisiko se ollut vuonna 1995. Taisin silloin äänestää myös työvoiman vapaan liikkuvuuden puolesta.

Inhoan, siis inhoan romanialaisia kerjäläisiä. Inhosin heitä ennekin, mutta huhtikuusta saakka jokainen kerjäläinen aiheuttaa minulle voimakkaan vihan. Polveni toipuu edelleen kohtaamisestaan kahden kerjäläisnuorukaisen kanssa.

Entinen pääministeri Matti Vanhanen sen aiemmin paremmin sanoiksi puki. Kun eduskuntavaalit lähestyvät, lukuisat ehdokkaat soittavat ja kysyvät, voinko tukea heidän hankkeitaan. Jos kerjääminen kielletään, pitäisikö minun soittaa poliisille aina, kun edustajaehdokas kerjää rahaa kampanjaansa? Mokomat lain rikkojat haluavat lakia säätävään elimeen hommiin? Missä menee kerjäämisen raja?

Edelleen, Vanhanen sanoi, että paras ratkaisu eurooppalaisen romaniongelman ensihoitoon on se, ettei kerjäläisille anneta almuakaan (siis lähes kirjaimellisesti, http://fi.wikipedia.org/wiki/Almu). Täyttä totta.

Jos alaikäinen pummaa minulta röökiä, ja annan vielä sille raukalle yhden, niin mitä kaikkia lakeja siinä rikotaan? 17-vuotias kerjää, minä luovutan savukkeen alle 18-vuotiaalle, ja kaiken lisäksi 17-vuotias syyllistyy tupakan hallussapitorikokseen. Nyt tulisi poliisille kiirettä. Ainakin kolme rikostutkintaa pitää panna pystyyn ja heti!

Tulkaa nyt järkiinne. Ei se kieltäminen auta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki#Kieltolaki_Suomessa

________________________________________

Outi Alanko-Kahiluoto: Kerjäämisen kieltäminen olisi sydämetöntä (blogi)

En voi hyväksyä ministeri Holmlundin työryhmän ehdotusta kerjäämisen kriminalisoimisesta.Kiellon tarkoituksena olisi nimenomaan romanikerjäläisten toimintaan puuttuminen, minkä vuoksi se olisi ristiriidassa perus- ja ihmisoikeuksien kanssa.

Holmlundin työryhmän esitys on vain yksi esimerkki EU:ssa leviävästä romanivastaisuudesta. Tänä syksynä Ranska on karkottanut alueeltaan satoja romaneja kotimaahansa Romaniaan ja Bulgariaan. Helsingin kaupunginjohtaja Pajunen haluaa hajottaa Kalasataman romanileirin ja ajaa romanit pois kaupungin mailta.

On aivan oikein, että vastareaktiona Ranskan romanikarkotuksille EU-komissio on aloittanut oikeustoimet Ranskaa vastaan. On EY:n perustamissopimuksen vastaista kieltää EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus EU:n alueella.

”Romanikysymys” ei poistu tekemällä köyhyydestä järjestyssääntöongelma. Heikossa ja alistetussa asemassa olevilla on luonnollinen halu etsiä parempaa elämää myös synnyinseutunsa ulkopuolelta.

Kerjäämisen kieltäminen olisi sydämetöntä, sillä kerjääminen tekee osaltaan köyhyyden näkyväksi. Halu kieltää kerjääminen ihmiskauppaan tai rahanpesuun vetoamalla merkitsee vain, ettei köyhyyden olemassaoloa haluta tunnustaa. Kerjäämiselle etsitään korkeampia selityksiä. Kerjäämisen kriminalisointi asettaisi köyhät eriarvoiseen asemaan niiden kanssa, joiden ei tarvitse kerjätä.

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden saada tarvitsemansa apu hädän hetkellä. Taustalla on ajatus, että jokainen, kuka tahansa, voi jonain elämänsä hetkenä, jossakin elämänsä vaiheessa, tarvita yhteiskunnan apua ja tukea. Kukaan ei pärjää koko elämäänsä omin voimin. Emme synny ilman toisen apua, omin päin, eikä kukaan hautaa itse itseään. Useimmilla on avuttomuuden hetkiä myös tässä välissä.

Viime kädessä halu kieltää kerjääminen on halua kieltää avun tarvitsijoilta oikeus anoa ja saada apua. Ne, jotka haluavat kriminalisoida kerjäämisen, toivovat, että yhtaikaa kerjäläisten kanssa katoaisi myös kaikki muu heikkous. Kaikki nousisivat omille jaloilleen ja tulisivat toimeen itse. Emme olisi haavoittuvaisia emmekä kuolevaisia.

Mutta eihän se niin mene. Harva meistä on leveähampainen ja vahvaleukainen maratoonari. Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme toisiamme, koska olemme kuolevaisia. Mitään annettua meillä ei ole, paitsi yhteinen osamme. Kaikki me olemme kerjäläisiä toinen toisillemme, toistemme armoilla. Jokaisella meistä on torjutuksi tulemisesta jokin kokemus, jos vain sen tahdomme muistaa. Jokainen tietää, ettei rakkautta ja myötätuntoa ole mahdollista kokea ilman kokemusta oman itsen riittämättömyydestä. Vain itsessään täydellinen ei tarvitse toista eikä yhteisöä. Viime kädessä jokainen kuuluu kerjäläisten yhteisöön.

Mitään yhteisöä ei voi rakentaa yksinomaan talouden tai yksilöiden muodostamien talouksien omavaraisuuden varaan. Romanien sydämetön kohtelu tekee ilmeiseksi sen, että Euroopan unionin laajentumisessa painopiste on tähän saakka ollut taloudessa sen sijaan, että olisi lähdetty yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymyksistä.

Toivon todella, että kaikki suomalaiset oikeustieteilijät, seurakunnat, ihmisoikeus- ja romanijärjestöt ja oikeudentuntoiset kansalaiset asettuvat selkeästi vastustamaan syrjivän ja pohjimmiltaan rasistisen lain säätämistä.