Vartti: Rukousnurkkauksesta kanneltiin oikeusasiamiehelle

Vartti: Rukousnurkkauksesta kanneltiin oikeusasiamiehelle 18.10.2010
YLE Helsinki: Kirjaston ja uskonnon yhdistäminen kuohuttaa Espoossa 19.10.2010

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua espoolaiskirjaston elokuisesta päätöksestä järjestää muslimeille rukousnurkkaus tiloihinsa.

Nurkkaus pystytettiin Espoon keskukseen, kauppakeskus Entressen tiloissa toimivaan aluekirjastoon ramadanin ajaksi. Kirjasto perusteli tarvetta nurkkaukselle muun muassa sillä, että islaminuskoisten julkinen rukoilu oli herättänyt hämmennystä samassa kauppakeskuksessa sijaitsevan naisten kuntokeskuksen tiloissa. Kuntokeskus kielsi rukoilun myöhemmin.

Nurkkaus oli paikoillaan kaksi ja puoli viikkoa, ja muodostui kahdesta liikuteltavasta sermistä, joita olivat aiemmin käyttäneet muun muassa opiskelijat tarvitessaan rauhallista lukutilaa.

Oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden mukaan rukousnurkkausten ei pitäisi kuulua kirjaston yleisivistävään tehtävään. Toisessa kantelussa paheksutaan sitä, että verovaroin toimivassa kirjastossa harjoitetaan uskontoa.

Espoon kulttuurilautakunta käsittelee kanteluihin annettavia selvityksiä kokouksessaan keskiviikkona 20. lokakuuta.

_______________________________________________________

YLE Helsinki: Kirjaston ja uskonnon yhdistäminen kuohuttaa Espoossa

Oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua Entressen kirjaston muslimeille varaamasta rukousnurkasta. Myös yhdeksän kaupunginvaltuutettua vaatii uskonnon pitämistä erillään julkisista palveluista.

Kirjasto Entresseen oli rajattu pieni rukoustila elo-syyskuun vaihteessa muslimien Ramadanin vieton ajaksi.

Nurkkaus sijaitsi kirjaston hiljaisen alueen perällä kaksi ja puoli viikkoa. Paikka oli kahden sermin rajaama 2 x 2 metrin alue 2775 neliömetrin suuruisessa kirjastossa.

Yksityishenkilöiden tekemissä kanteluissa kysellään, miksi julkinen verovaroin ylläpidettävä laitos tukee vakaumuksellista uskonnonharjoittamista varaamalla muslimeille erillisen rukousnurkan.

Myös yhdeksän espoolaista valtuutettua on tehnyt aloitteen, jossa he vaativat kieltämään tilojen erottamisen uskonnon harjoittamista varten kaupungin tiloissa.

Aloitteessa katsotaan, että rukoustilan erottaminen suosi yhtä uskontoryhmää muiden kustannuksella, vaikka kohun jälkeen paikka muutettiin kaikkien uskontojen hiljentymispaikaksi.

Espoon kaupungin vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala mielestä asia kuuluu kirjaston julkisen palvelun roolin.

– Katsoimme, että jos kuntalaisilta tulee pyyntö, niin se kuuluu kirjaston normaaliin asiakaspalveluun. Kaikkien uskontokuntien edustajat osallistuvat meidän palveluiden ylläpitämiseen omilla verovaroillaan, joten kirjaston tehtävänä on tarjota kokontumistiloja, joissa voi vaikka sitten rukoilla osana omaa arkeaan. En koe, että tässä olisi tapahtunut mitään suurta verovarojen väärinkäyttöä.

Espoo pyrkii vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin

Aloite rukouspaikasta tuli alunperin Entressen kauppakeskuksesta. Muslimit tarvitsivat hiljentymispaikan Ramadanin aikana, jolloin hartaat muslimit paastoavat ja rukoilevat viisi kertaa päivässä. Espoon keskuksessa asuu paljon islaminuskoisia maahanmuuttajia, joten myös Entressen asiakkaina on paljon muslimeja.

Rantala toteaa, että kaupungin olisi pitänyt ehkä korostaa, että rukouspaikkaa voivat käyttää myös muiden uskontojen edustajat hiljentymiseen.

–Meillähän ei ole samanlaista lainsäädäntöä kuten esimerkiksi Ranskassa, jossa edellytetään uskonnon suhteen täyttä neutraliutta julkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi kouluissa. Suomessa on uskonnonvapauslaki, jossa on lähdetty siitä, että kaikilla täytyy olla vapaus harjoittaa uskontoaan.

Netin vihareaktio järkytti

Itse Entressen kirjastossa kaikki sujui rauhallisesti eikä rukoustila aiheuttanut Rantalan mukaan asiakkaiden kesken mitään erimielisyyttä. Palautetta asiasta tuli muuta kautta noin 30 asiakkaalta. Rantala toteaa, että kovimmat keskustelut asiasta käytiin netissä nimimerkin suojin.

– Siellä käytettiin hyvin kärjekästä argumentaatiota islaminuskoisista väestöryhmistä. Esimerkiksi somalit joutuivat mielestäni täysin asiattoman hyökkäyksen kohteeksi, voisi puhua melkein vihareaktiosta. Se tässä asiassa minua eniten järkytti, että meillä on tällaista piilevää vihaa, joka odottaa purkautumistietä.