keskiviikko 6. lokakuuta 2010

YLE: Ministeriön työryhmä: Kerjääminen on kiellettävä järjestyslailla

YLE Uutiset: Ministeriön työryhmä: Kerjääminen on kiellettävä järjestyslailla 6.10.2010

Emma Kari: Köyhyys ei katoa kieltämällä (blogi)
Ville Niinistö: Lailla ei köyhyyttä voi kieltää (blogi)

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti (pdf)

Sisäasianministeriön työryhmä esittää, että ammattimainen kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää järjestyslailla. Kerjäämisen kieltämistä selvittänyt työryhmä luovutti juuri loppuraporttinsa sisäministeri Anne Holmlundille.

Valtiosihteeri Antti Pelttarin johtama työryhmä esittää myös kerjäämisen organisoinnin ja laittoman leiriytymisen kieltämistä rikoslailla.

Työryhmän mukaan kerjäämisen kiellolla halutaan torjua järjestäytynyttä kerjäämistä ja siihen liityvää kerjäläisten hyväksikäyttöä.

___________________________________________________

Helsingin Sanomat: Työryhmä esittää kerjäämisen kieltämistä lailla

Julkisella paikalla tapahtuvaa kerjäämistä esitetään kiellettäväksi lainsäädännöllä. Asiaa pohtinut työryhmä luovutti tänään mietintönsä sisäministeri Anne Holmlundille (kok). Mietintöön liittyy eriäviä mielipiteitä.

Työryhmän mietinnön mukaan julkisilla paikoilla tapahtuva ammattimainen kerjääminen säännöllisten tulojen hankkimiseksi tulisi kieltää järjestyslain pykälissä. Myös kerjäämisen organisointi ja luvaton leiriytyminen kiellettäisiin lainsäädännöllä.

Eriävän mielipiteensä loppuraporttiin jättivät oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat.

Hanke on saanut osakseen arvostelua siitä, että se kohdistuu syrjivästi nimenomaisesti yhteen ryhmään, romaneihin.

____________________________________________________

Verkkosanomat: Työryhmä kieltäisi kerjäämisen julkisella paikalla

Kerjäämisen kieltämistä selvittänyt työryhmä esittää ammattimaisen kerjäämisen kiellettäväksi julkisella paikalla. Myös luvaton leiriytiminen olisi kiellettävä. Kiellot tulisivat järjestyslakiin.

Loppuraporttinsa keskiviikkona sisäministeri Anne Holmlundille (kok.) jättänyt työryhmä esittää oikeusministeriölle kerjäämisen organisoinnin kieltämistä rikoslailla.

Lainsäädäntömuutosten ja työryhmän ehdottamien muiden toimenpiteiden tavoitteena on organisoidun kerjäämisen ja siihen liittyvän kerjäläisten hyväksikäytön estäminen.

Yleisellä paikalla tapahtuvan toistuvan ammattimaisen kerjäämisen kieltämisellä säännöllisten tulojen hankkimiseksi, kerjäämisen organisoimisen kieltämisellä sekä leiriytymisen kiellolla voitaisiin työryhmän mukaan vaikeuttaa organisoitua kerjäämistä ja estää ennalta siihen liittyvien kielteisten ilmiöiden syntymistä.

Työryhmän mukaan Suomi voi päättää kerjäämisen kieltämisestä perusoikeudet huomioiden kansallisella päätöksellä, koska tätä asiaa ei säädellä EU-oikeudessa tai kansainvälisillä sopimuksilla.

EU-maista kerjäämisen kieltävää lainsäädäntöä on voimassa esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Irlannissa asiaa koskeva lakiesitys on parlamentin käsittelyssä.

Työryhmän ehdotukset eivät puutu EU-kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen.

Työryhmän ehdottaa, että ns. ammattimainen kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää järjestyslailla. Kerjääminen on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kerjääminen on myös muuttunut aikaisempaa häiritsevämmäksi ja aggressiivisemmaksi.

Rikollisen toiminnan ennaltaehkäisyä

Työryhmä toteaa, että kerjäämisen kieltämisellä vaikutettaisiin ennalta estävästi sellaiseen toimintaan, jossa käytetään hyväksi ihmisten hädänalaista asemaa.

Erilaisiin häiriöihin ja rikollisuuteen puuttumattomuus voi luoda työryhmän mielestä pohjaa erityyppisen rikollisen toiminnan laajentumisella ja vakavoitumiselle.

Työryhmä arvioi, että kerjäämisen kieltäminen vähentäisi Suomeen tulevien kerjäläisten määrää ja kerjäläisiin liittyvän organisoinnin, pakottamisen tai äärimuodoissaan ihmiskaupan kaltaisen toiminnan suuntautumista Suomeen.

Työryhmä ehdottaa, että järjestyslakiin sisällytettäisiin myös erityinen luvattoman leiriytymisen kielto.

Leiriytymiskielto estäisi laittomien, rakenteiltaan ja paloturvallisuudeltaan puutteellisten majoitusalueiden syntymisen sekä kieltäisi kaikissa tilanteissa leiriytymisen tietyillä yksilöidyillä julkisilla paikoilla.

Nykyisin useiden kymmenien henkilöiden luvattomissa leireissä asuu myös lapsia. Luvattomat leirit aiheuttavat pelkoa ja häiriötä leirien läheisyydessä.

Kerjäämisen organisoiminen tulisi kieltää rikoslaissa

Työryhmä esittää oikeusministeriölle, että rikoslaissa kriminalisoitaisiin kerjäämisen organisoiminen. Kerjäämisen organisoiminen (kerjäämisen edistäminen, kerjäämiseen ryhtymisen hyväksikäyttäminen taikka toisen kerjäämiseen vietteleminen tai painostaminen) tulisi säätää rangaistavaksi rikoslain 17 luvussa.

Kerjäämisen organisoinnin törkeä tekomuoto sisältäisi huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelun, rikoksen tekemisen erityisen suunnitelmallisesti, erityisen tuntuvan kärsimyksen aiheuttamisen sekä 18 vuotta nuoremman lapsen kohteena olemisen.

Kerjäämisen organisoinnin mahdollisella kieltämisellä parannettaisiin työryhmän mukaan kerjäläisten asemaa, koska ainakin osaan kerjäämistoimintaan liittyy kerjäläisten taloudellista hyväksikäyttöä. Kerjäläisiä järjestetään osittain organisoidusti Suomeen.

____________________________________

YLE Helsinki: Pajunen: parkkipirkot valvomaan kerjäläisiä

Kaupunginjohtajan Jussi Pajusen mielestä kerjäläisten poistamista varten pitäisi perustaa uusi kunnallinen katuvalvojan tehtävä. Hän on tyytyväinen kerjäläistyöryhmän esitykseen, ja pitää järjestyslain uudistamista tärkeänä.

Helsingin kaupunginjohtaja Pajunen on varsin tyytyväinen työryhmän loppuraporttiin. Hän toivoo, että asiaan saataisiin eduskunnassa eurooppalainen ratkaisu.

Kaupunginjohtajan mielestä olisi hyvä, jos laista saataisiin sellainen, että se avaisi mahdollisuuksia alueelliseen päätöksentekoon, jolloin kaupunginvaltuusto voisi ratkaista millä tavoin kerjäämiskiellon valvonta järjestettäisiin.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei usko, että poliisi voisi ottaa hoitaakseen tällaista arjen sääntöjen valvontaa.

Valvojiksi puistoisännät ja katuemännät

- Kunnassa tai kaupungissa olisi tällainen pysäköinninvalvojan kaltainen viranomainen, joka tämän tyyppisiä arjen asioita pyrkisi saamana järjestykseen.

-Ei tietenkään pelkästään kerjäämiseen kieltoon omia valvojia, vaan puistoisäntiä ja katuemäntiä, yhteisen hyvän mielen ja hyvän olon takaavia, joilla olisi myös siisteyteen liittyviä tehtäviä ja voisi myös tällaisia kevyitä arjen sääntöjä valvoa että niitä noudatetaan, lisää Pajunen.
_____________________________________

Verkkouutiset: Demarinuoret: Kerjääminen johtuu köyhyydestä ja syrjinnästä

SDP:n nuorisojärjestön mielestä kerjäämisen kieltäminen sisäministeriön työryhmän esityksen mukaisesti ei ole kestävä tai inhimillinen ratkaisu.

Demarinuorten tiedotteen mukaan "kyseessä on monisyinen ongelma, joka pohjimmiltaan johtuu köyhyydestä ja syrjinnästä".

"Työryhmän tavoite järjestäytyneen kerjäämisen torjunnasta ja kerjäläisten hyväksikäytön ehkäisemisestä on hyvä, mutta lakiperäinen kielto ajaa pahimmillaan kerjäläiset entistä syvempään köyhyyden kierteeseen ja rikolliseen toimintaan", demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio toteaa tiedotteessa.

Kerjäämisongelmaa ei tiedotteen mukaan ratkaista tekemällä köyhistä ja hyljeksityistä Euroopan kansalaisista rikollisia vaan puuttumalla niihin syihin, jotka ajavat ihmiset elämään muiden almuilla.

Kontion mukaan "on pöyristyttävää, miten eurooppalaiset sivistysvaltiot kohtelevat ihmisistä kaikkein heikko-osaisimpia".

_________________________________________________

MTV3: Vähemmistövaltuutettu: Kerjäämiskielto olisi syrjivä


Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet pitää sisäministeriön työryhmän ehdottamaa kerjäämisen kieltävää esitystä syrjivänä ja on huolestunut kerjäämisen kieltämisen seurauksista.

- Näissä olosuhteissa kerjäämisen kieltäminen on yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen. Käytännössä kiellon kohteena ovat romanit, vaikka kerjääminen kiellettäisiinkin kaikilta. Perustuslaissa säädetty syrjintäkielto koskee myös sellaisia toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen, Biaudet sanoo.

Biaudet on myös huolestunut siitä, että mahdollinen kerjäämiskielto vahvistaa leimaavia käsityksiä romaneista, lisää romanivastaisuutta ja kääntyy myös Suomen romaniväestöä vastaan.

- En pidä muutosta järjestyslakiin hyödyllisenä. Poliisilla on jo mahdollisuus puuttua rikolliseen toimintaan ja häiritsevään kerjäämiseen. Kerjäämisen kieltäminen ei poista itse ongelmaa, eli romanien heikkoa asemaa EU:ssa ja erityisesti Itä-Euroopan maissa. Olen oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa samaa mieltä siitä, ettei kerjäämistä tulisi kieltää, Biaudet toteaa.
_________________________________________________

Emma Kari: Köyhyys ei katoa kieltämällä (blogi)

Sisäministeriön työryhmän enemmistö ehdottaa tänään julkistetussa raportissaan kerjäämisen kieltämistä lailla. Ehdotus on huono.

Itä-Euroopan romanit ovat Euroopan syrjityin vähemmistö. Ala-arvoiset asumisolot, puutteellinen koulutus, poliisin väkivalta ja yhteiskunnan rasismi pitävät romaneja jatkuvassa köyhyysloukussa. Kokoomuksen johdolla kerjäämiskieltoa ajava työryhmä haluaa pahentaa romanien ahdinkoa entisestään.

Laki kerjäämisen kieltämisestä kohdistuu köyhiin ja Itä-Euroopan romaneihin. Tällöin kyse on etnisen alkuperän, varallisuuden ja yhteiskunnallisen alkuperän perusteella syrjivästä laista. Tämä on ollut työryhmän enemmistön tarkoitus. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö toteavat yhteisessä eriävässä mielipiteessään:

"Työryhmän toimintaa on leimannut kiire ja tarkoitushakuisuus. Työryhmä ei ole keskittynyt tasapuolisesti selvittämään ja punnitsemaan kerjäämisen kieltämiseen tai kriminalisointiin kohdistuvia vaatimuksia perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän ja kriminalisointiperiaatteiden näkökulmasta, vaan etsimään perusteita kerjäämisen kieltämiseksi. Työskentelyn tällainen perusasenne on johtanut yksipuoliseen tarkasteluun ja tarkoitushakuisiin painotuksiin."

Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vastalause (loppuraportin verkkoversion liitteenä) on muutenkin hyvää luettavaa. Se osoittaa hyvin työryhmän enemmistön ehdotuksen suuret juridiset ja perusoikeudelliset heikkoudet.

Kaikki väittävät haluavansa parantaa romanien asemaa. Niin myös työryhmän enemmistö, joka perustelee kerjäämiskieltoa sillä, että kerjäläiset ovat uhreja ja kerjääminen alentaa ihmisarvoa. Ehdotettu kerjäämiskielto ei kuitenkaan parantaisi näiden ihmisten asemaa vaan huonontaisi sitä. Itä-Euroopan romaneita lyödään ihmisarvolla.

Yksi kieltoa ajavien pääargumentti on, että romanien liikkumiseen liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta. Jokainen, joka on nähnyt romanikerjäläisten leirit, tietää, etteivät niissä hökkeleissä, vailla sähköä olevissa asuntovaunuissa ja kylmissä autoissa asu rikollisliigojen pomot. Jos kerjäämiseen liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, romanit ovat pelinappuloita.

Köyhät ja alistetut ihmiset ovat aina parasta mahdollista riistaa rikollisille. Eikö johtopäätös mafiaepäilyistä olisi, että rikolliset otetaan kiinni ja heitä rankaistaan? Jos romanien liikkumiseen liittyy rikollisuutta, he tarvitsevat apuamme entistä enemmän. Jos epäillään ihmiskauppaa, silloin ensimmäinen tehtävä on uhrien suojelu.

Kerjääminen loppuu, jos romanien syrjintä erityisesti Romaniassa ja Bulgariassa loppuu. Suomen on oltava mukana painostamassa näitä maita romanien aseman parantamiseen. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyys on tarvittaessa vaikka jäädytettävä, ellei todellisia muutoksia ala pian tapahtumaan.

Romanien asemaa ei paranneta siivoamalla heitä pois silmistä. Kerjäämisen kieltäminen olisi juuri tätä.

______________________________________

Ville Niinistö: Lailla ei köyhyyttä voi kieltää (blogi)

Sisäministeriön työryhmä esitti tänään järjestyslain muuttamista kieltämällä kerjääminen ja ehdottamalla kerjäämisen organisoinnin kieltämistä rikoslailla.

Työryhmän ilmoituksen mukaan tavoitteena on organisoidun kerjäämisen ja siihen liittyvän kerjäläisten hyväksikäytön estäminen. Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat jättivät raporttiin eriävän mielipiteen.

Järjestyslailla yritetään ratkaista jotain sellaista, jota sillä ei voida ratkaista. Häiritsevä käyttäytyminen on jo nyt kriminalisoitua ja poliisin tulee tarvittaessa puuttua siihen. Organisoitu rikollinen toiminta ja toisten ihmisten erilainen hyväksikäyttö on jo nyt rikollista.

Työryhmän ehdotukset ovat heikosti harkittu pyrkimys rajoittaa yhden väestöryhmän ja hädänalaisten ihmisten ihmisoikeuksia vain sen takia, että sen toivotaan "siivoavan" katukuvaa. Onko tämä oikeusvaltion toimintaa?

Ei ole juridisia tai muita perusteita kriminalisoida pahvimuki edessä kadulla istumista. Oikeusvaltiossa ei voida hyväksyä tällaista symbolista lainsäädäntöä, jolla käytännössä kriminalisoidaan köyhyyttä ja hädänalaisuutta. Kerjäämisen kriminalisoinnin rajanvedot olisivat oikeudellisesti lähes mahdottomia ja lainsäädäntö on tosiasiassa suunnattu, ihmisoikeuksien vastaisesti, yhtä väestöryhmää vastaan. EU on jo puuttunut lähes vastaavanlaiseen toimintaan Ranskassa, jonka toimintaa romanileirien karkottamisessa pidetään EU-oikeuden vastaisena.

Mitä sitten ainakin voidaan tehdä? Suomen pitää vaatia, että EU puuttuu romanien kohtaamaan järjestelmälliseen syrjintään ja että köyhyyden kierre katkaistaan. Euroopan parlamentti ja useat sen parlamenttiryhmät ovat vuosikausia vaatineet EU:n romanistrategiaa, mutta komissio ei ole vieläkään tehnyt esitystä. Sisäministeriön on osoitettava aktiivisuutta olemalla yhteydessä -komission ja jäsenvaltioiden suuntaan romanistrategian aikaansaamiseksi. Myös komissaari Olli Rehnin pitäisi vauhdittaa asiaa komissiossa.

On järjetöntä ja tehotonta yrittää ratkaista Euroopan laajuista ongelmaa poliisitoimilla yksittäisessä EU-maassa siirtämällä sitä toisiin jäsenmaihin. Ongelma ei tule ratkeamaan yksilöihin kohdistuvin pakkokeinoin. Asiaan on puututtava koko EU:n laajuisin sosiaalipoliittisin keinoin.

Järjestyslain tulkintaa häiritsevän kerjäämisen estämiseksi voidaan Vihreiden mielestä silti täsmentää, jos se on tarpeen. Häiritsevää kerjäämistä voi olla esimerkiksi ihmisten liikkumisen estäminen. Useimmiten kerjääminen ei kuitenkaan ole tällä tavalla häiritsevää.

Työryhmä puhuu organisoidusta kerjäämisestä, mutta ei esitä todisteita tällaisen organisoitumisen rikollisista yhteyksistä. Samaan aikaan on todettava, että esimerkiksi ihmiskauppa ja kiristäminen, mitä on epäilty esiintyvän, on jo nyt laitonta. Poliisi ei kuitenkaan ole tällaista käytännössä todentanut esiintyvän. Lainsäädäntötoimia ei tarvita siis tämänkään jo järjestyksessä olevan asian hoitamiseksi.

Mikä ajaa esimerkiksi Itä-Euroopan romanit istumaan kaduilla ympäri Eurooppaa - mafiako? Ei, vaan heidän elinolojensa järkyttävä tila Itä-Euroopassa. Kerjäämisen kriminalisointi on silmien sulkemista eikä ratkaise varsinaista ongelmaa: köyhyyttä. Ongelmat on ratkaistava niiden alkulähteellä.


______________________________________

Sisäasiainministeriön tiedote: Työryhmä ehdottaa kerjäämisen kieltämistä järjestyslailla, tavoitteena organisoidun kerjäämisen torjunta

Kerjäämisen kieltämistä selvittänyt työryhmä esittää järjestyslain muuttamista kerjäämisen ja laittoman leiriytymisen osalta. Lisäksi työryhmä esittää oikeusministeriölle kerjäämisen organisoinnin kieltämistä rikoslailla. Lainsäädäntömuutosten ja työryhmän ehdottamien muiden toimenpiteiden tavoitteena on organisoidun kerjäämisen ja siihen liittyvän kerjäläisten hyväksikäytön estäminen.

Yleisellä paikalla tapahtuvan toistuvan ammattimaisen kerjäämisen kieltämisellä säännöllisten tulojen hankkimiseksi, kerjäämisen organisoimisen kieltämisellä sekä leiriytymisen kiellolla voitaisiin työryhmän mukaan vaikeuttaa organisoitua kerjäämistä ja estää ennalta siihen liittyvien kielteisten ilmiöiden syntymistä.

Työryhmä jätti loppuraporttinsa keskiviikkona 6.10. sisäasiainministeri Anne Holmlundille.

Järjestyslailla ehdotetaan kiellettäväksi kerjääminen julkisella paikalla ja luvaton leiriytyminen

Työryhmän on arvioinut kerjäämisen kieltämistä Suomen järjestyslain kannalta. Suomi voi päättää kerjäämisen kieltämisestä perusoikeudet huomioiden kansallisella päätöksellä, koska tätä asiaa ei säädellä EU-oikeudessa tai kansainvälisillä sopimuksilla. EU-maista kerjäämisen kieltävää lainsäädäntöä on voimassa esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Irlannissa asiaa koskeva lakiesitys on parlamentin käsittelyssä. Työryhmän ehdotukset eivät puutu EU-kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen.

Työryhmän ehdottaa, että ns. ammattimainen kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää järjestyslailla. Kerjääminen on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kerjääminen on myös muuttunut aikaisempaa häiritsevämmäksi ja aggressiivisemmaksi.

Työryhmä toteaa, että kerjäämisen kieltämisellä vaikutettaisiin ennalta estävästi sellaiseen toimintaan, jossa käytetään hyväksi ihmisten hädänalaista asemaa. Erilaisiin häiriöihin ja rikollisuuteen puuttumattomuus voi luoda työryhmän mielestä pohjaa erityyppisen rikollisen toiminnan laajentumisella ja vakavoitumiselle. Työryhmä arvioi, että kerjäämisen kieltäminen vähentäisi Suomeen tulevien kerjäläisten määrää ja kerjäläisiin liittyvän organisoinnin, pakottamisen tai äärimuodoissaan ihmiskaupan kaltaisen toiminnan suuntautumista Suomeen.

Työryhmä ehdottaa, että järjestyslakiin sisällytettäisiin myös erityinen luvattoman leiriytymisen kielto. Leiriytymiskielto estäisi laittomien, rakenteiltaan ja paloturvallisuudeltaan puutteellisten majoitusalueiden syntymisen sekä kieltäisi kaikissa tilanteissa leiriytymisen tietyillä yksilöidyillä julkisilla paikoilla. Nykyisin useiden kymmenien henkilöiden luvattomissa leireissä asuu myös lapsia. Luvattomat leirit aiheuttavat pelkoa ja häiriötä leirien läheisyydessä.

Kerjäämisen organisoiminen tulisi kieltää rikoslaissa

Työryhmä esittää oikeusministeriölle, että rikoslaissa kriminalisoitaisiin kerjäämisen organisoiminen. Kerjäämisen organisoiminen (kerjäämisen edistäminen, kerjäämiseen ryhtymisen hyväksikäyttäminen taikka toisen kerjäämiseen vietteleminen tai painostaminen) tulisi säätää rangaistavaksi rikoslain 17 luvussa.

Kerjäämisen organisoinnin törkeä tekomuoto sisältäisi huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelun, rikoksen tekemisen erityisen suunnitelmallisesti, erityisen tuntuvan kärsimyksen aiheuttamisen sekä 18 vuotta nuoremman lapsen kohteena olemisen.

Rikollisjärjestöt käyttävät kerjäävien ihmisten hädänalaista asemaa hyväkseen. Kerjäämisen organisoinnin kriminalisoinnilla voitaisiin vaikuttaa myös kerjäämistä organisoiviin ja siitä taloudellisesti hyötyviin tahoihin. Tällä voitaisiin parantaa kerjäämistä harjoittavien henkilöiden asemaa. Osana ehdotettua toimenpidekokonaisuutta rikoslain muutoksilla voitaisiin estää ihmisten hyväksikäyttöön perustuvaa organisoitua kerjäämistä ja antaa viranomaisilla paremmat keinot puuttua ilmiöön.

Kerjäämisen organisoinnin mahdollisella kieltämisellä parannettaisiin kerjäläisten asemaa, koska ainakin osaan kerjäämistoimintaan liittyy kerjäläisten taloudellista hyväksikäyttöä. Kerjäläisiä järjestetään osittain organisoidusti Suomeen.

Ihmiskaupan uhrit tulisi pystyä tunnistamaan nykyistä paremmin

Työryhmän mielestä viranomaisten tulisi pystyä nykyistä paremmin tunnistamaan ihmiskaupan uhrit. Vuonna 2009 vain neljä tapausta eteni tuomioistuimeen ihmiskaupparikosepäilynä. Pieni määrä johtuu työryhmän mukaan ihmiskauppasäännösten vaikeaselkoisuudesta ja päällekkäisyydestä muiden tunnusmerkistöjen kanssa. Poliisilla ei Suomessa ole ollut perusteita tutkia kerjäämiseen liittyviä epäiltyjä rikoksia ihmiskaupparikoksina.

Työryhmä ehdottaa myös, että kerjäläisten lähtömaiden kanssa tehtäisiin yhteistyötä, jotta Suomen tilanteesta olisi oikeaa tietoa käytettävissä.

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Antti Pelttari ja siinä olivat edustettuna oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriön poliisi- ja maahanmuutto-osastot, Helsingin kaupunki sekä Helsingin poliisilaitos. Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ovat jättäneet työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen.

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/312010