HS: Suomi kouluttaa mutta ei työllistä

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Suomi kouluttaa mutta ei työllistä 6.10.2010

Suomalaiset menettävät vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, koska Suomessa koulutetut ulkomaalaiset eivät työllisty ja muuttavat muualle. Syinä tähän ovat muun muassa ulkomaalaisia kohtaan tunnetut ennakkoluulot sekä pikkutarkka takertuminen kielivaatimuksiin ja byrokratiaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) julkisti maanantaina raportin, jossa kuvataan koulutettujen ja ammattitaitoisten maahanmuuttajien vaikeuksia työllistymisessä.

Suomi on ulkomaisten opiskelijoiden suosiossa, sillä Suomea pidetään ympäristöltään puhtaana huipputekniikan maana, jossa opetus on tasokasta. Vaihto-opiskelijat mukaan luettuina Suomessa opiskelee vuosittain noin 23 000 ulkomaalaista.

Ulkomaalaisten kouluttaminen ei ole halpaa. Viime vuonna Suomessa valmistui eri oppilaitoksista lähes 2 000 ulkomaalaista. Jos jokaisen opiskelijan koko opiskeluajan keskimääräisiksi kustannuksiksi lasketaan noin 30 000 euroa, se merkitsee vuosittain noin 57 miljoonan euron sijoitusta ulkomaalaisiin opiskelijoihin.

Kun ulkomaalaiset opiskelijat aikanaan valmistuvat Suomessa ammattiin, heille on tarjolla työpaikkoja vain muutamissa suuryrityksissä. Useimmissa töissä vaaditaan täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka pääosa työstä tehtäisiinkin englannin kielellä.

Yliopisto- tai ammattitutkinnon suorittaneet ulkomaalaissyntyiset nuoret ovat sitä työvoimaa, jota Suomeen juhlapuheissa toivotaan. He ovat koulutettuja, nuoria, työkykyisiä ja -haluisia ja jo kiinnittyneitä suomalaiseen yhteiskuntaan. Työhön päästyään he maksaisivat veroina takaisin koulutuksen kustannuksia, kuten suomalaissyntyiset opiskelutoverinsakin.

Työtä hakiessaan ulkomaalaissyntyiset Suomessa koulutetut ihmiset törmäävät paitsi ennakkoluuloihin myös suomalaisten omiin verkostoihin, jotka ovat peräisin jo kouluajoilta. Työpaikat annetaan mieluummin vaikka vähemmän koulutetuille suomalaisille kuin maahanmuuttajille.

Evalle raportin tehnyt, puoliksi ulkomaalaistaustainen toimittaja perääkin etenkin pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä asennemuutosta ulkomaalaissyntyisen osaavan työvoiman palkkaamisessa. Yritysten pitäisi pystyä näkemään ulkomaalaissyntyinen työntekijä apuna kansainvälistymisessä ja verkostoitumisessa.

Kun taantuma nykyisten arvioiden mukaan on taittumassa ja tulevan vuosikymmenen aikana työvoimasta poistuu kymmeniätuhansia ihmisiä enemmän kuin suomalaisia on kasvamassa työikään, kansainvälisesti suuntautuneet ammatti-ihmiset ovat kullan arvoisia.