Verkkouutiset: Turvapaikkajohtajat: Tanska koettelee Schengenin rajoja

Verkkouutiset: Turvapaikkajohtajat: Tanska koettelee Schengenin rajoja 6.7.2011

Kainuun Sanomat: EU:n uusi turvapaikkavirasto aikoo yhtenäistää turvapaikkakäytännöt

Helsingin Sanomat: Kohti yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa 7.7.2011

EU yrittää luoda yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että Tanska testaa parhaillaan Schengen-alueen sietokykyä.

-Tanska koettelee tässä rajoja, Vuorio toteaa.

Tanska on alkanut tehdä rajoillaan ylimääräisiä tarkistuksia, vaikka Schengen-alueen sääntöjen mukaan ihmisten liikkumusta ei saa rajoittaa tällä tavoin.

Suomessa vieraillut Euroopan turvapaikkaviraston (EASO) pääjohtaja Robert Visser asettaa sanansa huomattavasti varovaisemmin.

-EU-komissio, joka valvoo sopimuksen noudattamista, ei ole arvioinut Tanskan tilannetta. Näin ollen en halua ottaa asiaan kantaa, Visser toteaa.

Vuorio myöntää, että myös Pohjois-Afrikan siirtolaisuudesta voi muodostua uhka Schengenille. Esimerkiksi Ranskassa vapaata liikkuvuutta on arvosteltu sen vuoksi, että Espanjasta ja Italiasta tulee Ranskaan afrikkalaisia maahanmuuttajia.

EASO aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sen tarkoitus on luoda EU-maille yhtenäinen turvapaikkapolitiikka.

-Hakijoita tulisi kohdella samalla tavoin riippumatta siitä, mistä maasta he hakevat turvapaikkaa, Visser sanoo.

Vuorion mukaan maiden välillä on nykyisin eroja, minkä voi helposti päätellä tilastoista.

Vuonna 2007 Ruotsi tiukensi Irakista saapuvien pakolaisten turvapaikan ehtoja. Hakijoiden määrä putosi heti, koska pakolaiset siirtyivät hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joissa ehdot ovat kevyemmät.

Vastaava ilmiö nähtiin Suomessa vuonna 2009. Silloin hallitus päätti, että irakilaiset saavat turvapaikan vain, jos he saapuvat Suomeen Irakin neljän vaarallisimman maakunnan alueelta. Suomenkin hakijoiden määrä putosi.

-Yhteisen turvapaikkapolitiikan kannalta olisi järkevää, että kaikilla olisi sama järjestelmä, Vuorio sanoo.

Osa EU-maista vastustaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, koska ne haluavat päättää hakijoiden kohtalosta omien sääntöjensä mukaan.

_________________________________________

Kainuun Sanomat: EU:n uusi turvapaikkavirasto aikoo yhtenäistää turvapaikkakäytännöt

Euroopan turvapaikkaviraston EASON pääjohtaja, hollantilainen Robert Visser vieraili keskiviikkona Suomessa esittelemässä EASOn lähiaikojen suunnitelmia. Helmikuussa perustettu EASO aloitti täyden toimintansa Maltalla kesäkuussa.

– Virasto on perustettu yhdenmukaistamaan turvapaikkakäytännöt siten, että sama turvapaikanhakija Suomessa tai Maltalla tai Kyproksella saa saman tuloksen, Visser luonnehti.

Turvapaikanhakijan mahdollisuudet myönteiseen päätökseen vaihtelevat nykyisin EU-jäsenmaissa. Yksi käytännön tavoite on kehittää yhteinen, lähtömaita koskeva maatietojärjestelmä.

– Turvapaikkaprosessissa on hyvin tärkeää pystyä arvioimaan, mitä lähtömaassa kuten Somaliassa tai Afganistanissa tapahtuu. Yhteinen tietopalvelu on askel kohti tasapuolista järjestelmää.

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan EASOlta toivotaan juuri tarkkoja analyyseja siitä, miten eri maista tulevia turvapaikanhakijoita eri Euroopan maissa päätöksentekovaiheessa kohdellaan.

– Se antaisi mahdollisuuksia hahmottaa paremmin kokonaisuutta.

Mallia on jo aiemmin kokeiltu tilapäisellä Irak-yksiköllä, joka selvitti irakilaisten turvapaikanhakijoiden taustoja ja heidän saamiaan päätöksiä eri EU-maissa.

Ei aloitteita Libya-kysymyksessä

Libyan kriisi on hiertänyt EU-maiden välejä. Italia ja Malta ovat vedonneet muihin EU-maihin avun saamiseksi. Miljoonasta Libyasta paenneesta ihmisestä noin 15 000 on tullut meriteitse Etelä-Eurooppaan ja kuormittanut maiden turvapaikkajärjestelmiä.

Toukokuussa Euroopan maat olivat luvanneet asuttaa noin 300 Pohjois-Afrikasta Maltalle saapunutta. Ainakin Saksa, Ranska, Slovenia, Puola, Unkari, Irlanti ja EU:n ulkopuolinen Norja ovat luvanneet asuttaa Maltalle paenneita. Suomi on toistaiseksi kieltäytynyt.

– Näemme, että toimintamalli voisi vain lisätä paineita siellä, kun syntyisi mahdollisuus seuraavaan sijoituspaikkaan, maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä sanoo.

Visserin mukaan EASO ei aio tehdä Libyan kysymyksessä aloitteita, vaan päätöksenteko esimerkiksi jäsenmaiden välisestä avusta on jäsenmaiden käsissä.
_________________________________________

Helsingin Sanomat: Kohti yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa

Suomessa vieraillut EU:n turvapaikka-asioiden tukiviraston johtaja Robert Visser kiitti Suomen kiinnostusta turvapaikkapolitiikkaa kohtaan.

Selvästi suurin osa EU-maista haluaa pysyä yhtenäisen turvapaikkapolitiikan takana, vakuutti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n johtaja Robert Visser keskiviikkona.

Uuden viraston toiminta on käynnistynyt kesäkuun puolivälissä. Hollantilainen Visser vieraili Helsingissä osana kaikkien EU-maiden pääkaupunkeihin ulottuvaa kierrostaan.

EASO:n kunnianhimoisena tavoitteena on yhtenäistää EU:n turvapaikkapolitiikkaan liittyviä käytäntöjä. Tehtävä alkaa vaikeaan aikaan: Tanska aloitti tiistaina tihennetyt rajatarkastukset.

Lisäksi Ranska ja Italia ajoivat kesäkuun lopussa läpi "turvamekanismin", joka sallii väliaikaiset rajatarkastukset erityistapauksissa. Syynä oli erityisesti pelko kasvavasta, Pohjois-Afrikasta Eurooppaan suuntautuvasta muuttovirrasta.

EU-komissio on jo varoittanut, että Tanskan rajatarkastukset saattavat olla vapaan liikkuvuuden takaavan Schengenin sopimuksen vastaisia.

Visser ei keskiviikkona suostunut ottamaan kantaa Tanskan tapaukseen.
"Yhtenäinen turvapaikkapolitiikka on EU-maiden ainoa vaihtoehto", hän kuitenkin sanoi.

Visserillä ei ollut tarjota rangaistuksia yhteisistä säännöistä lipeäville maille. Sen sijaan hän toivoo, että yhteistyön onnistumiset puhuisivat puolestaan.
"Alkuun näyttää siltä, että omaa tietään kulkevalla valtiolla menisi paremmin, mutta todellisuudessa se ei pidä paikkaansa."
"Kun turvapaikkakäytäntö on hyvin järjestetty, siitä on myös vähemmän ongelmia. Kreikan tilanne näyttää, mitä tapahtuu, kun turvapaikka-asioiden hoitamisessa ei ole onnistuttu. "

Kreikassa on jonossa noin 50 000 käsittelemätöntä turvapaikkahakemusta, ja suuri osa hakijoista on jäänyt kokonaan virallisen prosessin ulkopuolelle.

Tällä hetkellä turvapaikkapolitiikan oman tien malli näyttää leviävän Euroopassa. Politiken-lehti kertoi keskiviikkona, että myös Norja tahtoo tiukentaa tarkastuksia Ruotsin-rajallaan.

Norjan oikeusministeri Knut Storberget sanoi Norjan televisiolle antamassaan haastattelussa, että rajaviranomaisten määrää kasvattamalla Norja voi tehokkaasti vähentää Ruotsin puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden määrää.
Norja kuuluu Schengenin sopimukseen, vaikka ei olekaan Euroopan unionin jäsen.

Robert Visser kiitti Suomea kiinnostuksesta turvapaikkapolitiikkaa kohtaan.
Hänen mukaansa Suomi kulkee omissa turvapaikkakäytännöissään eurooppalaisessa valtavirrassa: Suomeen ei suuntaudu erityisen suuria muuttopaineita, ja perusasiat ovat kunnossa.

"Tiedän Suomessa käynnissä olevasta maahanmuuttokeskustelusta ja [kielteisistä] asenteista. Asenteiden muuttaminen on kuitenkin Suomen sisäinen asia."

Suomen maahanmuuttoviranomaiset toivovat EASO:lta apua erityisesti turvapaikanhakijoiden taustojen selvittämiseen.
"Analyyseja siitä, miltä alueilta turvapaikanhakijat tulevat, miten heitä lähtömaassa kohdellaan ja millaiset heidän taustansa ovat", Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio täsmensi.

EASO on aloittanut työnsä tavoitteenaan auttaa Kreikan kaoottisen turvapaikkatilanteen selvittämisessä. Kreikassa parhaillaan olevassa asiantuntijaryhmässä on mukana kaksi suomalaista.