Länsi-Suomi, pääkirjoitus: Tervetuloa, mutta vain töihin? 4.4.2012
Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on käyty aktiivisesti keskustelua siitä, onko maan henkinen ilmapiiri muuttunut jotenkin vähemmän suvaitsevaiseksi, maahanmuuttokielteiseksi vai peräti rasistiseksi.
Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa ovat kritisoineet erityisesti perussuomalaiset – toisinaan painavin asia-argumentein, toisinaan populistisin ja jopa vastenmielisin irtoheitoin.
Vastustajien mielestä perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa puolestaan ilmentää koventuneita arvoja, samoin kuin esimerkiksi monikulttuurisuutta arvostelevan Jussi Halla-ahon (ps.) mittava äänisaalis Helsingin vaalipiirissä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten maahanmuuttomielipiteet ovat melko kielteisiä. Maahanmuutto ei kuitenkaan ole suomalaisten mielestä mikään erityisen suuri asia eikä varsinkaan suuri yhteiskunnallinen ongelma. EU-kielteisyys, vakuusrahastot, köyhyys, tuloerojen kasvu ja työttömyys sen sijaan nähdään Suomen vakavimmiksi ongelmiksi, eikä ollenkaan syyttä.
Sami Borgin toimittaman kyselytutkimusaineiston perusteella suomalaiset suhtautuvat kielteisesti ajatukseen nykyistä laajamittaisemmasta maahanmuutosta. Kielteisyys maahanmuuttoon karisee jonkin verran, jos tänne tullaan tekemään töitä.
Ehkä yllättävintä tutkimustuloksissa oli se, että nuoret suhtautuivat kaikenlaiseen maahanmuuttoon aivan yhtä nihkeästi kuin vanhempien ikäpolvien edustajat, osin jopa nihkeämmin. Nuorille 18–30-vuotiaille vastaajille maailma on kuitenkin ollut aivan eri tavalla auki kuin vanhemmille.
Mistä nuorten varautuneisuus maahanmuuttoa kohtaan juontaa? Vaikea nuorisotyöttömyys saattaa olla yksi vastaus, samoin välillisesti talouskriisi. Jos työpaikkojen koetaan menevän suomalaisnuorilta ohi suun maahanmuuttajille, voi ärtymys nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan edelleen kasvaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että monesti maahanmuuttajat tekevät niitä töitä, joita suomalaiset eivät suostu tekemään tai sitten maahanmuuttaja tuo Suomeen sellaista osaamista, jota täällä on liian vähän.
Yksi tutkimustuloksista oli se, että poliittiseen vasemmistoon tai alimpiin tuloluokkiin itsensä sijoittaneet vastaajat suhtautuvat muita kielteisemmin työperäiseen maahanmuuttoon.
Valtiotieteiden tohtori Lauri Rapelin mukaan (TS alio 3.4.) erot olivat tässä kohtaa selviä ja tilastollisesti merkitseviä.