Yle: Maahanmuuttoryhmää luotsannut Eerola: PS:n kriittinen siipi erittäin tyytyväinen hallituksen linjaan

Yle: Maahanmuuttoryhmää luotsannut Eerola: PS:n kriittinen siipi erittäin tyytyväinen hallituksen linjaan 26.5.2015

Perussuomalaisten tulo hallitukseen ei kiristä oleellisesti maahanmuuttopolitiikkaa, arvioi väistyvä sisäministeri Päivi Räsänen. Kiintiöpakolaisten määrää ei aiota leikata. Mahdollisia perheenyhdistämisen kiristyksiä Räsänen pitää tarpeettomina.

Perussuomalaisten hallitukseen tulon on uumoiltu tiukentavan maahanmuuttopolitiikkaa. Puolue on muun muassa halunnut vähentää kiintiöpakolaisten määrää ja karsia maahanmuuton kustannuksia jopa 200–300 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola johti hallitusneuvottelujen maahanmuuton työryhmää. Hänen mukaansa sen linja kelpaa myös perussuomalaisten maahanmuuttokriittiselle siivelle.

– Erittäin hyvin on tyydyttänyt. Se palaute, mitä olen saanut satamäärin, on ollut hirmuisen kannustavaa, Eerola kertoo.

Väistyvä sisäministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen katsoo, että uusi hallitus ei oleellisesti tiukenna maahanmuuttoa hallitusneuvottelijoiden linjausten perusteella.

– Meidän maahanmuuttopolitiikkamme on juuri sitä tiukkaa, hallittua ja humaania. Olen sitä mieltä, että tuo hallitusohjelmakirjaus, joka on Sipilän hallituspohjan toimesta kaavailtu, jatkaa tätä samaa linjaa, Räsänen arvioi.

Kiintiöpakolaisten määrää ei leikata

Hallitusneuvottelijat sopivat, että ”kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon”. Pakolaismäärän leikkaamista ei kirjattu.

– Nyt kun muodostetaan hallitusta, niin siinähän ei mikään puolue mene oman vaaliohjelmansa mukaan pelkästään, Juho Eerola selittää.

Tänä ja viime vuonna kiintiöpakolaisten määrä on ollut 1 050. Sitä ennen se oli vuosia 750. Määrää ovat kasvattaneet Syyrian pakolaiset.

– Siihen ei ole kirjattu mitään täsmällistä lukua, vaan että ainakin viime vuosien tasolla ja viime vuosina pakolaiskiintiö Suomessa on ollut 750–1 050, Eerola toteaa.

EU:sta painetta pakolaismäärän nostoon

EU:n komissio kaavailee, että EU-maat voisivat vastaanottaa nykyisen 5 500 kiintiöpakolaisen sijasta 20 000 pakolaista vuodessa. Suomen osuus siitä olisi 300. Suomi kuuluu EU-maihin, jotka ottavat suhteellisesti eniten kiintiöpakolaisia.

Perussuomalaisten Eerolan mukaan Suomen taakanjako on sisällytetty hallitusneuvottelijoiden linjaukseen kiintiöpakolaisten määrästä eikä sen päälle ole tulossa lisää.

– Tämä meidän luoma paperi pitää sisällään sen, että kun olemme ottaneet kiintiöpakolaisia, niin me jatkossakin otamme kiintiöpakolaisia, niin siltä osin me kannamme vastuun tästä kansainvälisestä tilanteesta.

Sisäministeri Räsäsen mukaan sama linja oli myös Kataisen hallituksella. Hän tyrmää sen pohjalta myös EU-komission tuoreet kaavailut Välimeren turvapaikanhakijoiden siirroista EU:n sisällä. Suomen osuus 40 000 turvapaikanhakijasta olisi noin 700.

– Suomen kanta on ollut, että emme hyväksy turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja, Räsänen sanoo.

Perussuomalaiset: Kiristyksiä perheenyhdistämiseen

Perussuomalaisten Eerola ja Jussi Halla-aho ovat pitäneet merkittävimpänä hallitusneuvottelujen kirjausta perheenyhdistämisistä. Niiden kriteereitä aiotaan tarkentaa EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti.

– Se käytännössä tarkoittaa sitä, että voidaan asettaa kielitaito- ja toimeentulovaatimuksia, Juho Eerola selittää.

– Kyllä minä pidän niitä henkilökohtaisesti erittäin merkittävinä. Nythän suurin väylä tulla Suomeen on tällaiset perhesyyt. Että ensin on tullut joku muu jollain muulla syyllä ja sittemmin tulee iso perhe perässä.

Perussuomalaiset haluavat, että perheenyhdistäjien toimeentuloedellytystä laajennettaisiin. Pakolaisiin sitä ei voida kuitenkaan ulottaa EU-direktiivin pohjalta.

– Mutta täytyy muistaa, että monesti on tultu samoilta alueilta samoista maista, vaikka ei ole edes saatu tätä pakolaisstatusta. Kyllä niitä on tullut tuhansia vuosittain, Eerola arvioi.

Räsänen: Kiristykset jo purreet

Sisäministeri Räsäsen mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämiset ovat pudonneet dramaattisesti jo aiempien kiristysten vuoksi. Tämä joukko koostuu pääosin pakolaisista ja pakolaisalueilta maahan tulevista.

– Vuonna 2011 kansainvälistä suojelua saaneet henkilöt tekivät yli 2 000 perheenyhdistämishakemusta ja nyt viime vuonna näitä hakemuksia tehtiin vain 670, että se on kolmannekseen pudonnut, Räsänen kertoo.

Määrää on vähentänyt erityisesti se, että perhettä ei voi enää koota Suomesta käsin, vaan perheenjäsenen täytyy itse jättää hakemus ulkomailla Suomen suurlähetystöön. Esimerkiksi somalialaisten tulee matkustaa Etiopiaan tai Keniaan.
Räsänen muistuttaa, että ylivoimaisesti suurin osa perheenyhdistämisistä on Suomeen töihin tulleiden tekemiä. Kansainvälistä suojelua saavat henkilöt tekivät viime vuonna alle 10 prosenttia kaikista hakemuksista.

Kataisen hallitus selvitti perussuomalaisten nyt ajamia kiristyksiä perheenyhdistämiseen. Räsäsen mukaan toimeentuloedellytystä ei pakolaisten ohella voida ulottaa myöskään toissijaista suojelua saaviin Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusteella.

Toimeentulovaade voisi tulla vain niin sanottua humanitaarista suojelua saaville maahantulijoille. Se joukko on kuitenkin hyvin pieni. - Meillä viime vuonna annettiin 4 humanitaarista lupaa ja edellisvuonna 11, Räsänen kertoo.

– Itse en näe, että sillä että me otamme perheenyhdistämisdirektiivistä ne mahdollisuudet, joissa olisi mahdollisuus tiukentaa tätä perheiden yhdistämistä, niin että sillä saataisiin juurikaan kustannussäästöjä, sisäministerin tehtävät jättävä Räsänen arvioi.

Maahanmuuton kustannuksissa iso haitari

Perussuomalaiset ovat esittäneet, että maahanmuuton kustannuksia karsittaisiin 200–300 miljoonalla eurolla. Puolueen hallitusneuvottelija Juho Eerola uskoo, että perheenyhdistämisen kiristyksillä saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä.

– Maahanmuuton kustannukset yleisesti ottaen on arvioitu noin 700 miljoonaan vuosittain ja kyllä iso osa siitä on näitä perheenyhdistämisen kautta tulleita, hän arvioi.

700 miljoonan kustannukset on laskenut perussuomalaisten oma ajatuspaja. Toisenlaisiakin lukuja on esitetty. OECD arvioi vuonna 2013, että Suomi jää plussalle maahanmuutosta työperäisen maahanmuuton ansiosta.

Hallitusneuvottelijat sopivat, että maahanmuuton kustannuksista tehdään riippumaton selvitys. Maahanmuuton kustannusten leikkaamisesta ei tehty kirjausta.

Päivi Räsänen ihmettelee, miten maahanmuutosta voitaisiin leikata perussuomalaisten esittämiä satoja miljoonia, kun valtion budjetissa on maahanmuuton suoria menoja vajaat 300 miljoonaa euroa.

– Ellei sitten kotouttamisrahoja kerta kaikkiaan leikattaisi tai kiintiöpakolaisten ottaminen lopetettaisiin kokonaan.

Aiheesta lisää tiistaina Ajankohtaisessa kakkosessa TV2:ssa klo 21