Uusi Suomi: Päivi Räsänen löi luvut pöytään: ”Miten perussuomalaiset aikoo lunastaa lupauksensa?”

Uusi Suomi: Päivi Räsänen löi luvut pöytään: ”Miten perussuomalaiset aikoo lunastaa lupauksensa?” 12.5.2015

Väistyvän sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikka on jo niin tiukkaa ja hallittua, että hallitukseen matkalla olevilla perussuomalaisilla tulee olemaan vaikeuksia toteuttaa puheitaan sen kiristämisestä.

– En tiedä, mikä se on se kohta, mistä perussuomalaiset haluaisi tiukentaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa nykyisestä. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen tulos sieltä [hallitusneuvotteluista] tulee, Räsäsen sanoo Uudelle Suomelle.

Hallitusneuvotteluiden maahanmuuttoryhmältä ja muilta erillistyöryhmiltä odotetaan jo tänään esityksiä hallitusohjelman linjauksista.

Suurin osa Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä on muuta kuin humanitääristä maahanmuuttoa, jota on vain noin kahdeksan prosenttia kaikesta maahanmuutosta. Humanitäärinen maahanmuutto puolestaan jakautuu kiintiöpakolaisuuteen ja turvapaikanhakumenettelyyn.

Räsänen huomauttaa, että viime vuonna Suomi myönsi turvapaikan noin 1300 henkilölle kaikkiaan noin 4000 turvapaikanhakijasta.

– Jos ajatellaan sen [turvapaikanhakumenettelyn] tiukentamista, niin meitä sitoo Geneven pakolaissopimus ja EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä. En näe, että siinä olisi tiukentamisen varaa, ellei irrottauduta ihan kansainvälisistä pakolaissopimuksista, Räsänen sanoo.

Kiintiöpakolaisia Suomi puolestaan on ottanut vuosittain noin 750. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiötä on nostettu 1050:een.

– Se on oikeastaan ainoa asia, missä maahanmuuttopolitiikkaa voidaan tiukentaa, jos kiintiöpakolaisten määrää halutaan vähentää, Räsänen sanoo.

Se olisi Räsäsen mielestä paha virhe.

– Kiintiöpakolaisjärjestelmä on kaikkein hallituin tapa auttaa hädässä olevia. Kiintiöpakolaisia otetaan suoraan pakolaisleireiltä eli valikoidaan ne todellisessa hädässä olevat. Turvapaikanhakemisjärjestelmä, jossa tullaan maahan erilaisia laittomia reittejä, on paljon hallitsemattomampi systeemi ja ihmisten kannalta hyvin vaarallinen. Tiedämme, että esimerkiksi lähiaikoina on 5000 ihmistä hukkunut Välimereen – sitä järjestelmää ei kannata ruokkia, Räsänen sanoo.

– Kiintiöpakolaisjärjestelmässä apu kohdistuu kaikkein heikommassa asemassa oleviin, joilla ei edes olisi mahdollisuutta lähteä näille kalliille, laittomille matkoille.

Hallitusneuvottelija Juha Sipilä (kesk.) onkin linjannut, että kiintiöpakolaisten määrää ei tulla vähentämään. Tämä kaventaa Räsäsen mukaan maahanmuuttopolitiikan tiukennusvaran lähes olemattomiin hallitusneuvotteluissa.

– Minä mietin, millä tavalla perussuomalaiset aikovat lunastaa sen vaalilupauksensa? hän kysyy.

Jäljellä on esimerkiksi kotouttamistoiminnan noin 200 miljoonaa euroa per vuosi, mutta Räsäsen mukaan sen supistamisessa ei olisi mitään järkeä perussuomalaisittainkaan.

– Se, että pystytään opettamaan kieltä niille, jotka saavat oleskeluluvan, on hyvän kotouttamispolitiikan edellytys. Ja perussuomalaisetkin on vaatinut parempaa kotouttamispolitiikkaa, eli tuskin he siitä haluavat leikata.

Taakanjako EU-maiden kesken?

Yksi hallitusneuvotteluissa esiin nouseva asia on Sipilän mukaan EU-komissiolta odotettava esitys pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden tasapuolisemmasta jakamisesta Euroopan unionin maiden kesken. Ruotsalaislehtien mukaan komissio tulee esittämään 20 000 pakolaisen kiintiötä, joka jaettaisiin EU-maiden kesken, mutta mahdollisesti myös Etelä-Eurooppaan kohdistuvan turvapaikanhakijoiden aallon jakamista jollain tavoin.

Räsänen korostaa, että Suomi on vastustanut turvapaikanhakijoiden ”jakamista” Etelä-Euroopasta muihin jäsenmaihin.

– Itse en kannata sitä eikä Suomi ole kannattanut sitä, sisäministeri sanoo.

– [EU:n] oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvoston kokouksissa ei itseasiassa yksikään EU-maa ole sitä ideaa varsinaisesti kannattanut, koska se todennäköisesti vain lisäisi vetovoimatekijöitä. Jos esimerkiksi Italiasta alettaisiin jakamaan näitä turvapaikanhakijoita muihin maihin, niin Italiaan kohdistuisi valtava paine ja ihmissalakuljettajat toisivat huonokuntoisilla laivoilla entistä enemmän ihmisiä, Räsänen arvioi.

– Se todennäköisesti pahentaisi vain tilannetta, koska vetovoimatekijä muodostuisi niin voimakkaaksi.

Räsänen tekeekin puheissaan selväksi jaon kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välille. Aiemmin korostitte, että pakolaisleireiltä tulevat kiintiöpakolaiset ovat todellisessa hädässä ja kaikkein heikoimpia. Allekirjoitatteko maahanmuuttokriitikoiden havainnon Välimeren venepakolaisia koskevista valokuvista, että tulijat ovat lähinnä nuoria miehiä?

– Ovathan he enimmäkseen nuoria miehiä. On joukossa myös naisia ja lapsia, mutta koska venematkoille päästäkseen joutuu maksamaan todella paljon rahaa, on selvää, että köyhimmillä ja heikoimmassa asemassa olevilla ei ole varaa eikä mahdollisuutta pyrkiä näille reissuille, Räsänen vastaa.

–Eniten apua tarvitsevat ovat pakolaisleireillä, joissa on tällä hetkellä kaikkiaan 38 miljoonaa ihmistä maailmassa.

Räsänen uskoo, että komission ehdotus ei toteudu, jos siihen sisältyy turvapaikanhakijavastuun jakaminen jäsenmaiden kesken.

– Komission ehdotus on komission ehdotus, mutta päätös tehdään Eurooppa-neuvostossa. En usko, että se tulee menemään läpi ja menestymään, jos komissio esittää turvapaikanhakijoiden jakamista muihin EU-maihin. Se on huono ehdotus, jota Suomi on ihan selkeästi vastustanut, hän sanoo.

Sen sijaan spekuloitu esitys EU:n 20 000 kiintiöpakolaisesta olisi Räsäsen mukaan hyvä. EU-maat, joista vain 14 ottaa kiintiöpakolaisia, ottivat viime vuonna yhteensä vain 5500 kiintiöpakolaista, joista Suomi otti jopa tuhat.

– 20 000 kiintiöpakolaista kuulostaa mielestäni aika järkevältä määrältä, jos verrataan Yhdysvaltain lähes 70 000 kiintiöpakolaiseen vuodessa, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan EU:n yhteinen kiintiöpakolaisten lisäys ei välttämättä lisäisi Suomen pakolaismääriä, koska Suomen noin tuhat kiintiöpakolaista on suhteellisesti huomattavan korkea määrä EU-maiden joukossa.

– Huomio kohdistuisi niihin maihin, jotka eivät tällä hetkellä ota kiintiöpakolaisia lainkaan, Räsänen sanoo.

Juhana Vartiainen ja Juho Eerola neuvottelevat – mitä tulee ulos?

Räsänen kertoo Uudelle Suomelle seuraavansa mielenkiinnolla, millaisia linjauksia syntyy hallitusneuvotteluiden maahanmuuttopoliittisessa työryhmässä. Ryhmässä istuvat työperäisen maahanmuuton reipasta lisäämistä kannattava taloustieteilijä Juhana Vartiainen (kok.) sekä maahanmuuttokriitikko Juho Eerola (ps.).

Perussuomalaiset vaatii ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan säilyttämistä, keskusta ja kokoomus sen poistamista.

– Epäilen, että sieltä tulee ratkaisuksi, että saatavuusharkintaa jollain tapaa lievennetään, mutta ei poisteta kokonaan, Räsänen pohtii.

–Ei tässä oikeastaan voi olla muusta kysymys kuin jonkinlaisesta kompromissista tässä saatavuusharkinnassa.

Voisiko kehitysavun leikkaaminen olla kompromissi, jolla tultaisiin vastaan perussuomalaisia? Kokoomus linjasikin jo vaalien alla kehitysavun supistamisesta.

Räsänen toteaa, että ”kehitysapuhan ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, ei siinä ole maahanmuutosta kysymys”.

– Mutta oletan, että kehitysavusta tällä hallituspohjalla leikataan, hän sanoo.