Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto vastasi Venäjällä synnytettyyn kohuun: Ukrainassa voi olla turvallisesti evakkona 27.5.2015
Suomi on antanut Ukrainan sota-alueelta kotoisin oleville pääosin kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, sillä heillä on mahdollisuus asua turvallisesti Ukrainan muilla alueilla, Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona.
Maahanmuuttovirasto kommentoi asiaa, sillä Venäjän viestimissä on levinnyt tällä viikolla uutinen Suomen aikeista käännyttää Itä-Ukrainasta sotaa paenneita Ukrainaan. Asiasta ovat uutisoineet myös valtakunnalliset televisiokanavat, kuten valtakunnallinen NTV.
Maahanmuuttovirasto kuitenkin sanoo, ettei se voi kommentoida yksittäisten turvapaikanhakijoiden tapauksia, sillä ne ovat lain mukaan salaisia.
Venäjän mediassa esillä olleessa tapauksessa on kyse naisesta ja tämän pojasta, jotka pakenivat Itä-Ukrainasta viime vuonna naisen sukulaisten luo Suomeen. Median mukaan naisen mies liittyi Venäjän tukemien kapinallisten joukkoihin Itä-Ukrainassa.
Alueella alkoi runsas vuosi sitten sota, kun asemiehet valtasivat itäukrainalaisten kaupunkien hallintorakennuksia. Myöhemmin kapinalliset julistivat alueelle niin sanotut kansantasavallat. Sota on jatkunut helmikuussa solmitusta tulitauosta huolimatta.
Venäjän mediassa esillä ollut perhe on kotoisin Donetskin maakunnan siltä alueelta, joka ei ole kapinallisten hallussa.
NTV:n mukaan nainen ja poika pakenivat kotoaan, "kun Ukrainan väkivaltakoneisto aloitti sotatoimet Donetskin alueella". Venäläiskäsityksen mukaan he siis pakenivat Ukrainasta Ukrainan hallituksen toimintaa. Siksi Venäjällä synnytetyn kohun keskiössä on se, että nainen ja poika oltaisiin käännyttämässä Kiovaan.
Maahanmuuttoviraston mukaan Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 302 ihmistä. Tänä vuonna hakemuksia on tullut keskiviikkoon mennessä 24.
Sodan vuoksi kotoaan on paennut YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan ainakin 1 300 000 ihmistä sota-alueelta muualle Ukrainaan. Lisäksi Venäjän mukaan Venäjälle on paennut yli 600 000 ihmistä Itä-Ukrainasta.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan Donetskin ja Luhanskin alueilla turvallisuustilanne on huono, mutta muualla Ukrainassa siviileillä ei ole vaaraa.
"Konfliktialueelta on paettu sisäisesti, siis muualle Ukrainan alueelle", Repo kertoo.
"Kun se on mahdollista, meiltä ei silloin saa lupaa", hän sanoo.
Revon mukaan ei ole todisteita, etteivätkö myös kapinallisten sukulaiset olisivat voineet elää turvallisesti Ukrainan rauhallisemmilla alueilla.
"Ukrainan valtion harjoittamasta vainosta omia kansalaisiaan kohtaan ei ole todisteita."
Repo sanoo, että kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään yksilöllisesti. Suomi voi myöntää humanitääristä suojelua Itä-Ukrainan huonon turvallisuustilanteen perusteella, mutta silloin hakijalla ei voi olla mahdollisuutta sisäiseen pakolaisuuteen omassa maassaan.
"Viime vuonna kolme ukrainalaista sai oleskeluluvan humanitäärisen suojelun perusteella", Repo kertoo.