HS: Vaatimaton linjaus maahanmuutosta

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Vaatimaton linjaus maahanmuutosta 21.5.2015

Ulkomaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on kaksinkertaistunut alle kymmenessä vuodessa.

Suomalaisissa korkeakouluissa on nyt noin 20 000 tutkintoon tähtäävää ulkomaista opiskelijaa, joista suunnilleen puolet on ammattikorkeakouluissa ja puolet yliopistoissa. Monista heistä on tulossa juuri niitä erityisosaajia, joita tulevan hallituksen maahanmuuttopoliittisten linjausten perusteella halutaan muuttavan Suomeen pysyvämminkin.

Tähänastiset tiedot kertovat, että Suomi ei pidä näistä opiskelijoista kovin hyvin kiinni: vajaa puolet valmistuneista saa töitä Suomesta valmistumisensa jälkeen. Noin kolmannes muuttaa opintojen jälkeen pois Suomesta.

Jotain on sentään tehty, mutta ei riittävästi. Tutkinnon suorittaneet ulkomaiset opiskelijat saavat huhtikuun alusta lähtien työnhakua varten oleskeluluvan, joka on voimassa aiempaa pidempään. Töitä saa etsiä Suomesta nyt vuoden ajan aiemman puolen vuoden sijaan.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa tehdyt linjaukset ovat vielä ylimalkaisia. Tarkoituksena on kuitenkin ottaa käyttöön lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.

Edelleen ohjelmalinjausten mukaan näitä opiskelijoita kannustettaisiin opintojen jälkeen jäämään Suomeen "esimerkiksi verovähennysoikeudella". Tarkoituksena siis ilmeisesti olisi, että maksetut lukukausimaksut voisi vähentää verotuksessa jonkin tietyn ajan – esimerkiksi viiden vuoden – kuluessa.

Lukukausimaksut todennäköisesti vähentävät ainakin ensi alkuun Suomeen tulevien opiskelijoiden määrää. Jos porkkanaksi liitetään verovähennys, yhdistelmä voi silti olla pidemmän päälle toimiva. Ainakin sitä kannattaisi kokeilla.

Keskusta ja kokoomus olivat kumpikin vaaliohjelmissaan valmiita muuttamaan ulkomaisen työntekijän työlupajärjestelmää, mutta perussuomalaisten takia hallitusohjelmaan näyttää päätyvän vain vaatimaton linjaus.

Tuleva hallitus pitää työperäistä maahanmuuttoa "myönteisenä", mutta hallitus odottaa sen tapahtuvan itsestään, ilman erityisempää edistämistä – ja mielellään vielä niin, että tänne tulisi etenkin hyväpalkkaisia erityisosaajia. Toivoa toki saa.

EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset voivat tehdä työtä Suomessa työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti, mutta tämä ei koske EU:n ja Etan ulkopuolelta tulevia eli esimerkiksi venäläisiä, ukrainalaisia, kiinalaisia tai intialaisia. Heitä varten työluvissa on yhä kaksiportainen käytäntö, jota hallitus näyttää haluavan jatkaa.

Nykykäytännön mukaan te-toimisto arvioi työntekijän oleskelulupaa käsitellessään, onko Suomessa vastaavaa työvoimaa työmarkkinoilla. Jos työvoimaa ei ole saatavilla, työlupa voidaan myöntää – mutta se on vasta osapäätös. Lopullisen päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto, yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Periaatteessa työnantajille on luvattu, että työntekijän oleskelulupa saadaan viedyksi byrokratian rattaiden läpi neljässä kuukaudessa. Käytännössä viranomaisten on ollut työlästä pysyä tavoitteessa, mikä antaa ainakin rekrytoiville yrityksille viestin, että työperäistä maahanmuuttoa ei tosissaan haluta edistää.

Byrokratia on paikoitellen jo nyt kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Työvoiman saatavuusharkinnasta on ollut pakko poiketa aloittaisesta työvoimapulasta kärsivällä Uudellamaalla, jossa muun muassa terveydenhoitoalan ammattilaiset, siivoojat ja ravintolatyöntekijät saavat työluvan muita helpommin.

Jo Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallitus yritti luopua saatavuusharkinnasta ja pidentää työntekijän oleskeluluvan viiteen vuoteen. Hanke raukesi. Rakenneuudistuksia pohtiva tuleva hallitus voisi toimintasuunnitelmassaan palata asiaan.