Svenska Yle: Karin Creutz: Osmakligt att räkna pengar när flyktingars liv är i fara 21.5.2015
Se mitä nyt tapahtuu Välimerellä, on suuri ihmisoikeuskatastrofi, sanoo sosiologi ja tutkija Karin Creutz.
– Kuitenkin katastrofia on käsitelty paljolti taloudellisin termein ja on keskusteltu rajavalvonnan tehostamisesta. Sen sijaan pitäisi puhua enemmän ihmisoikeuksista ja että on kyse ihmisistä, jotka etsivät ihmisarvoista elämää. Nämä ihmiset yrittävät paeta konflikteja, sotia ja katastrofeja.
Mikä on Suomen vastuu tässä?
– Suomellahan on globaali vastuu, mutta valitettavasti vain tietyt maat ovat pakotettuja kantamaan raskaimman taakan, sellaisen maat, joilla ei ehkä ole edellytyksiä siihen, kun taas Suomi kantaa suhteellisesti katsottuna hyvin, hyvin vähän vastuuta.
Monia huolestuttaa, millaista pakolaispolitiikasta tulee tulevalla hallituskaudella. Miten sinä näet tilanteen?
– Välimeren tragedian pitäisi herättää yhteiskunnallista keskustelua, jossa myös poliitikkojen pitäisi kantaa vastuuta. Pitäisi keskustella sitä, kuinka Suomi osallistuu, mutta valitettavasti on käynyt niin, että talousdiskurssi on vallannut koko keskustelun.
Eikö saa ollenkaan puhua, kuinka paljon pakolaiset maksavat?
– Toki saa puhua mistä haluaa, kuten olemme viime aikoina nähneet. On sitten toinen asia, mistä näkökulmasta eri asioita kannattaa käsitellä. Tapa jolla keskustelua on käyty, johtaa itsessään negatiivisiin seurauksiin. Se on johtanut negatiiviseen asenneilmapiiriin, jossa tietyt ihmiset esitetään taakkana, ja meillä on käsityksiä, jotka perustuvat stereotypioihin. Tällainen johtaa rakenteelliseen syrjintään.
– Maahanmuuttajien on tullut vaikeammaksi päästä työelämään, koska yhteiskunnassa on niin paljon ennakkoluuloja. Ja tämä taas johtaa marginalisoitumiseen ja segregoitumiseen, josta tulee pitkällä tähtäimellä taloudellinen rasitus.
–Jos asiaa lähestyy toisesta näkökulmasta, ja puhutaan esimerkiksi huoltosuhteesta, kaikki Suomeen muuttavat ovat voimavara. Suomi yksinkertaisesti tarvitsee enemmän työikäisiä ihmisiä. Kotoutuvat ja työelämään osallistuvat pakolaiset voidaan siis nähdä investointina.
Johtaako pakolaisten vastaanotto plussalle vai miinukselle?
– Ihmisten kustannusten kirjaaminen on varsin mauton näkökulma. Emmehän me puhu myöskään demokratian, oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien tai lastensuojelun kustannuksista, vaan kyse on yksinkertaisesti moraalisista ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä. Mutta jos kuitenkin halutaan pohtia, mikä kannattaa ja mikä ei, on kaikessa kyse siitä, kuinka hyvin kotouttaminen onnistuu. Kun onnistutaan hyvin, kotouttaminen voidaan nähdä investointina.
Illan Obs debattissa pakolaispolitiikasta keskustelevat kansanedustajat Pekka Haavisto, vihreät, Peter Östman, KD ja projektipäällikkö Arno Tanner Maahanmuuttovirastosta. Rikhard Husu johtaa keskustelua. (käännös)