Lapin Kansa, pääkirjoitus: Vieras ei ole uhka, vaan mahdollisuus 25.5.2015
Vain kolme lappilaiskuntaa vastaanottaa kiintiöpakolaisia, vaikka valtaosa kunnista kärsii muuttotappiosta.
Kuusamo teki paikallista historiaa päättäessään ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Samalla Koillismaan pääkaupunki liittyi harvojen pohjoissuomalaiskuntien joukkoon, joka haluaa auttaa hätään kotimaassaan joutuneita ihmisiä uuden elämän alkuun.
Päätös ei ollut yksimielinen. Kiintiöpakolaisten tuloa vastustaneet perustelivat kantaansa erilaisilla, etupäässä perusteettomilla peloilla.
Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta löytyy nyt viisi kuntaa tai kaupunkia, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Lapissa tällaisia paikkakuntia on kolme: Rovaniemi, Kemi ja Tornio.
Asia on ollut esillä useammissa kunnissa, joista valtaosa on päätynyt kielteiseen kantaan. Viimeksi näin kävi Pellossa, missä kunnan kyselyssä enemmistö kuntalaisista vastusti pakolaisten tuloa.
Suomen reilusta 300 kunnasta alle 40 vastaanottaa pakolaisia, joita saapuu maahan tänä vuonna noin tuhat. Auttamisen halu on hiipumaan päin, ja yhä useampi kunta valikoi autettavansa. Osa tulijoista joutuu odottamaan sijoituspaikkaansa jopa vuosia.
Harva kunta on sitoutunut jatkuvaan pakolaisten vastaanottamiseen. Yksi positiivisista poikkeuksista on Rovaniemi, jonka pakolaisovet ovat olleet auki vuodesta 1989.
Pakolaisten vastaanottaminen on vapaaehtoista. Valtio maksaa kunnille pakolaisista koituneet kulut kolmen vuoden ajan.
Pakolaisten vastaanottamiseen liittyy paljon tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. Moni sekoittaa kiintiöpakolaisen turvapaikanhakijaan, eikä tiedä, että pakolainen on tullut maahan valtion määrittelemän kiintiön puitteissa. Tulijoiden pelätään aiheuttavan harmeja, vievän paikallisilta työt ja tulevan muutenkin kalliiksi.
Asenneilmapiiriä on syytä hämmästellä tilanteessa, missä useimpien pohjoisen kuntien asukasmäärä on laskussa ja ikärakenne nousussa. Niissä on huutava pula perheellisistä, työikäisistä ja -haluisista ihmisistä, joita kiintiöpakolaiset pääosin ovat.
Tulijat pitäisi nähdä kunnissa mahdollisuutena, eikä uhkana. Lappi tarvitsee kehittyäkseen kaikki asukkaansa, myös muualta tulleet. Pakolaiset ovat sopeutumisen ammattilaisia, jos heille vain annetaan siihen tilaisuus.