tiistai 26. toukokuuta 2015

Yle: Katso, miten kodittomat romanit majoittuvat vapaaehtoisen kotona Kalliossa

Yle: Katso, miten kodittomat romanit majoittuvat vapaaehtoisen kotona Kalliossa 26.5.2015
Yle: Calin Joan nousi kadulta työelämän syrjään kiinni

Helsinkiin odotetaan kesäksi noin neljääsataa uutta romania. Melkein mikä tahansa työ kelpaa heille. Monet kuitenkin päätyvät kerjäämään kaduille, koska työtä ei löydy. Helsingissä on muutamia auttamishaluisia yksityishenkilöitä, jotka ottavat romaneja kotiinsa yöpymään.

Kävimme Pirjo Hongiston kotona Kalliossa katsomassa, miten hän majoittaa romaneja pienessä kaksiossaan. Hongiston luona on asunut useita kymmeniä romaneja jo vuosien ajan. Osa on palannut kotiinsa, osa on jäänyt Suomeen asumaan.

Nyt Hongiston asunnossa asuvat Marian Tocila ja Neculai Tudose ottaisivat mitä tahansa työtä vastaan.

Tocila on viettänyt Suomessa vasta pari viikkoa. Romanian lisäksi hän puhuu englantia. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa autonkuljettajana. Hän toivoo, että voisi lähettää rahaa lapsilleen Romaniaan.

Tudose on ollut Suomessa jo muutaman vuoden ja puhuu sujuvasti Suomea. Hän on tehnyt erilaisia pätkätöitä ja opiskellut. Kotimaassaan hän on suorittanut muurarin ammattitutkinnon.

Asunnossa on myös Daniel Aleman, joka menetti toisen jalkansa Romaniassa työtapaturmassa. Nyt hän kerjää Itäkeskuksessa.

Nämä miehet osaavat lukea ja kirjoittaa, mutta Hongisto on tavannut myös useita luku- ja kirjoitustaidottomia romaneja, joita hän on itse opettanut.

Lukutaidottomista tulee väistämättä syrjäytyneitä yhteiskunnassa. Hongisto haaveilee Romani-instituutin perustamisesta, jonka avulla opetusta annettaisiin sekä Suomessa että romanien kotimaassa.


__________________________________

Yle: Calin Joan nousi kadulta työelämän syrjään kiinni

Romaniasta tullut Calin Joan ponnisti katusoittajasta päiväkotiharjoittelijaksi. Hän on hyvä esimerkki siitä, että kun auttavaisia ihmisiä löytyy, elämä voi saada inhimillisen suunnan.

Romaniasta tullut Calin Joan ponnisti katusoittajasta päiväkotiharjoittelijaksi. Hän on hyvä esimerkki siitä, että kun auttavaisia ihmisiä löytyy, elämä voi saada inhimillisen suunnan.

Calin Joan ei kotimaassaan Romaniassa joutanut enempiin koulunkäynteihin. Jonkinlaisia töitä piti paiskia jo 7-vuotiaasta asti. Lapsuus vierähti leirissä. Elämä oli kaikin puolin köyhää.

Kun sana kantautui siitä, että Suomessa on paljon romaneja, Calin päätti viisi vuotta sitten lähteä pohjoiseen maahan.

– Kaikki sanoivat, että täällä saa kerjäämällä rahaa. Kolme, neljä kymppiä. Viisi kymppiäkin päivässä. Ajattelin, että minäkin voisin kokeilla kerjätä rahaa.

Niin Calin tuli ja soitteli kaduilla haitaria, vaikka ei sitä omien sanojensa mukaan osaakaan. Jotkut hätistelivät häntä häipymään, mutta tienestiä kertyi joitakin kymmeniä euroja päivässä. Enimmillään viisi kymppiä.

Auto talviasuntona

Tutuiksi tulivat kadut Tikkurilassa, Myyrmäessä, Keravalla ja Tapiolassakin. Kaduilla vierähti vuoden päivät, pari talvikuukauttakin auto asuntona parkkipaikalla.

– Se oli vaikeaa kun oli kylmä vaikka auto oli välillä käynnissä. Kun auto sammui, viiden minuutin päästä oli taas kylmä. Päivällä oli kylmä kadulla ja sitten kun meni autoon, sama juttu. Kylmä oli koko ajan. Kylmä, kylmä.

Silloin ei päässyt sisälle lämpimään, suihkuun ja sitten sänkyyn nukkumaan. Niin kuin nyt. Calin pääsi pois ystävien nurkista, kun hän sai pari vuotta sitten asunnon Järvenpäästä nuorisoasuntoyhdistyksen kautta.

Elämä kääntyi toisin päin

Asunnon ohella suurin muutos XX:n elämässä oli Romano Mission toiminnanjohtajan Tuula Åkerlundin tapaaminen. Hän järjesti XX:lle työharjoittelupaikan päiväkodista.

Siellä Calin on tehnyt monenlaisia töitä. Siivonnut, auttanut keittiössä ruuan valmistuksessa ja tehnyt pihatöitä.

– Hän on hyvä ihminen ja auttanut minua tosi paljon muun muassa papereiden kanssa. Jos en jotakin tiennyt, kysyin häneltä ja hän neuvoi aina. Elämäni kääntyi ihan toisin päin.

Haaveena ammattikoulutus

Calin Joan sanoo töiden sujuvan hyvin. Hän pitää työn teosta, onhan hän paiskinut niitä jo pienestä pitäen. Ajatukset ovat jo työharjoittelun jälkeisessä ajassa.

– Haluaisin päästä opiskelemaan jotakin romanikulttuuriin liittyvää tai lähihoitajan ammattia.

Calinia on autettu pääsemään oikean elämän alkuun ja nyt on hänen vuoronsa.

– Minulla on paljon ystäviä Suomessa. Minä voin auttaa muita, jos minulle soitetaan. Jos he tarvitsevat apua vaikka papereiden kanssa.