Yle: Työaika 15 tuntia päivässä – tienesti maksimissaan 20 euroa

Yle: Työaika 15 tuntia päivässä – tienesti maksimissaan 20 euroa 19.5.2015

Romaniasta Suomeen tulleet Ionica ja Mihaela nukkuvat metsässä ja tienaavat rahansa myymällä Iso numero -lehteä. Työpäivä kestää aamu seitsemästä ilta kymmeneen. Uutisluokkalainen Emran Nazrul Töölön Yhteiskoulusta tapasi romaninaiset päiväkeskuksessa ja haastatteli heitä.

Romanian romanit Ionica ja Mihaela kertovat Ylen uutisluokkalaisen haastattelussa tekevänsä työtä päivittäin seitsemästä aamulla kymmeneen illlalla. Vapaapäiviä ei ole.

Romaninaisten mukaan yleensä vanhat ihmiset kerjäävät kadulla. Nuoremmat romanialaiset taas myyvät Iso Numero- lehteä. Osa Romaniasta Suomeen tulleista kerää pulloja kadulta, jotkut esittävät patsaita Helsingin ydinkeskustassa.

Romanikerjäläinen ansaitsee Suomessa päivässä noin 10–20 euroa. Summa on suurempi kuin Romaniassa. Romaniassa opettajatkin voivat ansaita vain 150 euroa kuukaudessa.

Romanian romanien on vaikea saada työpaikka Suomessa, koska heillä ei ole koulutusta eivätkä he osaa puhua suomea. Romanikerjäläisten päivittäinen tulo ei riitä asuntoon pääkaupunkiseudulla, joten asunnon sijaan he asuvat yleensä teltassa metsässä.

– Meitä kyllä pelottaa yöpyminen metsässä, koska siellä kävelee joskus humalassa olevia ihmisiä ja he saattavat muuttua väkivaltaisiksi, Ionica kertoo.

Naiset kertovat, että kaikki Romanian ja naapurimaan Bulgarin romanit eivät elä karuissa olosuhteissa. He joilla on koulutus, voivat hankkia parempituloisen työn.

Romanit lepäävät Hirundossa

Helsingissä monet tahot auttavat romaneita, kuten Diakonissalaitos, Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin seurakunnat.

Nämä tahot rahoittavat Hirondon päiväkeskusta, joka on tarkoitettu asunnottomille ja pienituloisille ihmisille, kuten romanikerjäläisille. Siellä ihmiset lämmittävät ruokansa, peseytyvät, pesevät likapyyhkejään ja ottavat ruokaa. He voivat mahdollisesti oppia päiväkeskuksessa myös Suomea. Hirundossa työskentelee lisäksi ihmisiä, jotka ymmärtävät romaniaa ja bulgariaa.

Romanikerjäläiset kertovat myös, että heillä on kotona Romaniassa perheet. Joskus he ottavat lapsensa mukaan Suomeen. He lähettävät osan ansaitsemistaan rahoista lapsilleen. Lapset ovat sukulaisten tai isovanhempien hoivissa.

– Me pidämme yhteyttä lapsemme kanssa puhelimitse tai Facebookin kautta, Ionica kertoo.

Romanikerjäläisiä ei välttämättä aina kohdella hyvin Suomessa.

– Jotkut ihmiset kohtelevat meitä hyvin, mutta kaikki eivät pidä meitä tasavertaisina ihmisinä, Ionica ja Mihaela sanovat.

Suomessa romanikerjäläisiä majoittuu tällä hetkellä eniten pääkaupunkiseudulla.

Romanikerjäläisiä alkoi tulla Suomeen suuria määriä vuosina 2007 ja 2008, eli hieman sen jälkeen kun Romaniasta tuli EU:n jäsen vuonna 2007

Kirjoittaja Emran Nazrul on Töölön Yhteiskoulun uutisluokkalainen.