HS: Perheenyhdistämisen kriteereitä aiotaan tarkentaa – Mitä se voisi tarkoittaa?

Helsingin Sanomat: Perheenyhdistämisen kriteereitä aiotaan tarkentaa – Mitä se voisi tarkoittaa? 24.5.2015

Uusi hallitus aikoo tarkentaa perheenyhdistämisen kriteereitä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti.

Suomen Etiopian-suurlähetystön asiakastilojen karun asiallista ilmettä on selvästi yritetty vähän pehmentää. Seinällä on printti Albert Edelfeltin Luxembourgin puistosta. Ovensuussa tönöttävän lehtitelineen ylähyllyllä on nippu englanninkielisiä Karelia in Finland -esitteitä.

Juuri nyt tunnelma on kuitenkin hämmentynyt. Vanhempi somalimies ja hänen kaksi tytärtään eivät ymmärrä, mitä konsuli Maria Vehviläinen yrittää sanoa.

Vehviläinen pyytää somalian tulkkia Nafisa Hussen Mohamedia toistamaan vielä kerran, miten kolmikon pitäisi toimia, jos joku heistä haluaisi valittaa Vehviläisen heille juuri toimittamasta päätöksestä.

Niin, Vehviläinen toistaa. "Suomen ulkomaalaislakien mukaan voitte halutessanne valittaa tästä Maahanmuuttoviraston Suomessa tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen."

Mies puistelee hienoisesti päätään. "Miksi minä tästä valittaisin?" mies kysyy varovaisesti.

Tervetuloa Suomeen.

"Onneksi olkoon", Vehviläinen vielä sanoo.

Miehelle tyttärineen on myönnetty oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella.

"Onko kysymyksiä? Voitte kysyä Suomesta, mitä vain haluatte. Mitä vain."

Kysyttävää ei ole, vaikka lähtö Suomeen järjestyisi hyvin nopeasti. Mutta pian varmasti on, sen Vehviläinen tietää. Hän sopii perheen kanssa tapaamisen suurlähetystöön parin päivän päästä voidakseen rauhassa kertoa, miten perheenyhdistäminen etenisi.

Edessä olisi aikamoinen elämänmuutos miehelle, joka juuri painoi mustetyynyssä kostutetun sormenjälkensä sille lomakkeen riville, jolle Vehviläinen pyysi allekirjoitusta.

Suomen uusi hallitus aikoo tarkentaa perheenyhdistämisen kriteereitä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti.

Vielä ei ole selvää, mitä hallitusohjelman linjaus varsinaisesti tarkoittaa. Hallitus saattaa kuitenkin haluta velvoittaa Suomessa asuvan perheenkokoajan vastaamaan aiempaa useammissa tapauksissa Suomeen tulevien perheenjäsenten toimeentulosta ja asumiskustannuksista.

Eritoten perussuomalaiset ovat vaatineet tiukennusta perheenyhdistämissäännöksiin ja toimeentulovaatimuksiin. Myös kokoomus on ajanut sitä, että toimeentuloedellytys tulisi asettaa perheenyhdistämisissä muiden kuin pakolaisten kohdalla.

EU:n perheenyhdistämisdirektiivin määrittelee sen, millä perheenjäsenillä ja minkä ikäisillä lapsilla on oikeus muuttaa EU:n alueelle. Kaikkia direktiivin osia ei ole otettu Suomessa käyttöön, vaikka paljon onkin.

Periaatteessa direktiivi mahdollistaisi sen, että osassa tapauksia kiristettäisiin Suomessa olevien omaisten velvoitteita huolehtia maahan tulevien toimeentulosta. Pakolaisaseman saaneille ei näin voi tehdä, mutta osa tulijoista, kuten useimmiten somalialaiset, ovat niin sanottuja toissijaista suojelua Suomesta saaneita.

Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, mitä direktiivi sanoo. On myös pohdittava, miten mahdolliset perheenyhdistämisen tiukennukset sopivat Suomen perustuslakiin ja perusoikeuksiin sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloihin palautuskiellosta ja perhe-elämän suojasta.

Arvioon vaikuttaa myös se, etteivät perheenyhdistämiset koske vain pakolaisia. Suomeen tulee paljon muitakin ulkomaalaisia perhesiteen perusteella. Yksi iso ryhmä ovat suomalaisten puolisot esimerkiksi Venäjältä ja Thaimaasta.

Perheitä yhdistetään, jotta lapset ja vanhemmat sekä puolisot voisivat elää yhdessä perhe-elämää.

Muutokset Suomen maahanmuuttolakeihin vuosina 2010 ja 2012 vaikuttivat huomattavasti pakolaisina Suomeen tulleiden perheenyhdistämishakemusten määrään. Se romahti.

Suurimpana syynä oli se, että jokaisen perheenjäsenen täytyy itse jättää hakemus ulkomailla Suomen suurlähetystöön.

Esimerkiksi Somalian tilanne on kuitenkin niin vaarallinen, ettei Suomella ole Mogadishussa suurlähetystöä. Somalialaisten onkin tavalla tai toisella hankkiuduttava joko Etiopiaan Addis Abebaan tai Keniaan Nairobiin hakemaan perheenyhdistämistä.

Tänä vuonna perheenyhdistämishakemuksia on jätetty Addis Abeban lähetystöön 64 ja Nairobiin 70, yhteensä siis 134.

Tällä hetkellä kaikkien maiden kansalaisten perhesidehakemusten jono Maahanmuuttovirastossa on 2 500 hakemusta.

Uusia hakemuksia on tullut tammi–maaliskuussa 2 256. Kyse on kaikista ulkomaalaisten perhesidehakemuksista, ei vain pakolaisten perheenyhdistämisistä. Eniten hakemuksia on Ukrainan, Venäjän ja Intian kansalaisilta. Somalialaisten hakemuksia on 9. eniten.

Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä Maahanmuuttovirasto on tehnyt kaikkiaan 221 Somalian kansalaista koskevaa perheenyhdistämispäätöstä. Heistä 110 sai myönteisen ja 111 kielteisen päätöksen.

Addis Abebassa konsuli Vehviläisen viisihenkinen tiimi vastaa siitä, että hakemukset päätyvät Suomeen Maahanmuuttovirastoon. Addis Abeban haastattelujonossa on parhaillaan noin 50 hakijaa.

Tänä keväänä haastattelut on jouduttu laittamaan varsin pitkälle tauolle, kun työntekijät ovat vaihtuneet.

Kaikki Suomeen hakevat aikuiset haastatellaan. Samoin tehdään yli 11-vuotiaille lapsille ja yli 8-vuotiaille kasvattilapsille, vaikkakin lyhyemmän aikaa kuin aikuisille. Haastattelut ovat pitkiä, ne kestävät kaksi ja puoli tuntia.

Haastattelijoiden työ ei ole vain biologisten perhesiteiden ja todellisten avioparien etsimistä. Työ on myös laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjumista.

Haastattelulla selvitetään eri tavoin yhteisasumista ja suhdetta Suomessa olevaan perheenkokoajaan, Vehviläinen sanoo.

Sitten on muutakin, joka kiinnostaa. Esimerkiksi se, ovatko yli 13-vuotiaat saaneet aseellista koulutusta.

Niiltä, joille harkitaan myönteistä oleskelulupapäätöstä, otetaan dna-testi. Se on pumpulitikun pyyhkäisy suun sisältä posken limakalvoilta.

Testattavana on tänä vuonna ollut Addis Abebassa 12 hakijaa, Nairobissa 6.

Lähetystön asiakastiloissa Vehviläinen hyvästelee oleskeluluvan juuri saaneet isän ja tyttäret tyytyväisenä.

"Päätös oli odottanut täällä jo useamman kuukauden. Emme vain olleet saaneet heitä kiinni."

Päätöksen saaneita yritetään tavoitella puhelimella, kaikkiaan kolmesti. Ne kerrat eivät olleet tuottaneet tulosta, mikä ei ole Somalian ja Etiopian oloissa erikoista.

"Hyvä, että he rohkenivat tulla lopulta itse kysymään."


Fakta
Puoliso ja lapset Suomeen

- Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

- Perheenyhdistäminen koskee avio- ja avopuolisoa, rekisteröityä kumppania, alaikäisiä lapsia ja huoltajan alaikäisiä kasvattilapsia.

- Perheenyhdistämiseen liittyvät maksut ja velvollisuus huolehtia tulijoiden toimeentulosta riippuvat siitä, mikä on Suomessa jo oleskelevan perheenkokoajan oman oleskeluluvan peruste.