Lääkärilehti: Suomi havahtui myöhään paperittomien olemassaoloon

Lääkärilehti: Suomi havahtui myöhään paperittomien olemassaoloon 21.5.2015

Seuraako Suomi paperittomien hoidossa Ruotsin esimerkkiä? Kysymys jakaa paitsi poliitikkoja myös lääkärikuntaa.

Suomessa kuluneena keväänä paperittomien hoidosta käyty keskustelu muistuttaa suuresti debattia, joka aaltoili Ruotsissa muutama vuosi sitten.

Länsinaapurissamme tuli vuonna 2013 voimaan laki, jonka mukaan luvatta maassa oleskelevat henkilöt ovat oikeutettuja samoihin terveyspalveluihin kuin turvapaikanhakijat.

Välttämätön hoito taataan siis Ruotsissa kaikille paperittomille ikään katsomatta. Täysiin terveyspalveluihin ovat oikeutettuja lapset ja raskaana olevat. Maksut ovat samat kuin omille kansalaisille.

Ruotsin käytäntö muistuttaa pitkälti lakiesitystä, jonka kansanedustaja Kari Rajamäki kaatoi toimillaan maaliskuussa.

– Ainakaan siellä eivät ole toteutuneet meillä maalaillut uhat, kuten terveysturismi tai HIV- ja tuberkuloosipotilaiden vyöry. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski Lääkäriliitosta sanoo.

Hänen mukaansa on varsin ymmärrettävää, että Suomen keskustelu seurailee nykyisiä latuja. Meillä on vasta havahduttu paperittomien olemassaoloon.

– Ja pystyn kyllä tavallaan kuvittelemaan, mistä pelot kumpuavat. Totta kai uhkakuvissa väläytelty satojentuhansien vakavasti sairaiden ihmisten tulo maahan heiluttaisi terveydenhuoltojärjestelmämme kestävyyttä.

Vuorenkosken mukaan oikea kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka realistisia tällaiset pelot ovat. Kuinka moni suomalainen itse lähtisi sairastuttuaan kiertämään maailmaa laittomana siirtolaisena paremman hoidon perässä?

lääkärin etiikka ja laki ristiriidassa

Lauri Vuorenkosken mielestä nyt torpattu lakiesitys olisi Suomessakin ollut askel oikeaan, pohjoismaisen ja eurooppalaisen oikeusvaltion suuntaan – joskin vasta ensimmäinen sellainen.

– Mahdollisuus terveyteen ja hoitoon on perustavanlaatuinen ihmisoikeus­kysymys. Myös liiton selkeä kanta on, ­että potilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Hoito kuuluu jokaiselle maan rajojen sisällä olevalle, Vuorenkoski toteaa.

Hänen mukaansa paperittomien hoito on yksi kolmesta asiasta, joissa nyky-Suomessa lainsäädäntö ja lääkärin etiikka ovat ristiriidassa. Muut kaksi ovat lääkärin velvollisuus ilmoittaa poliisille, mikäli potilas ei ole kykenevä kantamaan asetta tai ajamaan autoa.

– Paperittomien hoidossa ei Suomessa ole kyse isosta ihmisjoukosta tai suurista rahoista, mutta asia on periaatteellisesti sitäkin suurempi. Liitto haluaa pysäyttää heti alkuunsa kehityksen, jossa yhteiskunnan toiminta ja lääkärin etiikka lähtevät erkanemaan toisistaan, Vuorenkoski sanoo.

"Haluammeko avata Pandoran lippaan?"

Osastonylilääkäri Hannu Syrjälä Oulun yliopistollisesta sairaalasta lukeutuu toisenlaisen kannan edustajiin. Hänen mukaansa pitäisi ainakin tunnustaa, ettei kaatuneen lakiesityksen todellisia vaikutuksia Suomessa tiedetty.

– Mitä olisivat esimerkiksi tehneet ne 40 000 Pietarin HIV-positiviista, jotka eivät nyt saa lainkaan hoitoa kotikaupungissaan?

Syrjälä huomauttaa, ettei vaikkapa vaikeahoitoisia XDR-tuberkuloosipotilaita tarvitse tulla maahan montakaan, niin hoitokulut ylittävät moninkertaisesti koko lain arvioidut kustannusvaikutukset.

– Kaipaisin aiheesta puolueettomampaa keskustelua. Nyt lakia innokkaasti ajaneet ovat voineet tarjota perustelemattomia argumentteja. Yksi on ollut väite, ettei EU:n liittyminen tuonut ryntäystä Suomeen. Tosiasiassa silloin Suomella ei ollut tarjota tällaista vetonaulaa.

– Voidaankin kysyä, haluammeko nykyisen niukkuuden aikana todella avata tällaisen Pandoran lippaan, jonka kustannuksista meillä ei ole todellista käsitystä.

Helsingissä oma linja

Suomen nykymääräykset ovat jääneet hämäriksi monelle hoitoalan ammattilaisellekin. Tällä hetkellä paperittomille kuuluu lain mukaan ainoastaan kiireellinen hoito, ja siitäkin heidän on maksettava todellisten kustannusten mukaan.

Projektikoordinaattori Meri Korniloff Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeesta huomauttaa, että kiireellinen viittaa kapeasti hyvin akuuttiin hoitoon. Terveyskeskuksissa ja päivystyksissä ollaankin usein kummissaan, kun vastaanotolle tulee paperiton henkilö.

– Saamme yhteydenottoja epätietoisilta lääkäreiltä. Moni kokee ahdistusta, kun omatunto ja ammattietiikka sanovat toista kuin laki.

Maksukäytännöstä seuraa Korniloffin mukaan suorastaan absurdeja tilanteita. Täysin varattomalle henkilölle voi koitua vaikkapa komplisoituneesta synnytyksestä useiden tuhansien eurojen lasku.

Helsingin kaupungilla on oma linjansa. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2013 muuta maata laajemmista oikeuksista: aikuiset paperittomat saavat kiireellisen hoidon samaan hintaan kuin kaikki kuntalaiset. Lapset ja raskaana olevat saavat täysin samat palvelut kuin helsinkiläiset, neuvolapalvelut mukaan lukien.

Meri Korniloff kertoo, että päätös on jäänyt osin vieraaksi kaupungin omille työntekijöillekin. Riippuu yksiköstä tai jopa yksittäisestä työntekijästä, saako paperiton potilas hoitoa ongelmitta kaupungin lupauksen mukaisesti.

– Eivätkä paperittomat henkilöt välttämättä osaa itse vedota oikeuksiinsa. Olemme siis auttaneet esimerkiksi printtaamalla heille mukaan kopioita kaupunginhallituksen päätöksestä. Onneksi ihmisiä on pystytty ohjaamaan kaupungin terveyspalveluihin myös onnistuneesti, Korniloff sanoo.

Klinikoiden rooli muuttui

Ruotsin jäljissä on kulkenut niin ikään suomalainen Global Clinic -yhteisö, ­joka tarjoaa anonyymiä ja maksutonta matalan kynnyksen hoitoa paperittomille henkilöille. Ruotsissakin toimi ennen lakimuutosta vastaavanlaisia lääkäreiden vapaaehtoisvoimin pyörittämiä klinikoita. Ne ovat edelleen olemassa, mutta rooli on muuttunut.

– Nykyään ruotsalaisklinikat enemmänkin auttavat paperittomia henkilöitä saamaan julkiselta puolelta heille lain mukaan kuuluvan hoidon. Lisäksi klinikat tarjoavat ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten ravitsemusneuvontaa tai suun terveydenhuoltoa. Sama suunta olisi Suomessakin toivottava, Global Clinicissa toimiva lääkäri Paula Tiittala kertoo.

Toinen Global Clinicin vapaaehtoinen lääkäri Heli Salmi yhtyy näkemykseen. Hänen mukaansa parasta olisi, jos klinikkatoiminta kävisi lopulta kokonaan tarpeettomaksi ja paperittomat saisivat tarvitsemansa hoidon tavanomaisia reittejä.

– On monellakin tavalla ongelmallista, että yhden ihmisryhmän välttämätön hoito on muun järjestelmän ulkopuolella. Kenenkään terveys ei saisi pidemmän päälle olla kiinni vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta. Jossain vaiheessa alkaa kasvaa riski, että hoidetaan vähän sinne päin, Heli Salmi pohtii.

Tavallisia vaivoja

Paula Tiittala toivoo, että Suomessa kasvaisi positiivinen paine noudattaa paperittomien hoidossa pohjoismaista linjaa. Hänen mukaansa monella kollegallakin on virheellisiä olettamuksia Global ­Clinicin asiakkaista ja toiminnasta.

– Valtaosin klinikalla hoidetaan tavallisten ihmisten tavallisia ongelmia: tuki- ja liikuntaelinsairauksia, vatsavaivoja ja niin edelleen. Moni myös yllättyy siitä, kuinka pienistä potilasmääristä lopulta on kyse.

Heli Salmi kertoo pohtineensa paljon, miksi nimenomaan paperittomien hoito on Suomessa niin vaikea pala.

– Mehän mielellämme ylpeilemme sillä, että Suomi noudattaa aina säntillisesti kansainvälisiä sopimuksia. Mutta tässä asiassa toimimme vastoin EU:n ja YK:n ihmisoikeuslinjauksia.

Heli Salmi arvelee, että paperittomien tilanteen syvällinen pohtiminen veisi lääkärikunnan liian lähelle oman ammatin kaikkein synkimpiä kysymyksiä.

– Paperittoman henkilön on Suomessa todella vaikea päästä lääkärin luo. Tiellä on niin monta portinvartijaa. Mutta sama pätee varmasti moneen muuhun tämän yhteiskunnan syrjäytettyyn. Onko meillä lääkäreillä rohkeutta kysyä, hoidammeko myös niitä ihmisiä, jotka eniten meitä tarvitsevat?

Heli Salmi toivoo kollegoilta julkisella puolella rohkeutta näiden kohdatessa paperittoman potilaan. Voi esimerkiksi kysyä suoraan, onko ihmisellä varaa ostaa tarvitsemansa lääke tai mahdollisuutta hakeutua jatkohoitoon.

– Ja jos vastaus on kielteinen, sitten vaan soveltamaan. Sitähän meidän lääkäreiden työ muutenkin on. Kun vain on tahtoa, keinot kyllä löytyvät.

Näin paperittomia hoidetaan

SUOMI

Paperittomilla henkilöillä on oikeus vain kiireelliseen hoitoon, ja maksut ovat huomattavasti isommat kuin muulla väestöllä. Tämä koskee myös lapsia ja raskaana olevia. Paperittomia on arviolta muutama tuhat.

RUOTSI

Aikuisilla paperittomilla on oikeus saman-laiseen terveydenhuoltoon kuin turvapaikan-hakijoilla. Raskaana olevilla ja lapsilla on 
oikeus samoihin palveluihin kuin ruotsalaisilla. Maksut ovat samat kuin ruotsalaisilla. Paperittomia on arviolta 10 000–35 000.

NORJA

Kiireellisen hoidon lisäksi paperittomilla 
on oikeus lääkärin määrittelemään välttämättömään hoitoon terveys­keskuksissa. Alle 15-vuotiaat paperittomat ovat oikeutettuja samaan hoitoon kuin norjalaislapset. Paperittomia on arviolta 12 000–18 000.

TANSKA

Aikuisilla paperittomilla on oikeus kiireelliseen hoitoon ja lapsilla lisäksi ennalta­ehkäiseviin palveluihin. Paperittomia on arviolta 1 000–5 000.

Monessa muussa EU-maassa linja on tiukempi kuin Pohjoismaissa.