Yle: Halla-aho A-Studiossa: Saimme läpi maahanmuuttokritiikkiä

Yle: Halla-aho A-Studiossa: Saimme läpi maahanmuuttokritiikkiä 21.5.2015

Maahanmuuttoasiat ja pakolaiskysymys yllyttivät A-studion keskiviikkoillan vieraat kiihkeään keskusteluun.

A-studiossa pohdittiin keskiviikkona hallitusta muodostavien puolueiden mahdollisia linjauksia ja leikkaussuunnitelmia usean puolueen edustuksella. Maahanmuutto- ja pakolaiskysymys nousi keskeisimmäksi teemaksi.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) osallistui lähetykseen Strasbourgista videoyhteydellä. Halla-aho ei usko puolueensa epäonnistuneen maahanmuuttokriittisen agendan viemisessä hallitusneuvotteluihin.

– Onnistuimme maahanmuuttopoliittisen raamipaperin valmisteluissa niin hyvin kuin näillä poliittisilla pelimerkeillä oli mahdollista, sanoo Halla-aho.

– Keskeistä on se, että Suomen lainsäädännössä ei ole perheenyhdistämisen tai kansainvälisen suojelun osalta sellaisia houkutustekijöitä, jotka tekisivät Suomesta houkuttelevan kohteen hakea turvapaikkaa.

Suomen pakolaiskiintiötä ei tulevan hallituksen toimesta näillä näkymin tulla pienentämään.

– Pakolaiskiintiön puitteissa tulevat pakolaiset ovat vähiten ongelmallinen ryhmä humanitaarisista maahanmuuttajista, toteaa Halla-aho.

– Heidät on jo skannattu etukäteen pakolaisleireillä. Heistä tiedetään, että he ovat kansainvälisten määritelmien mukaisia pakolaisia.

"Veneet ovat tappovälineitä"

Halla-aho kommentoi kipakasti Välimeren pakolaisongelmia.

– Nyt pitää saada tämä liikenne loppumaan Välimerellä. Meripelastusoperaatiot ovat suoraa tulonsiirtoa ihmisssalakuljettajille. Yhä suurempi osa pakolaisista on länsiafrikkalaisia taloudellisia siirtolaisia, väittää Halla-aho.

Carl Haglund (r) puolestaan pitää Afrikan turvallisuustilannetta keskeisenä isona ongelmana, joka kannustaa ihmisiä pyrkimään Eurooppaan.

Päivi Räsäsen (kd.) mielestä ihmissalakuljettajien veneet tulee tehdä toimintakyvyttömiksi.

– Ne ovat tappovälineitä. Ne ovat heikkokuntoisia, eivät merikelpoisia. Sellaisiin ei saisi ihmisiä lastata. Mutta tarvitaan myös muita keinoja: alueellisia suojeluohjelmia Pohjois-Afrikan maissa, tarvitaan kehitysyhteistyötä ja diplomatiaa.

Räsänen pelkää, että EU:n tasolla pohdittu turvapaikanhakijoiden siirtäminen tulomaistaan eteenpäin muihin maihin muodostuukin lopulta vetovoimatekijäksi Eurooppaan pyrkimiselle. Tällaisen ratkaisun sijaan tulisi Räsäsen mielestä satsata kiintiöpakolaisjärjestelmään.

– On hyvä tutkia mekanismeja jotka ylläpitävät liikennettä. Onko Eurooppa mahdollisesti omalla politiikallaan ollut luomassa kannustimia, jotka aiheuttavat ihmiskauppaa, pohtii samoin Ville Rydman (kok.).

"Resurssit kohdennettava pakolaisleireille"

Halla-aho ei usko kehitysapuun. Puolueen kanta on, että sen rahoitusmalli siirrettäisiin vapaaehtoisen kehitysyhteistyömaksun suuntaan.

– Eurooppa on maksanut toisen maailmansodan jälkeen käsittämättömät määrät kehitysapua Afrikkaan, ja silti meillä on Välimeri täynnä liikennettä, tulee kaksisataa tuhatta ihmistä vuodessa.

– Pitäisi käyttää pakolaisongelman hoitoon käytettävissä olevat resurssit kohentamalla niiden leirien oloja, jonne 95 prosenttia ihmisistä joka tapauksessa jää, sanoo Halla-aho

Carl Haglund muistuttaa, että myös Suomi on saanut muilta mailta kehitysapua 1900-luvulla. Tämä tulisi muistaa, kun teemme päätöksiä muiden auttamisesta vuorostamme.

– Kun Suomi oli sodassa, lähti lapsia Ruotsiin turvaan sotien aikana, toteaa Haglund.