Iltalehti: Suhtautuminen Euroopassa kiristynyt - Suomi kelpaa romanikerjäläisille yhä

Iltalehti: Suhtautuminen Euroopassa kiristynyt - Suomi kelpaa romanikerjäläisille yhä 4.5.2015

Romanikerjäläiset kerääntyvät sinne, missä kerjääminen on vielä laillista ja ilmapiiri on salliva. Euroopassa suhtautuminen kerjäläisiin kiristyy, mutta Suomeen romanikerjäläiset näyttävät tulevan mielellään.

Romanikerjäläisten määrä lisääntyy kaduilla juuri nyt. Tukholmassa romanikerjäläisiä auttavan Crossroads-keskuksen toiminnanjohtajan Arto Moksusen mukaan joka kevät toistuu sama kaava.

- Romanit lähtevät pääsiäiseksi kotiin, ja pyhien jälkeen ja varsinkin toukokuun alussa he tulevat takaisin Pohjoismaihin ja heidän mukanaan tulee uusia kerjäläisiä, Moksunen kertoo.

Helsingin Poliisin ylikomisario Jari Taponen vahvistaa, että viime viikkoina romanikerjäläisten määrä on lisääntynyt.

- Parin viime viikon aikana heitä on tullut, mutta ei ole näkynyt suurta aaltoa, Taponen sanoo.

Ruotsin televisio SVT uutisoi maanantaina, että Arto Moksunen arvioi kerjäläisiä olevan Ruotsissa huomattavasti enemmän kuin SVT:n selvityksessä laskettu noin 4 000 henkilöä.

Moksusen mukaan romanikerjäläiset ovat mieluusti Tukholmassa, koska siellä poliisi ja muut viranomaiset kohtelevat heitä hyvin. Myös Suomeen romanikerjäläiset tulevat samoista syistä. Moksunen kertoo, että moni kerjää ensin Tukholmassa ja siirtyy sieltä Helsinkiin.

Moksusen mukaan kerjäläiset kerääntyvät niihin kaupunkeihin, joissa kerjääminen on vielä laillista ja ilmapiiri on salliva. Norjassa asenteet kerjäläisiin ovat muuttuneet yhä kielteisemmiksi, ja Norjan hallitus kertoi helmikuussa haluavansa ottaa käyttöön kerjäämiskiellon, joka kattaisi koko maan. Kielteinen asenne näkyy Tanskassakin.

- Jos Norja ja Tanska kieltävät kerjäämisen, Suomeen ja Ruotsiin tulee yhä enemmän kerjäläisiä, Moksunen sanoo.

Myös muualla Euroopassa suhtautuminen kerjäämiseen on muuttunut kielteisemmäksi. Suomessa hallituksen vaihtuessa lakialoitteet kerjäyksen kieltämisestä kumoutuivat, eikä ministeriöissä ole tällä hetkellä käsiteltävänä kerjäyksen kieltävää lakia.

Liikkuvat autoilla

Lämpimät kelit ja turistit houkuttelevat kerjäläiset Romaniasta ja Bulgariasta Pohjoismaihin kesiksi.

- Siellä missä on turisteja, on rahaa ja siten myös kerjäläisiä, Arto Moksunen sanoo.

Moksunen arvioi pelkästään Helsingin seudulla olevan 300¬ 500 romanikerjäläistä. Ylikomisario Taposen arvio osuu yksiin Moksusen kanssa. Taponen sanoo Helsingin seudulla olleen viime vuosina enintään 500 kerjäläistä.

Taposen mukaan kesän kerjäläismäärää on vaikea ennustaa. Joinain vuosina varhain keväällä heitä on ollut paljon, mutta kesäksi määrä ei olekaan enää kasvanut.

Moksunen kertoo, että Ruotsissa kerjäläiset viihtyvät myös pienissä kaupungeissa. 30 000 asukkaan kunnassa on helposti 50 kerjäläistä.

Viimeisenä kahtena kesänä romanikerjäläiset ovat liikkuneet Suomessa yhä enemmän autoilla. Ylikomisario Taponen uskoo, että autot ja sen seurauksena kerjäläisten liikkuminen lisäntyvät. Romanikerjäläiset todennäköisesti siis liikkuvat yhä kauemmas Helsingistä.

Ylikomisario Taposen mukaan kerjäläisten kanssa ei ole ollut tänä keväänä suuria ongelmia. Taponen kertoo, että muutama päivä sitten romanikerjäläisiä oli pysäyttelemässä autoja moottoritiellä ja myymässä rihkamaa. Samanlaisia ongelmia on ollut aikaisempinakin vuosina.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikön Olli Salinin mukaan kevät on sujunut rauhallisesti ja tällä hetkellä romanikerjäläisiä on arviolta 200-300 pääkaupunkiseudulla.

- Kerjäämisen kieltämisessä ei ole järkeä, Salin kommentoi kerjäyslakia.

Kerjäyksen kieltäminen lopettaisi myös katusoiton ja kaupustelun kaduilla. Erilaisten rahankeräystapojen välille on vaikea tehdä eroa ja kieltää vain vastikkeeton kerjääminen.

- Suomessa tunnutaan odottavan EU:n linjauksia kerjäämisestä, Salin sanoo.