Helsingin Sanomat: Harva Helsingin seudun kunta ottaa pakolaisia 3.6.2014
Pakolaisia ottaa Helsingin seudulla vastaan vain muutama kunta. Kehyskunnista pakolaisia ovat ottaneet viime vuosina vastaan Sipoo ja Järvenpää.
Sipooseen saapuvat tänään tiistaina ensimmäiset pakolaiset sitten 1990-luvun alun. Kaksi iranilaisperhettä saa uuden kodin Nikkilästä. Myöhemmin kesäkuussa kuntaan saapuu vielä toinen ryhmä iranilaispakolaisia.
Järvenpää taas ottaa vuosittain 15 turvapaikanhakijaa seuraavan kolmen vuoden ajan.
Myös pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ottavat pakolaisia hyvin erilaisia määriä. Vantaalle saapui kuusi pakolaista vuonna 2011, kun taas Espoo on ottanut vuosina 2011–2013 yhteensä 66 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Pakolaisia Espoo on ottanut Helsinkiä enemmän.
Yksi vastahakoisimmin pakolaisiin suhtautuneista kunnista on ollut Nurmijärvi. Nyt asia on kunnassa tapetilla, sillä kunnanvaltuuston pitäisi päättää historian ensimmäisten pakolaisten ottamisesta kesäkuun aikana.
Todennäköisesti ehdotus pakolaisten vastaanottamisesta tullaan hyväksymään, mutta ei ilman kovia vastalauseita.
Tilanne on kunnalle kiusallinen ja nolo, myöntää kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok).
"Ymmärrän tietenkin, että tämä on iso juttu kunnalle."
Vaikka ehdotus saakin kannatusta monissa puolueissa, on vastustajiakin edelleen lähes kaikissa puolueissa.
Perussuomalaisten ryhmässä on jopa ryhdytty vastatoimiin. Valtuutetut haluavat pakolaisista kuntalaisäänestyksen. Oletuksena on, että kuntalaisten vastustus on samaa luokkaa kuin perussuomalaisten ryhmän.
"Kuntalaisilta on tullut meille viestiä, että tätä ei haluta", sanoo ryhmäpuheenjohtaja Vesa Manner (ps).
Mannerin mukaan ryhmän jäsenet eivät halua profiloitua pakolaisten vastustajiksi vaan tukisivat mieluummin työperäistä maahanmuuttoa.
"Siitä [pakolaisten vastaanottamisesta] tulee kunnalle vain maksuja. Meidän pitäisi mieluummin laittaa kunnan omat asiat paremmalle tolalle."
Myös Nurmijärven kokoomuksen oikeistosiivessä on kovaäänisiä vastustajia.
Nurmijärven päättäjiä mietityttää se, miten kuntalaiset suhtautuisivat mahdollisiin pakolaisiin. Samoin mietitään, voisiko saapuvien pakolaisten määrää hieman pienentää. Ehdotuksen mukaan nurmijärvelle tulisi enintään 25 pakolaista.
"Se on aika iso määrä kerralla, kun olemme nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa ottamassa", miettii Mäkelä.
Hän suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, mutta ei haluaisi vielä tässä vaiheessa sitoutua mahdolliseen uuteen pakolaisryhmään tulevaisuudessa.
Keskustan ryhmässä on sekä kannattajia että vastustajia. Ryhmän puheenjohtaja Kallepekka Toivonen uskoo, että ehdotus pakolaisista tullaan hyväksymään. Toivonenkin suhtautuu asiaan hienoisella varauksella.
"Ilmapiiri on ollut sellainen, että sitä vastustetaan enemmän kuin ehkä muissa kunnissa."
Sipoo on ollut samanlaisessa tilanteessa kuin Nurmijärvi, mutta eri syistä. Kunta on ottanut pakolaisia vastaan kerran aikaisemmin, 1990-luvun alussa. Mitään syytä siihen, miksi pakolaisia ei ole otettua sen jälkeen, ei ole. "Se on vain jäänyt", valtuuston puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoo.
Liljeström teki itse aloitteen asiasta viime vuonna. Se hyväksyttiin valtuustossa myötämielisin puhein yksimielisesti. Nyt Iranin pakolaiset saapuvat Sipooseen Turkista, missä he ovat odottaneet uutta kotimaata.
Toisin kuin Nurmijärvellä, sipoolaiset ovat toimeliaisuudesta päätellen ottamassa uudet asukkaat lämpimästi vastaan. Pakolaisten koteihin saatiin astiat ja huonekalut seurakunnan järjestämällä keräyksellä.
"Siihen osallistuttiin todella hienosti. Myös vapaaehtoiskoulutukseen on ollut paljon tulijoita", kertoo kunnan pakolaiskoordinaattori Saana Hansen.
Suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen on hitaasti muuttumassa myös muissa kehyskunnissa. Kirkkonummi on päättänyt ottaa pakolaisia vuonna 2015, ja Vihdissäkin asiaa selvitetään. Kuntaan on viimeksi tullut pakolaisia vuonna 1993, samoin Tuusulaan. Sipoolaiset ovat ottamassa uuden pakolaisryhmän vuonna 2017.
Helsingin Sanomien luvuissa ovat mukana kuntiin sopimuksella vastaanotettujen pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden määrää. Se ei kerro maahanmuuttajien määrästä kunnassa, sillä kuntiin muuttaa maahanmuuttajia myös muuttoliikkeen mukana. Pakolainen tarkoittaa kiintiöpakolaisena Suomeen saapuvaa tai turvapaikan saanutta.