HS: Maahanmuuttajien kotouttaminen vähensi sosiaaliturvan käyttöä

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien kotouttaminen vähensi sosiaaliturvan käyttöä 2.6.2014
Tiedote: VATT-analyysi: Maahanmuuttajien kotouttaminen kannattaa
Julkaisu: Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen (VATT Analyysi 1-2014) (pdf)

Maahanmuuttajien kotouttamisesta on selvää hyötyä, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin analyysista. Kotouttamisesta on hyötyä sekä maahanmuuttajille itselleen että kantasuomalaisille.

Kotouttamissuunnitelma suurentaa maahanmuuttajan tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa. Samalla maahanmuuttajien saamat sosiaalietuudet vähenivät selvästi. Tätä kautta kotouttamisesta on hyötyä kaikkien suomalaisten taloudelliselle hyvinvoinnille.

HS uutisoi tutkimuksen tuloksista tammikuussa, mutta varsinaisesti tutkimus julkaistiin tänään maanantaina. Toisin kuin tammikuussa, nyt käytössä ovat myös tutkimuksen grafiikat.

Koska maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätulot jäävät jälkeen kantasuomalaisista, he saavat kantaväestöä useammin tulonsiirtoja. Välttämättä he eivät silti saa tulonsiirtoja euromääräisesti enemmän.

Esimerkiksi maahanmuuttajien ansiosidonnaiset etuudet jäävät yleensä pienemmiksi kuin paremmin tienaavien kantasuomalaisten etuudet. Tämä pätee etenkin työeläkkeisiin, mikä näkyy oheisessa kuvassa.

Julkisen vallan kannattaa panostaa maahanmuuttajien kouluttamiseen, tutkimuksessa todetaan.

"Pienellä panostuksella saavutettiin huimasti muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä parempia tuloksia," kertoo johtava ekonomisti Kari Hämäläinen kotoutumissuunnitelmien vaikutuksista tiedotteessa.

Kotouttaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joiden maahanmuuttajan pitäisi pärjätä uudessa kotimaassaan – esimerkiksi kielikursseja, koulutusta ja ammatinvalinnan ohjausta, työharjoitteluja.

Kotouttamissuunnitelmat kasvattivat kohderyhmän palkka- ja yrittäjätuloja 47 prosentilla kymmenen vuoden aikana.

Osalle suomalaisista maahanmuutto tarkoittaa aikaisempaa kovempaa kilpailua työmarkkinoilla.

"Tutkimustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että vaikutukset kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen ovat pieniä. Todennäköisesti maahanmuutto vaikuttaakin suomalaisten taloudelliseen tilanteeseen enemmän julkisen talouden kuin työmarkkinoiden kautta", huomauttaa Vattin tutkimushanketta vetänyt erikoistutkija Matti Sarvimäki.

Tutkimus päivittää aikaisempia tutkimustuloksia kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ja maahanmuuttajien menestyksestä työmarkkinoilla. Vattin tekemät arviot maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen on ensimmäiset suomalaiset laskelmat aiheesta. Lisäksi analyysi kuvaa maahanmuuttajien lasten pärjäämistä.

Johtava ekonomisti Essi Eerola muistuttaa, että jokainen meistä aiheuttaa kustannuksia etenkin lapsena ja vanhuksena.

"Verojen maksaminen taas painottuu työikään. Tämän takia maahanmuuttajan vaikutusta julkiseen talouteen täytyy arvioida ottaen huomioon muuttajien ja heidän lastensa koko elinkaari", Eerola sanoo.

Jos muuttaa Suomeen työikäisenä ja pärjää hyvin suomalaisilla työmarkkinoilla, maahanmuuttajan vaikutus julkiseen talouteen on myönteinen. Tällöin lapsuuden terveydenhuolto- ja koulutuskulut on rahoitettu jossain muualla.

Toisaalta jos maahanmuuttaja jää työelämän ulkopuolella, vaikutukset talouteen ovat kielteiset, vaikka maahan olisi tultu vasta työiässä.

"Ja erityisesti, jos sama koskee hänen lapsiaan", Eerola lisää.

Käytännössä maahanmuuttajat eivät ole yltäneet samaan työllisyysasteeseen tai tulotasoon kuin kantasuomalaiset.

Vattin uusien tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajien lapset ovat käyneet vähemmän kouluja, käyttävät vähemmän lääkkeitä ja saavat useammin rikostuomion kuin syntyperäisten suomalaisten lapset 23-vuotiaaksi mennessä.

Tämä ei tosin välttämättä johdu maahanmuuttajuudesta, vaan siitä, että maahanmuuttajien lapset elävät usein pienituloisissa perheissä.

Jos kaikkein suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot jaetaan kymmeneen tasasuureen osaan, maahanmuuttajien lapsista lähes 60 prosenttia kasvaa kahteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluvissa kotitalouksissa, kun kantaväestön lapsista alle viidennes varttuu kahden alimman tulokymmenykset kotitalouksissa.

"Tämä voi selittää eroja kantaväestön ja eri maahanmuuttajaryhmien välillä", sanoo erikoistutkija Ulla Hämäläinen.

Jos maahanmuuttajien lapsia verrataankin samankokoisiin ja saman tulotason kantaväestön lapsiin, erot häviävät tai ovat selvästi pienempiä.

Lääkkeiden käytössä tarkasteltiin erityiskorvattavia eli vakavien ja pitkäaikaisten sairauksien lääkitystä kuten epilepsialääkkeitä, syöpälääkkeitä ja mielenterveysongelmien lääkkeitä.

Jostain syystä maahanmuuttajien lapset söivät näitä enemmän syntyperäisten suomalaisten jälkikasvuun verrattuna.

Yksi syy voi olla se, että maahanmuuttajien lapset ovat terveempiä. Toinen vaihtoehto on, että maahanmuuttajien lapset eivät yhtä herkästi hakeudu hoitoon tai heillä on ongelmia hoitoon pääsyssä.

________________________________

Tiedote: VATT-analyysi: Maahanmuuttajien kotouttaminen kannattaa

Onnistunut kotouttamispolitiikka kohentaa sekä maahanmuuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreesta VATT-analyysista. Tutkimustulosten mukaan kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa ja vähensivät reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja. Kotouttamisen kehittäminen vaatii kuitenkin nykyistä järkevämmin toteutettuja kokeiluja, jotta niiden tulosten luotettava arvioiminen olisi mahdollista.

Uusin VATT-analyysi kertoo maahanmuuttajista osana Suomen taloutta. Analyysi kuvaa maahanmuuttajien lasten pärjäämistä sekä esittää ensimmäiset suomalaiset laskelmat maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen. Lisäksi se päivittää aikaisempia tuloksia kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ja maahanmuuttajien menestyksestä työmarkkinoilla. Tutkimusprojektia on vetänyt erikoistutkija Matti Sarvimäki.

VATT on tutkinut, kuinka paljon yksittäisen maahanmuuttajan maahantuloiällä ja integroitumisella suomalaisille työmarkkinoille on merkitystä julkiseen talouteen. ”Jokainen meistä aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille erityisesti lapsena ja vanhuksena,” sanoo johtava ekonomisti Essi Eerola. ”Verojen maksaminen taas painottuu työikään. Tämän takia maahanmuuttajan vaikutusta julkiseen talouteen täytyy arvioida ottaen huomioon muuttajien ja heidän lastensa koko elinkaari.”

”Työikäisenä Suomeen muuttavan ja hyvin suomalaisilla työmarkkinoilla pärjäävän maahanmuuttajan vaikutus julkiseen talouteen on selvästi positiivinen”, Eerola kertoo. ”Tämä johtuu suurelta osin siitä, että elinkaaren alkuvaiheen julkisten palveluiden kustannukset on rahoitettu jossakin muualla. Työikäisenäkin saapuvan maahanmuuttajan nettovaikutus on kuitenkin negatiivinen, jos hän jää työelämän ulkopuolelle, ja erityisesti, jos sama koskee hänen lapsiaan.”

Julkisen vallan kannattaa panostaa maahanmuuttajien kouluttamiseen. Johtavan ekonomistin Kari Hämäläisen mukaan tulokset kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ovat erittäin rohkaisevia. ”Pienellä panostuksella saavutettiin huimasti muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä parempia tuloksia,” kertoo Hämäläinen.

”Osalle suomalaisista maahanmuutto toki tarkoittaa aikaisempaa kovempaa kilpailua työmarkkinoilla”, Sarvimäki jatkaa. ”Tutkimustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että vaikutukset kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen ovat pieniä. Todennäköisesti maahanmuutto vaikuttaakin suomalaisten taloudelliseen tilanteeseen enemmän julkisen talouden kuin työmarkkinoiden kautta.”


VATT-analyysi esittelee myös uusia tuloksia maahanmuuttajien lapsista Suomessa. He ovat kouluttautuneet vähemmän, käyttäneet vähemmän lääkkeitä ja saaneet useammin rikostuomioita kuin syntyperäisten suomalaisten jälkikasvu 23-vuotiaaksi mennessä.

”Maahanmuuttajataustaiset lapset elävät usein pienituloisissa perheissä, mikä voi selittää eroja kantaväestön ja eri maahanmuuttajaryhmien välillä”, sanoo erikoistutkija Ulla Hämäläinen. Erot joko häviävät tai ovat huomattavasti pienempiä, kun maahanmuuttajien lapsia verrataan niihin kantaväestön lapsiin, jotka kasvavat samankokoisissa ja saman tulotason perheissä. Itse asiassa OECD-maista ja lähialueilta tulleiden maahanmuuttajien lapset aloittavat korkeakouluopinnot todennäköisemmin kuin samankaltaisista olosuhteista ponnistavat kantaväestön lapset.