Talouselämä: Voiko tämän taloyhtiön ongelman kääntää vahvuudeksi? "Perusasiat, kuten roskien käsittely eivät ole kaikille selviä"

Talouselämä: Voiko tämän taloyhtiön ongelman kääntää vahvuudeksi? "Perusasiat, kuten roskien käsittely eivät ole kaikille selviä" 2.6.2014

Monikulttuurisuus kannattaa valjastaa taloyhtiön vahvuudeksi, eikä ajatella sitä vain ongelmana.

Kulttuurien yhteentörmäykset eivät ole poikkeuksia taloyhtiöissä, hiertäväthän asumisen käytännöt myös saman kulttuurin edustajia. Kun säännöistä sovitaan kiinteistöissä ja niiden julki tuomisessa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset asukkaat, päästään jo pitkälle sovun säilyttämisessä.

Asukastiedotteiden, järjestyssääntöjen ja roskien lajitteluohjeiden laadinta kahdella kotimaisella ja englannilla ei sekään välttämättä riitä, kun maahanmuuton lisääntyessä kielten kirjo kasvaa.

Suomen Pakolaisavun Pirkanmaan aluekoordinaattori Timo Karppinen kertoo, että kiinteistöyhtiöiden säännöistä tiedottaminen on parantunut samaa tahtia, kuin yhtiöiden muukin monikulttuurisuuden huomiointi asuinalueilla. Apua tiedustellaan usein järjestyssäännöistä ja yleisiin tiloihin liittyvistä asioista kertomisessa.

"Yleisimmät asumiseen liittyvät kysymykset muista maista tulevilta koskevat yleisten tilojen käyttöä, kuten käyttösääntöjä ja varauksia. Asunnonhakuun, vuokrasopimuksiin sekä asukkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä käsitellään paljon suomen kielen koulutuksissa. Naapuruus ja asukasdemokratia kiinnostavat myös", Karppinen sanoo.

Venäjä ja viro ovat yleisimpiä vieraita kieliä maassamme. Pakolaisapu on laatinut käytännön ohjeita esimerkiksi käyttökatkoksista ja pesutuvan käytöstä useilla kielillä, muun muassa somaliksi, arabiaksi ja kurdiksi.

Säännöt myös yhdistävät

Perusasiat, kuten roskien käsittely eivät välttämättä kaikille ole selviä. Jo roskien jättäminen vain niille tarkoitettuihin astioihin ansaitsee oman ohjeensa, asianmukaisesta lajittelusta puhumattakaan.

Järjestyssääntöjen noudattaminen edistää myös asumisen turvallisuutta, joten asukkaiden olisi tiedostettava, että niitä ei ole laadittu elämän rajoittamiseksi. Noudatettuina ne edistävät keskinäistä sopua ja asuinviihtyvyyttä.

Vuorovaikutusongelmien ja konfliktien ratkaisemiseksi Pakolaisavun KOTILO-projekti on laatinut naapuruussovittelumallin, jota voi soveltaa monikulttuurisessa asumisen yhteisössä. Kaikkien asukkaiden osallistamisen kautta uudetkin asukkaat oppivat nopeasti taloyhtiön tavat.

Toisiinsa tutustuminen auttaa sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia ymmärtämään toistensa kulttuuriin liittyviä käytäntöjä helpommin, kuin ohjeiden jakaminen vain ilmoitustaululla tai postiluukusta.

Kantasuomalaisillakin on toki opittavaa maahanmuuttajien asumiskulttuureista. Esimerkiksi muualta muuttaneiden usein luonnollisemmasta yhteisöllisyydestä voisi ottaa oppia.

"Yhteisöllisyys tuo mukanaan viihtyvyyttä: kerhohuoneiden käyttöä, pihan siisteyttä. Ympäristöstä välittämistä joka taas heijastuu asumisturvallisuuteen", Timo Karppinen toteaa.