Kouvolan Sanomat: Kotouttaminen on kannattavaa

Kouvolan Sanomat, pääkirjoitus: Kotouttaminen on kannattavaa 3.6.2014
Helsingin Sanomat: Kotoutus lihottaa tilipussia

Maahanmuutto on poliittisen keskustelun pysyvästi polttavia aiheita. Taantuman oloissa penseys pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan on kasvanut, eikä työperäisiä muuttajiakaan katsota vain hyvällä silmällä.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tuo uudella julkaisullaan taloustieteellistä näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.

VATT toteaa itsestäänselvyyden, että työikäinen, koulutettu osaaja on positiivinen tulija. Tärkeämpi päätelmä on se, että ylipäänsä muuttajien tulo työmarkkinoille on edullista, vaikka siitä saattaa yksilötasolla aiheutua kilpailutilannetta kantaväestölle.

Se, miten maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla ja edistävät hyvinvointikehitystä, riippuu kuitenkin heidän kotouttamisensa onnistumisesta. Henkilökohtaisten kotouttamissuunnitelmien vaikutus on ollut selvästi havaittavissa. Suomen kielen oppiminen on avaintekijä.

Tutkijat arvioivat, että hyvin suunnitellulla politiikalla ja uusilla kokeiluilla voidaan saada uusia hyviä tuloksia. Keskeinen kysymys nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja kireähkössä ilmapiirissä onkin, pystytäänkö kotouttamista kehittäviä päätöksiä tekemään.

Maahanmuuttokriittisyys voi johtaa rahan ja voimavarojen pihistämiseen tavalla, joka ei ole eduksi maahanmuuttajille — eikä yhteiskunnalle, jolle olisi hyötyä heidän työpanoksestaan. Tutkijat havaitsivat senkin, että muuttajien keskuudessa huono-osaisuus periytyy kuten kantaväestössäkin.

Markku Espo

_____________________________________

Helsingin Sanomat: Kotoutus lihottaa tilipussia

Kotouttamissuunnitelmat lisäsivät maahanmuuttajien tuloja 47 prosenttia kymmenen vuoden seurantajaksolla, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimuksesta.

Euroissa tämä tarkoittaa, että kotouttamissuunnitelmien laatimisen jälkeen maahanmuuttajien tulot olivat noin 20 000 euroa suuremmat kymmenen vuoden aikana kuin ne olisivat olleet ilman kotouttamissuunnitelmia. Samalla saatujen sosiaalietuuksien määrä laski.

Kotouttaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joiden avulla maahanmuuttajan pitäisi pärjätä uudessa kotimaassaan – esimerkiksi kielikursseja, ammatinvalinnan ohjausta, työharjoittelua.

HS uutisoi tutkimuksen tuloksista tammikuussa, mutta varsinaisesti tutkimus julkaistiin eilen maanantaina. Toisin kuin tammikuussa, nyt käytössä ovat myös tutkimuksen grafiikat.

Lisäksi tutkimuksessa on uutena asiana yritetty arvioida maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen.

Kaksi tekijää on ratkaisevassa asemassa: maahantuloikä ja työllistyminen.

Maahanmuuttaja tuo julkiseen talouteen lisää rahaa, jos saapuu Suomeen työiässä ja pärjää hyvin suomalaisilla työmarkkinoilla. Toisin sanoen: mitä lähemmäs suomalaista tulotasoa maahanmuuttaja pääsee, sen positiivisempi vaikutus on.

"Jos maahanmuuttaja yltää suomalaisen keskituloihin, ollaan merkittävästi plussalla", sanoo tutkimushanketta vetänyt erikoistutkija Matti Sarvimäki.

Tämä siksi, että maahanmuuttajien lapsuusaikaiset kulut jäävät lähtömaan maksettaviksi. Ihminen – myös syntyperäinen suomalainen – tulee kalleimmaksi lapsena ja vanhuksena.

Tai kuten Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen asian ilmaisee: "Jos maahanmuuttaja tulee kolmikymppisenä ja muuttuu heti suomalaiseksi, se tuottaa todella ison bonuksen."

Eikä tarvitse muuttua edes ihan supisuomalaiseksi – jo lähemmäs pääseminen auttaa julkista taloutta.

Oheisesta kuviosta selviää, että maahanmuuttajat tulevat Suomeen nimenomaan työikäisinä. Viereisestä kuvasta kuitenkin selviää myös, että maahanmuuttajien tulot jäävät kantasuomalaisten tuloista.

Tulot kasvavat sitä mukaan, mitä pidempään maassa asuu, mutta eivät näytä missään vaiheessa saavuttavan kantaväestön tulotasoa.

Raportista ilmenee myös, että vielä 20:n Suomessa asutun vuoden jälkeen maahanmuuttajan tulot näyttävät jäävän alle 60 prosenttiin samanikäisen kantasuomalaisen tuloista.

Myös maahanmuuttajien työllisyysaste laahaa kantaväestön perässä.

Jos maahanmuuttajan tulot jäävätkin kantasuomalaisten palkoista, mutta hänen lapsensa yltää lähemmäs syntyperäisten suomalaisten tasoa, vaikutus julkiseen talouteen on lähellä neutraalia – toisin sanoen lievästi kielteinen kuten syntyperäisilläkin suomalaisilla.

Laskelman mukaan myöskään syntyperäiset suomalaiset eivät onnistu maksamaan veroillaan kaikkia niitä etuja ja palveluja, joita elämänsä aikana kuluttavat.

"Jokainen lapsi rääkäistessään maailmaan ryhtyy heikentämään hieman julkista taloutta", ylijohtaja Vartiainen kärjistää.

Maahanmuuttajien lapset ovat vielä liian nuoria, jotta heidän pärjäämistään suomalaisessa työelämässä voitaisiin arvioida. Mutta Vattin tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien lapset näyttävät olevan heikommin koulutettuja kuin syntyperäisten suomalaisten jälkikasvu, mikä ei ole paras mahdollinen ennuste.

"Etenkin muualta kuin lähialueilta tai OECD-maista tulleilla tilanne on hätkähdyttävä: vain alle puolet on saanut jonkin peruskoulun jälkeisen koulutuksen 23-vuotiaaksi mennessä", Sarvimäki sanoo.

Nettovaikutus julkiseen talouteen riippuu lopulta siitä, miten maahanmuuttaja ja hänen lapsensa työllistyvät ja tienaavat.

"Ja siihen voidaan vaikuttaa. Rohkaiseva esimerkki on jo olemassa", Sarvimäki muistuttaa.

Hän viittaa tietysti kotouttamissuunnitelmiin.

"Kotouttamissuunnitelma on poikkeuksellisen tehokas toimi: yhtään rahaa ei annettu, yhtään enempää koulutusta ei annettu – ainoastaan mietittiin, mikä sopisi kullekin henkilölle parhaiten. Hyvin pieni toimenpide osoittautui erittäin toimivaksi."