Savon Sanomat: Hommaa olisi Romaniassa

Savon Sanomat, kolumni: Asta Tenhunen: Hommaa olisi Romaniassa 4.6.2014

Itä-Euroopan romanien kerjäämiseen Suomessa pitäisi puuttua topakammin. Kun näin sanoo, herättää osassa kuulijoista sävähdyksen rasismista.

Romanian ja sen naapurimaiden romanien kerjäämiseen, varastelutapauksiin, laittomiin yöpymisiin ja muihin ilmitulleisiin rikoksiin puuttumiselle olisi kuitenkin todella tärkeä inhimillinen syy. Lapset.

Itä-Euroopan romanien rahallinen tukeminen Suomessa tai välinpitämätön suhtautuminen heidän aiheuttamiinsa ongelmiin pitää nimittäin yllä surullista kierrettä, kokonaisten perheiden ja sukujen tragediaa. Ulkomailla kiertolaiselämää viettävien perheiden lapset eivät saa tilaisuutta oppia lukemaan.

Jos lapset elävät kiertolaisena ulkomailla tai heidät jätetään milloin isovanhempien hoiviin, milloin minnekin, he eivät saa mahdollisuutta käydä koulua, kirjoittaa nimeään, lukea kirjoja ja oppia ylipäätään sellaista yleissivistystä, joka tarjoaisi heille tien nousta kaduilta ja hökkeleistä edes pieniä askelia kohti normaaleja ansaintamahdollisuuksia ja parempaa elintasoa.

Meillä Euroopassa on keskuudessamme monia aikuisia, jotka eivät osaa kirjoittaa edes nimeään. Miksi sen annetaan jatkua?

Tällä hetkellä koko Romaniassa noin joka kymmenes lapsi lopettaa koulunsa jo varhain – ilman perustaitojen oppimista. Se on niin iso inhimillinen, syrjäyttävä ongelma, että asiasta on pystyttävä puhumaan leimaamisenkin uhalla.

Moni suomalainen ei ymmärrä, miten koskettavasta perusturvallisuuden puuttumisesta on kysymys. Hyvinvointihippien on helppo väittää, että on ihmisoikeus saada asua kadulla, autoissa ja toisten nurkissa. Ei se ole. Siinä ei ole vapautta, veljeyttä eikä villiä luontoa.

Eräs hyvin koulutettu tuttu totesi romanikerjäläisiä Kuopiossa nähdessään, että nuohan ovat kuin interreilaamassa. Hänestä kerjäävä ja näpistelevä pieni porukka oli vain boheemeja katusoittajia retkellä.

Oikeasti Eurooppaa kiertelevän suomalaisen reppureissaajan ja romanikerjäläisen välillä on valtava sosiaalinen ja taloudellinen kuilu, jota harva länsimaisen hyvinvointivaltion kasvatti ymmärtää.

Suomessakin on puuhasteltu kerjäläisille telttakyliä, päiväkeskuspaikkoja ja erilaisia terveydenhuollon palveluja. Ne ovat vain pientä ensiapua. Ne eivät pelasta seuraavia sukupolvia samalta köyhyyden ja epävarmuuden kierteeltä.

Suomalaisilla olisi kuitenkin mahdollisuus osoittaa inhimillisyyttään. Suomihan on Euroopan hallintoparatiisi, kun vertaa Etelä- ja Itä-Euroopan maihin. Suomessa on osaamista julkisesta hallinnosta, projektien hallinnasta ja monenlaisista hyvinvointiyhteiskunnan organisaatioiden ylläpitämisestä. Vaikka suomalaiset tuskailevat sote-uudistuksia, verojen korotuksia ja kuntarajojen vatkaamista, peruspuitteet ovat tukevat.

Jos suomalaiset haluavat vilpittömästi auttaa Itä-Euroopan romaneja, alueen maiden käyttöön pitäisi antaa ropojen sijasta hallinto-osaamistamme.

Euroopan unioni osoitti nimittäin vuosina 2007–2013 pelkästään Romanialle yhteensä noin 20 miljardia euroa erilaisia kehitysrahastojen tukia. Jopa 20 miljardia euroa, joilla oli tarkoitus muun muassa kohentaa maan romaniväestön epätasa-arvoisia asuinoloja, terveydenhoitoa ja koulutusmahdollisuuksia.

Romania pystyi käyttämään varoista alle kolmanneksen ja siitäkin suurin osa meni muihin projekteihin kuin vähemmistöjen hankkeisiin.

Kyse on siitä, ettei Romaniassa ole sellaista tehokasta poliittista järjestelmää ja hallintoa, joita kiinnostaisi ajaa myös vähemmistön asioita koko väestön elämänlaadun parantamiseksi.

Jos kerjäläisten oloilla on oikeasti väliä, älä anna ropoa, vaan vaadi hyvää hallintoa. Suomalaisten europarlamentaarikkojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden alan toimijoiden tulisi lyödä viisaat päänsä yhteen. Suomalaisella tietotaidolla voisi nyt oikeasti tehdä hyvää.

Lukemaan oppinut lapsi voi tehdä elämässään vielä paljon, ainakin ensiksi edes haaveilla lukemastaan.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.