Verkkouutiset: Jouko Jääskeläinen: Laadukas maahanmuuttajien kotouttaminen ehkäisee radikalismia

Verkkouutiset: Jouko Jääskeläinen: Laadukas maahanmuuttajien kotouttaminen ehkäisee radikalismia 17.6.2014
Kirjallinen kysymys: Maahanmuuttajien laadukas kotouttaminen

Kansanedustaja Jouko Jääskeläisen (kd.) mukaan maahanmuuttajien syrjäytymistä ja radikalisoitumista voidaan ehkäistä laadukkaalla kotouttamisella.

Suojelupoliisin arvion mukaan myös Suomesta on lähtenyt arviolta kymmenkunta henkilöä Syyriaan taistelemaan maan hallinnon joukkoja vastaan.

− Yksittäisten henkilöiden radikalisoituminen voi johtua ulkopuolisuuden ja syrjäytyneeksi tulemisen kokemuksista. Tämä olisi kuitenkin vältettävissä, Laadukas kotouttaminen on tavattoman tärkeää tässä tilanteessa, Jouko Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen haluaa tietää, kuinka yhteiskuntamme arvot voitaisiin välittää maahamme muuttaville kiintiöpakolaisille niin, ettei arvojen ja arvostusten välille syntyisi henkistä ristiriitaa ja radikalisoitumista.

− Suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisen tulisi tapahtua niin, että kriisialueilta tulevat kokisivat elämässään turvallisuutta, arvostusta ja huolenpitoa, Jääskeläinen toteaa hallitukselle tiistaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

________________________________


Kirjallinen kysymys: Maahanmuuttajien laadukas kotouttaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Syyrian sisällissodan seurauksena syyrialaispakolaisten määrä on noussut Lähi-idän maissa 2,5 miljoonaan, heistä noin puolet on lapsia. Suomen hallitus päätti viime vuonna (2013) ottaa Suomeen 500 haavoittuvassa asemassa olevaa syyrialaispakolaista humanitäärisistä syistä.

Suomessa maahanmuuttajien kotoutumista ohjaa Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010 ). Kotoutumisen tavoitteena on integroida maahanmuuttaja suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tukea tämän oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä. Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille voidaan järjestää kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja tarpeen mukaan. Kuntatasolla kotoutumisen edistäminen tarkoittaa esimerkiksi myönteisen vuorovaikutuksen edistämistä eri väestöryhmien välillä sekä maahanmuuttajaryhmien osallisuuden edistämistä.

Suomessa syrjäytymiselle altistavat eniten kouluttamattomuus, pitkäaikaistyöttömyys ja miessukupuoli. Syrjäytyminen uhkaa erityisesti maahanmuuttajanuoria. On arvioitu, että merkittävä osa somalinuorista on ilman työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja merkittävässä syrjäytymisvaarassa ovat kurdia, arabiaa ja thai-kieltä puhuvat nuoret. Kaikista syrjäytyneistä nuorista miehistä vieraskielisten osuus on 22 %.

Jos henkilö pitää asumis- ja turvapaikkamaansa arvo- ja normimaailmaa vääränä, hänen ei ole helppo integroitua osaksi yhteiskuntaa. Riski konflikteihin kasvaa, jos elämänkatsomukset poikkeavat kovin suuresti toisistaan. On vaara, että ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen kokemukset saavat etsimään identiteettiä ja elämäntapaa oikeaksi koetusta uskonnollisesta yhteisöstä, osin myös internetin kautta.

Supon tietojen mukaan useita suomalaisia on lähtenyt Syyriaan osallistuakseen taisteluihin maan hallinnon joukkoja vastaan. Syyrian radikaaliryhmiin on lähtenyt ehkä 7-9 henkilöä. Osa heistä on palannut Suomeen, osa taas on ehtinyt matkustaa jo edestakaisin Suomen ja Syyrian välillä. Lähtijät ovat sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia henkilöitä, jotka pääosin ovat nuorehkoja miehiä.

Organisoidun terrorismin uhka on matala, mutta haasteena ovat yksittäiset radikalisoituneet henkilöt, joilla on yhteyksiä ulkomaisiin järjestöihin. Viranomaisilla on tietoa suomalaisista, jotka ovat Suomeen palattuaan ryhtyneet rekrytoimaan muita nuoria ja järjestäneet heille yhteyshenkilöitä. Samalla kulkee tietoa verkostoista sekä rahoituksen keräämisestä mainituille tahoille.

Asiantuntijoiden mukaan ääri-islamismi on voimistumassa eri puolilla maailmaa. Syyrian ja Irakin alueella väkivaltaa ja tuhoa aiheuttavan Isiksen riveihin on liittynyt arviolta 2 500 länsimaista tullutta radikaalia islamistia. Jihadistien joukossa on myös etnisesti länsimaisia, esimerkiksi ruotsalaisia ja saksalaisia henkilöitä, eikä ainoastaan vain näissä maissa asuvia siirtolaisia. Epäillään, että kolme Syyriassa kuollutta suomalaista jihadistia olisi taistellut radikaalin ISIS-järjestön riveissä. Länsivallat pelkäävätkin ISIS:n kasvamista kansainväliseksi terroristijärjestöksi, jopa ohi al-Qaidan.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan Ruotsista on viimeisten 18 kuukauden aikana lähtenyt 30 jihadistitaistelijaa Syyriaan. Heidän joukossaan on ainakin kuusi nuorta somalinaista. Britanniassa ja Ranskassa yritetään estää nuorten muslimien radikalisoituminen. Uhkana on, että osa Syyriaan lähteneistä radikalisoituu taisteluissa, mikä vaikuttaa heidän elämäntapaansa heidän palattuaan kotimaahansa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Lähi-Idästä ja muilta kriisialueilta Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset kotoutetaan laadukkaasti niin, että he kokevat elämässään turvallisuutta, huolenpitoa ja arvostusta niin ettei synny henkistä ristiriitaa aatteellisena perintönä saadun arvomaailman ja meidän arvostustemme välillä ja niin ettei synny toisen ja kolmannen sukupolven radikalisoitumisongelmaa?

Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2014
Jouko Jääskeläinen /kd