Suomen Kuvalehti: Pakolaiset: Neljäsosa kunnista kantanut vastuun muidenkin puolesta

Suomen Kuvalehti: Pakolaiset: Neljäsosa kunnista kantanut vastuun muidenkin puolesta 4.6.2014

Entä jos kaikki kunnat kieltäytyisivät ottamasta vastaan kiintiöpakolaisia?

Nurmijärven kunta on noussut parrasvaloihin – kunnanvaltuusto päättää kesäkuun aikana, ottaako kunta vastaan historiansa ensimmäiset kiintiöpakolaiset.

Todellakin: kiintiöpakolaisten vastaanotto riippuu kunnanvaltuustojen äänestyksistä. Viime vuosina 80 kuntaa on kantanut vastuun humanitaarisesta maahanmuutosta kaikkien 320 kunnan puolesta.

Tälle vuodelle Suomi on luvannut ottaa vastaan 1050 kiintiöpakolaista, joista 500 Syyriasta. Joko kunnat ovat ottaneet heistä kopin, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä?

”Tilanne on aika hyvä. Meillä on 1200–1300 kuntapaikkaa tiedossa. Mutta tarve on isompi kuin 1050, sillä viime vuoden kiintiöstä parilla sadalla ihmisellä ei ollut paikkoja tiedossa vielä. Kiintiöpakolaisten lisäksi kuntiin muuttaa myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Joidenkin kuntien paikkaluku voi koskea myös turvapaikanhakijoita. Mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Prosessi on jatkuva, ja jotkut kunnat käsittelevät pakolaisten ottamista vielä.”

Odottaako ministeriö, että kunta ilmoittaa ottavansa nyt niitä pakolaisia, vai tuuppiiko ministeriö itsekin kuntia?

”Viime marraskuussa, kun päätettiin että kiintiötä nostetaan, ministeri Lauri Ihalainen kutsui keskeisten kaupunkien johtajat koolle. Siellä kerrottiin vuoden 2014 pakolaiskiintiössä vastaanotettavien pakolaisten tilanteista ja hankkeesta, jossa maksetaan kunnille korvauksia ja tuetaan kuntien osaamista. Tänä vuonna pakolaisia ottaville kunnille suunnataan 2,5 miljoonaa euroa sen päälle, mitä normaalistikin pakolaisten vastaanottamisesta maksetaan. Punaisella Ristillä on ollut Pakolaisteltta-kiertue, joka on ollut tiedottamista pakolaisista ja pakolaisten oloista. Ja yhteistyössä ELY-keskusten kanssa ministeriö on järjestänyt tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi toissa viikolla olin itse mukana Kuusamossa, jossa oli tilaisuus päättäjille ja virkamiehille.”

Mitä Kuusamo päätti pakolaisten ottamisesta?

”Valtuusto päätti, että palaavat asiaan vuoden kuluttua.”

Mitä tapahtui niille parille sadalle ihmiselle, joille ei viime vuonna löytynyt paikkaa Suomen kunnista?

”He olivat suureksi osaksi kongolaisia pakolaisia. Se aika, kun on valittu Suomeen mutta ei ole kuntapaikkaa vielä tiedossa, odotetaan. Se vietetään yleensä pakolaisleireillä ensimmäisessä turvapaikkamaassa.”

Mitä tapahtuisi siinä teoreettisessa tapauksessa, että kaikki kunnat kieltäytyisivät ottamasta vastaan kiintiöpakolaisia, vedoten vaikka rasitteen epätasaiseen jakautumiseen?

”Kun hallitus haluaisi jatkaa pakolaisten uudelleensijoittamispolitiikkaa ja osallistumista pakolaisten auttamiseen kansainvälisesti, pitäisi miettiä keinoja siihen. Joissain maissa, esimerkiksi Tanskassa, pakolaisten jakaminen kuntiin tapahtuu tietyn sabluunan mukaisesti, niin että periaatteessa jokainen kunta on velvollinen ottamaan vastaan pakolaisia. Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi se, että kaikki Suomeen tulevat pakolaiset sijoitettaisiin jonkinlaiseen järjestelykeskukseen. He eläisivät ikään kuin leirioloissa Suomessa. Se on huono vaihtoehto, jos ajattelee kestävää kotoutumista.

”Kolmas ja kaikkein huonoin vaihtoehto olisi se, että Suomi luopuisi kokonaan kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.”

Vuonna 2009 silloinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors ehdotti, että kaikki kunnat tasapuolisesti velvoitettaisiin ottamaan vastaan pakolaisia. Oliko se hyvä ehdotus?

”On syytä muistaa, että Suomeen tulee suhteellisesti aika vähän pakolaisia, myös turvapaikanhakijoina. Kaiken kaikkiaan pari-kolme tuhatta henkeä vuodessa. Kun ajattelee kotoutumista pakolaisen näkökulmasta, siinä voi olla tietty etu, että paikkakunnalle kehittyy pikku hiljaa jonkinlainen yhteisö. Ja jos kunta ottaa vastaan jatkuvasti, kuntaan syntyy osaamista. Toisaalta, suomalainen palvelujärjestelmä on vahva ja hyvä, ja periaatteessa mikä kunta hyvänsä voi ottaa vastaan pakolaisia.”

Ovatko kunnat käyttäneet ”eivät naapuritkaan” -korttia? Että kun ei naapurikuntakaan ota pakolaisia, niin emme mekään heitä huoleksemme halua?

”Tässä keskustelussa tällainen argumentti ei ole kovin paljoa ollut esilllä. Mutta naapurien yhteistyö on koettu hyvänä. Esimerkiksi Iisalmi, Sonkajärvi ja Lapinlahti, joista jokainen on päättänyt pakolaisten vastaanottamisesta itse, tekevät tiivistä yhteistyötä ja suunnittelevat palveluja alueellisesti. Se on ollut hirmu hyvä malli.”