Keskisuomalainen: Suomi ei ole helppo maa maahanmuuttajalle

Keskisuomalainen, kolumni: Erno Mähönen: Suomi ei ole helppo maa maahanmuuttajalle 4.6.2014

Suomalaisia vaivaa harha yhtenäiskulttuurista.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) maanantaina julkaisemassa tieteellisesti uraauurtavassa tutkimuksessa paljastui, että maahanmuuttajien kotouttaminen on taloudellisesti hyvin kannattavaa. Kotouttamista tässä pohjoisen nurkkakuntaisessa kolkassa totisesti kaivataan.

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on viime vuosina, erityisesti perussuomalaisten ansiosta, keskittynyt lähes kokonaan maahanmuuton hyötyihin ja haittoihin sekä sopivaan volyymiin. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten me voisimme täällä kotimaassa edistää maahanmuuttajien sopeutumista ja työllistymistä.

Suomi oli pitkään hyvin vahvasti yhtenäiskulttuuri. Hyväksyttyjä elämäntapoja on ollut vähän, ja kaikenlaista poikkeamista on katsottu kieroon. Aina näin ei kuitenkaan ollut. Edesmenneen karjalaisen isoisäni ajan Viipuri oli erittäin monikulttuurinen. Kaupungissa ei parhaimmillaan edes ollut enemmistökieltä.

Vaikka EU-Suomi onkin avartunut, ei maa silti ole kovin helppo edes kaikista fiksuimmille ja parhaiten koulutetuille maahanmuuttajille. Suomen kielen osaamisvaatimukset ovat paikoin naurettavan korkeita. Maahanmuuttajien on yleisesti ottaen vaikea löytää Suomesta töitä. Ajatus siitä, että sallittuja elämäntyylejä voisi olla useita, ei vieläkään ole levinnyt järin laajalle.

Tähän kohtaan kategorinen vasta-argumentti on, ettei tänne pidä tulla ryöstelemään ja elämään muiden siivellä. Ei pidäkään, mutta avoin, suvaitseva ja monikulttuurinen yhteiskunta auttaisi parhaiten siinä, että tänne muuttaneet pääsevät itse ansaitun leivän piiriin. Siinä samalla ne muutkin lieveilmiöt supistuvat.

Suomalaisten kaipuu yhtenäiskulttuuriin juontaa mitä ilmeisemmin kansaa repivän sisällissodan ja toisen maailmansodan kokemuksista. Kansakunnan selviytyminen oli uhattuna, joten oli pakko puhaltaa yhteen hiileen. Ajat ovat kuitenkin toiset, eikä yhtenäistämismuotteja enää tarvita yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi.

Suomessa on kasvamassa sukupolvi täällä syntyneitä suomalaisia, joiden kulttuuri- tai geeniperimä on jostain muualta. Vaikka kaupan myyjä olisikin mustaan huiviin pukeutuva somali, ei se tarkoita, ettei hän voisi olla hyvä työntekijä ja Suomen kansalainen.

Maahanmuuttokriittisissä piireissä toitotetaan usein, että monikulttuurisuus on epäonnistunut. Ennemminkin sanoisin, että yhtenäiskulttuuri on epäonnistunut. Se ei kannusta eritaustaisia ihmisiä osallistumaan, vaan syrjäytymään, kun koetaan, ettei kuuluta joukkoon.

Berliinissä työtön maahanmuuttaja ei ole sen kummempi tapaus kuin työtön saksalaissyntyinen.

Muistutan vielä, että meillä on Suomessakin ollut aika, jolloin mitään yhtenäiskulttuuria ei ollut. 1800-luvun lopun Helsingissä suomalaiset, venäläiset, saksalaiset, tataarit ja juutalaiset elivät rinta rinnan kukin omia perinteitään noudattaen.

Monikulttuurinen yhteiskunta ei myöskään tarkoita, että eletään omissa kuplissaan. Henkilö voi kuulua useampaan kulttuuripiiriin yhtä aikaa.

Paras tapa edistää maahanmuuttajien sopeutumista olisikin hylätä koko ajatus yhdestä yhtenäisestä suomalaisesta kulttuurista, johon tulijoita pyritään käännyttämään.

Kotouttamispolitiikkaa kannattaa silti edistää koulutuksen ja yhteiskunnallisen toimijuuden muodossa.

Aidon monikulttuurisuuden hyväksyminen ei edistäisi pelkästään maahanmuuttajien viihtyvyyttä, vaan tekisi tästä maasta myös meille syntyperäisille suomalaisille mukavamman ja avaramman paikan elää.