HS: Syyrian silpominen on häpeäksi kaikille

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Syyrian silpominen on häpeäksi kaikille 10.2.2016

EU-maana Suomella on auttamisvastuu, jota ei voi rajata hallitusohjelmalla.

Suomen hallituksen sisäiset ristiriidat pakolaispolitiikassa nousivat taas näkyviin viime viikonvaihteessa. Ajoitus ei ollut sattuma. Samaan aikaan Syyriassa hallituksen joukot ja Venäjä jatkoivat sotatoimia, jotka aiheuttavat uuden pakolaisaallon. Euroopassa laaditaan uusia suunnitelmia pakolaiskriisin saamiseksi hallintaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) oli STT:n haastattelussa valmis harkitsemaan Suomen pakolaiskiintiön tilapäistä nostamista vastaisuudessa, mutta ulkoministeri Timo Soini (ps) piti MTV3:n mukaan tiukasti kiinni hallitusohjelmassa linjatusta enimmäismäärästä.

Pakolaiskiintiö on ollut viime vuodet 1 050 ja on tänä vuonna 750. Määrästä on vähennetty EU:ssa sisäisesti siirrettäviksi sovittuja turvapaikanhakijoita.

Vanha kiintiö on merkityksetön suhteutettuna todelliseen pakolaistilanteeseen. Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 32 476 ihmistä. Viime viikkojen saapujamäärillä tulijoita olisi tänä vuonna runsaat 10 000.

Puhe kiintiöstä on valmistautumista tuleviin tilanteisiin. Tavoite on edelleen, että yhä suurempi osa turvapaikanhakijoista saadaan rekisteröityä EU:n ulkorajoilla tai Turkissa ja että EU:n sisäisiä turvapaikkakiintiöitä ryhdytään aidosti toteuttamaan. Saksan ja Turkin johtajien maanantaina käymät neuvottelut ja ehdotukset Naton osallistumisesta pakolaistilanteen monitorointiin ovat uusien hankkeiden valmistelua.

Pitämällä ehdottomasti kiinni aiemmasta pakolaiskiintiöstään Suomi pyrkisi ottamaan mahdollisimman pienen taakan tulevassa vastuunjaossa EU-maiden kesken. Samalla Suomi pyrkii kuitenkin saamaan muita EU-maita ottamaan mahdollisimman suuren vastuun Suomeen jo tulleista turvapaikanhakijoista. Yhdistelmä ei ole tolkullinen.

Erimielisyyttä Suomen turvapaikkakiintiöistä voi jopa pitää eräänlaisena optimismina. Vastuunjakoon ja toimivaan rekisteröintiin on edellytyksiä vasta, kun EU:n rajavalvonta toimii ja pakoon lähtevien ihmisten määrä vähenee.

Kyseessä on toimenpiteiden ketju, jonka ensimmäinen lenkki on pettämässä pahiten. Sekasorto Syyriassa on yhä pahenemassa.

Jopa 70 000 syyrialaista odottaa pääsyä Turkkiin. Jordanian-vastaiselle rajalle on kerääntynyt noin 20 000 pakolaista. Yhteensä pakolaisia Syyriassa ja sen ulkopuolella on jo noin 11 miljoonaa.

Pakolaismäärät varsinkin Turkin suunnalla kasvoivat viime viikolla samaan aikaan, kun Syyrian hallitus ja opposition edustajat yrittivät käynnistää rauhanneuvotteluja Genevessä. Venäjän pommitusten ja Syyrian joukkojen maahyökkäysten kohteina olivat samat oppositioryhmät, joiden pitäisi olla neuvottelupöydässä.

Rauhanneuvotteluja käydään usein sotatoimien saattelemina, mutta Syyriassa kyse ei ole vain siitä. Suuret pakolaisaallot ovat seurausta hallituksen ja Venäjän sotatoimien luonteesta. Siviilitappiot Aleppon kaupungin alueella vaikuttavat osin tahallisilta eivätkä edes niin sanotuilta oheisvahingoilta.

Näennäinen ratkaisu sotaan olisi Syyrian hallituksen sotilaallinen voitto. Se olisi näennäinen eikä kovin lohdullinen. Todellisuudessa syyrialaisen opposition heikentäminen vahvistaa terrorijärjestö Isisiä jättämällä se ainoaksi vaihtoehdoksi hallitukselle. Sellainen tilanne saattaisi jopa sopia presidentti Bashar al-Assadin sisäpiirille, mutta syyrialaisten hätä ei helpottuisi eikä pakolaisvirta katkeaisi.

Syyrian silpominen on kaikkien häpeä. Suomella ei ole roolia rauhanneuvotteluissa, mutta EU-maana meillä on auttamisvastuu, jota ei voi rajata hallitusohjelmalla.